https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009657492.html
Ukraina on edennyt vastahyökkäyksensä kolmanteen vaiheeseen, arvioi sotilasprofessori
Ukrainan odotettu vastahyökkäys etenee kuin on suunniteltu, arvioi sotilasprofessori Aamulehdelle.
Pauliina Karjalainen Aamulehti
12:10
UKRAINA on edennyt vastahyökkäyksessään sen kolmanteen vaiheeseen ja sotilaallisesta näkökulmasta katsottuna kaikki etenee suunnitelman mukaan. Näin arvioi sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
”Tässä kolmannessa vaiheessa Ukraina lähtee kokeilemaan, mistä Venäjän puolustuslinjat murtuisivat eli Ukraina etsii aukkoa, mistä se pääsisi laajemmin lyömään Venäjän joukkoja ja tunkeutumaan puolustuslinjojen taa.”
Nykyistä vaihetta on edeltänyt tarkka ja pitkä suunnittelu. Toinen vaihe nähtiin muutama kuukausi sitten, kun kiivaita taisteluja käytiin Bahmutissa. Tällä tavoin Ukraina sitoi Venäjän joukkoja taisteluun, kun se samalla iski kauaskantoisilla aseilla etelässä. ”Puhutaan taistelutilan muokkaamisesta.”
Ukrainan vastahyökkäystä odotettiin ja ennakoitiin pitkin kevättä. Viime viikonloppuna Ukraina vahvisti, että vastahyökkäys on käynnissä. Sittemmin se on kertonut saavuttaneensa pieniä voittoja ja vapauttaneensa kourallisen kyliä Venäjän hallusta.
Jos katsotaan karttaa, poliittisesti suurimpia voittoja Ukraina voisi Huhtisen mukaan saavuttaa Zaporižžjan ja Vuhledarin rintamalinjoilla. Niiltä olisi lyhin matka kohti Melitopolia, Mariupolia ja lopulta Asovanmeren rantaa.
”Se halkaisisi Venäjän rintamalinjan. Länsipuolelle jäävät joukot ja Krim joutuisivat tavallaan eristyksiin”, Huhtinen sanoo. ”Tietysti oleellista on nyt se, löytääkö Ukraina aukkoa pääiskulle. Todennäköisesti löytää.”
NYT EI KÄYDÄ salamasotaa, Huhtinen muistuttaa. Käynnissä on vaihe, joka ottaa Ukrainalta aikansa. ”Täytyy mennä todella tarkasti ja hitaasti, jotta ei altisteta oman iskuvoiman kulumista heti alkuvaiheessa.”
Selvää on, että Ukrainalla on edessään vaikea tehtävä. Viime syksynä Ukraina onnistui yllättämään ja saartamaan Venäjän ja valtaamaan takaisin Harkovan. Tapahtui dominoliike, jonka myötä venäläisten oli pakko väistyä pois alta, Huhtinen sanoo.
”Nyt venäläiset tietävät tasan tarkkaan, mitä Ukraina yrittää ja heillä on ollut kuukausia aikaa tehdä puolustusjärjestelyjä.”
Huhtinen arvioi, että Ukraina pyrkii nyt luomaan Venäjän puolustukselle psykologista painetta – sata metriä ja vapautettu kylä kerrallaan. Lopulta kesän aikana Venäjän puolustuksen voidaan nähdä retkahtavan jostain.
”Sen jälkeen, jos tullaan lähemmäksi Asovanmerta, venäläisille tulee kiire. Silloin voi tapahtua samanlainen ilmiö kuin Harkovassa, eli ei olekaan puolustuslinjoja vaan joudutaan avomaalla taistelemaan Ukrainan iskujoukkoja vastaan.”
Samalla Ukrainan tulee huolehtia, ettei Venäjä pääse iskemään takaisin päin eivätkä sen omat huoltoyhteydet katkea. ”Tämä on nyt vähän sellaista palapalalta nakertamista ja taisteluista tulee verisiä. Siinä mielessä tämä on erittäin kovaa vääntämistä puolin ja toisin.”
VENÄJÄLLÄ EI arvioida olevan tällä hetkellä kykyä edes pyrkiä tekemään samaa kuin Ukraina. Huhtisen arvio kuuluu, että Venäjä yrittää nyt roikkua perässä ja säilyttää hallinnassaan valtaamiaan alueita.
Venäjään verrattuna Ukrainalla on puolellaan selvä etu, Huhtinen sanoo. Ukrainalta vastahyökkäystä on tekemässä tuoreita ja koulutettuja joukkoja. Venäjällä taas on puolustuslinjoillaan taistelijoita, jotka eivät kuukausiin juuri ole päässeet sieltä pois, eikä joukkoja välttämättä ole koulutettu tai kyetty edes huoltamaan.
”Venäjällä on muutenkin melko matala taistelumoraali, johtosuhteet ovat sekaisin ja Kremlissä kuohuu.”
Venäjän on käynyt yli vuoden ajan Ukrainassa totaalista sotaa, Huhtinen sanoo. Venäjällä lienee ajateltu, että iskut pääkaupunki Kiovaan ja siviilikohteisiin herättäisivät ukrainalaisissa pelkoa. On kuitenkin käynyt päinvastoin: ukrainalaisten taistelutahto on kasvanut.
”On vaikea sano, millaisiin temppuihin Kreml turvautuu, jos Ukraina todella pääsee vauhtiin, rintamalinjat murtuvat ja Venäjän sotilaallinen puolustus repeää”, Huhtinen sanoo. ”Tietysti tässä on vaarana se, että turvaudutaan johonkin sellaiseen, mikä ei koske vain tätä taistelua vaan tuhoaa laajemmin edellytyksiä.”
AIKAA TÄLLE vastahyökkäykselle Ukrainalla on kesä. Jo ennalta kesän arvioitiin olevan vastahyökkäykselle otollisin aika. Maaperä on kevään jäljiltä kuivunut ja kantaa raskasta kalustoa ennen kuin syyssateet alkavat.
Lännessä vastahyökkäykseltä odotetaan suuria. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen ei usko, että sota loppuu vastahyökkäykseen. Sen kulkuun sillä voi kuitenkin olla vaikutusta. Huhtinen sanookin, että käsillä on merkittävä hetki.
”Ukraina ei ole missään nimessä epäonnistunut, vaikka se ei saisi kovin paljoa aikaan. Sitten se tekee seuraavan vastahyökkäyksen”, Huhtinen sanoo ja muistuttaa vastahyökkäyksen sotilaallisista tavoitteista. ”Ukraina pyrkii tuhoamaan Venäjän sotavoimaa eli oleellista on, että sitä saadaan tuhottua, lyötyä ja hajautettua.”
Tämän vastahyökkäyksen osalta Ukraina on Huhtisen mukaan varmasti miettinyt tarkkaan, että sillä riittää niin joukkoja kuin kalustoa. Jatkon kannalta nämä kuitenkin nousevat jälleen kysymysmerkeiksi. Ukraina on lännen ja Yhdysvaltojen aseavun varassa ja tarvitsee sitä jatkossakin.
”Ukrainalla on pulaa kaikesta, erityisesti kauaskantoisista aseista”, Huhtinen sanoo ja mainitsee esimerkkinä Storm Shadow -risteilyohjukset, joilla voidaan iskeä parin kolmen sadan kilometrin päähän. ”Koko ajan, kun Ukraina pääsee eteenpäin, sen pitää iskeä syvemmälle ja estää se, että Venäjä saisi tuotua lisäjoukkoja tai huollettua nykyisiä.”
