Moderators: Balam-Acab, Kennedy Bakircioglu Kuutio, P O L L Y
TORistahan voi varmaan tilatasössön sössön wrote: ↑12 Jun 2019, 23:53perkele joudun lähtemään täältä himaan ennen ku ne saa tatit kauppoihin☤ ϼ☋ŕŗ☋ȓ ☤ wrote: ↑12 Jun 2019, 22:58https://www.rollingstone.com/culture/cu ... cs-844879/
Along with mushrooms containing psilocybin, the resolution also decriminalizes other psychedelics naturally derived from plants or fungi, such as ayahuasca, peyote and DMT.
Tutkijat löysivät varhaisimmat todisteet kannabiksen päihdekäytöstä: huumejäämiä paljastui 2 500 vuotta vanhalta hautausmaalta
Kannabiksen kemiallisia jäänteitä on löydetty suitsukepannuista, joita käytettiin todennäköisesti hautajaismenoissa Länsi-Kiinassa noin vuonna 500 ennen ajanlaskumme alkua.
Kannabiksen kemiallisia jäänteitä on löydetty suitsukepannuista, joita käytettiin todennäköisesti hautajaismenoissa 2 500 vuotta sitten.
Muinaiset kiinalaiset käyttivät todistettavasti kannabista päihtymistarkoituksessa jo yli 2 500 vuotta sitten, kertovat uutistoimistot Reuters ja AFP.
Kannabiksen kemiallisia jäänteitä on löydetty suitsukepannuista, joita käytettiin todennäköisesti hautajaismenoissa vuorialueella Länsi-Kiinassa noin vuonna 500 ennen ajanlaskumme alkua.
Aiemminkin eri paikoista on löydetty kannabiksen jäänteitä, mutta tämä on tutkijoiden mukaan luultavasti vanhin todiste siitä, että kasvia on käytetty erityisesti sen päihdyttävien ominaisuuksien vuoksi.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita muun muassa saksalaisesta Max Planck -instituutista ja Kiinan tiedeakatemiasta.
Jäänteitä kannabiksesta löydettiin kymmenestä hiiltyneillä kivillä täytetystä pannusta, jotka olivat kahdeksassa eri haudassa Pamir-vuoristossa sijaitsevassa Jirzankalin hautausmaalla, tutkijat kertoivat keskiviikkona Reutersin mukaan.
Haudoissa oli myös ihmisten luurankoja ja erilaisia niiden mukana haudattuja esineitä, kuten hautajaismenoissa käytettyjä harppuja. Osasta luurankoja löytyi murtumia ja viiltoja, joiden tutkijat epäilevät syntyneen ihmisuhrauksen seurauksena.
Tutkijat hyödynsivät teknologiaa, jolla he pystyivät löytämään ja tunnistamaan orgaanisia aineita pannujen sisältä. He huomasivat, että käytetyssä kannabiksessa oli ollut korkeampi THC-taso kuin luonnossa esiintyvässä hamppukasvissa.
Koska THC on päihtymisen kannalta merkittävin yhdiste, tutkijat päättelivät, että kannabista oli käytetty nimenomaan päihtymistarkoituksessa.
”Muinaisissa hautajaisrituaaleissa on todennäköisesti soitettu rytmikästä musiikkia, heilutettu soihtuja ja poltettu kannabista oikean mielentilan saavuttamiseksi tai jopa korkeamman voiman tai kuolleiden kanssa kommunikoimiseksi”, tutkijat kertoivat Reutersin mukaan.
He kuitenkin uskovat, ettei 2 500 vuotta sitten käytetty kannabis ollut läheskään yhtä vahvaa kuin nykypäivän monet eri kannabislajikkeet. Kannabista käytettiin hengittämällä höyryjä suoraan pannusta.
Nyt tehty löytö tarjoaa taas uutta tietoa huumeidenkäytön historiasta.
Ihmisellä on tutkijoiden mukaan ollut pitkä ja intiimi historia kannabiksen kanssa, ja nykyään se on yksi maailman yleisimmin käytetyistä psykoaktiivisista huumeista.
Alun perin kasvia käytettiin AFP:n mukaan jo yli 6 000 vuotta sitten Itä-Aasiassa muun muassa hamppukankaiden ja köysien tekemiseen. Vuonna 440 ennen ajanlaskumme alkua kreikkalainen historioitsija Herodotos kirjoitti ihmisten Aasiassa hengittävän kannabista savua teltassa, jossa kasvia poltettiin kulhossa kuumien kivien avulla.
Nyt tutkittu hautausmaa sijaitsee lähellä kaupantekoon käytettyä silkkitietä, ja todisteet osoittavatkin, että marihuana oli levittäytynyt laajalle jo tuhansia vuosia sitten. Myös esimerkiksi Venäjän Altaivuorten hautausmailta on löydetty vastaavia jäänteitä kannabiksesta.
On kuitenkin epäselvää, jalostivatko muinaiset ihmiset kannabista tietoisesti korkeamman THC-tason saavuttamiseksi vai risteytyivätkö kasvilajit keskenään, kun ihmiset kuljettivat niitä epähuomiossa uusiin paikkoihin.
Yhdysvalloissa tehtiin yksi maan historian suurimmista huumetakavarikoista
Rahtialuksesta Philadelphian satamasta löydettiin yli miljardin dollarin arvosta kokaiinia.
Yhdysvaltain poliisi on tehnyt ennätyssuuren huumetakavarikon, kertovat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.
Viranomaiset ilmoittivat tiistaina löytäneensä MSC Gayane -rahtialukselta noin 16 tonnin kokaiinilastin. Philadelphian satama-alueelta maanantaina löydetyn kokaiinin arvo katukaupassa olisi ollut Yhdysvaltain syyttäjäviranomaisten mukaan yli miljardi dollaria eli noin 893 miljoonaa euroa.
Huumausaineet oli pakattu seitsemään eri konttiin.
Yhdysvaltain syyttäjäviranomainen William McSwain sanoi tiistaina pikaviestipalvelu Twitterissä, että huumetakavarikko oli yksi Yhdysvaltain historian suurimmista.
”Tällainen määrä kokaiinia olisi voinut tappaa miljoonia ihmisiä”, hän kirjoitti...
Montakohan rahtialusta purettiin samaan aikaan kokaiinikuormasta ilman sikojen metkuja ja juoniaPasi Fist wrote: ↑19 Jun 2019, 09:52Koko artikkeli, twiittiä ja kuvia linkiin takana:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006147458.htmlYhdysvalloissa tehtiin yksi maan historian suurimmista huumetakavarikoista
Rahtialuksesta Philadelphian satamasta löydettiin yli miljardin dollarin arvosta kokaiinia.
Yhdysvaltain poliisi on tehnyt ennätyssuuren huumetakavarikon, kertovat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.
Viranomaiset ilmoittivat tiistaina löytäneensä MSC Gayane -rahtialukselta noin 16 tonnin kokaiinilastin. Philadelphian satama-alueelta maanantaina löydetyn kokaiinin arvo katukaupassa olisi ollut Yhdysvaltain syyttäjäviranomaisten mukaan yli miljardi dollaria eli noin 893 miljoonaa euroa.
Huumausaineet oli pakattu seitsemään eri konttiin.
Yhdysvaltain syyttäjäviranomainen William McSwain sanoi tiistaina pikaviestipalvelu Twitterissä, että huumetakavarikko oli yksi Yhdysvaltain historian suurimmista.
”Tällainen määrä kokaiinia olisi voinut tappaa miljoonia ihmisiä”, hän kirjoitti...
gambinasta vetoa että ei toikaan lasti mihinkään ongelmajätelaitokselle poltettavaks asti pääse. Kokonaan ainakaan.Piss Pisstopherson wrote: ↑19 Jun 2019, 16:31Montakohan rahtialusta purettiin samaan aikaan kokaiinikuormasta ilman sikojen metkuja ja juoniaPasi Fist wrote: ↑19 Jun 2019, 09:52Koko artikkeli, twiittiä ja kuvia linkiin takana:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006147458.htmlYhdysvalloissa tehtiin yksi maan historian suurimmista huumetakavarikoista
Rahtialuksesta Philadelphian satamasta löydettiin yli miljardin dollarin arvosta kokaiinia.
Yhdysvaltain poliisi on tehnyt ennätyssuuren huumetakavarikon, kertovat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.
Viranomaiset ilmoittivat tiistaina löytäneensä MSC Gayane -rahtialukselta noin 16 tonnin kokaiinilastin. Philadelphian satama-alueelta maanantaina löydetyn kokaiinin arvo katukaupassa olisi ollut Yhdysvaltain syyttäjäviranomaisten mukaan yli miljardi dollaria eli noin 893 miljoonaa euroa.
Huumausaineet oli pakattu seitsemään eri konttiin.
Yhdysvaltain syyttäjäviranomainen William McSwain sanoi tiistaina pikaviestipalvelu Twitterissä, että huumetakavarikko oli yksi Yhdysvaltain historian suurimmista.
”Tällainen määrä kokaiinia olisi voinut tappaa miljoonia ihmisiä”, hän kirjoitti...
Hiiret syö yeyot, kuten joku vuosi sitten, kun argentiinan sioilta katosi puoli tonnia bäjäytystä.sössön sössön wrote: ↑19 Jun 2019, 23:20gambinasta vetoa että ei toikaan lasti mihinkään ongelmajätelaitokselle poltettavaks asti pääse. Kokonaan ainakaan.Piss Pisstopherson wrote: ↑19 Jun 2019, 16:31Montakohan rahtialusta purettiin samaan aikaan kokaiinikuormasta ilman sikojen metkuja ja juoniaPasi Fist wrote: ↑19 Jun 2019, 09:52Koko artikkeli, twiittiä ja kuvia linkiin takana:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006147458.htmlYhdysvalloissa tehtiin yksi maan historian suurimmista huumetakavarikoista
Rahtialuksesta Philadelphian satamasta löydettiin yli miljardin dollarin arvosta kokaiinia.
Yhdysvaltain poliisi on tehnyt ennätyssuuren huumetakavarikon, kertovat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.
Viranomaiset ilmoittivat tiistaina löytäneensä MSC Gayane -rahtialukselta noin 16 tonnin kokaiinilastin. Philadelphian satama-alueelta maanantaina löydetyn kokaiinin arvo katukaupassa olisi ollut Yhdysvaltain syyttäjäviranomaisten mukaan yli miljardi dollaria eli noin 893 miljoonaa euroa.
Huumausaineet oli pakattu seitsemään eri konttiin.
Yhdysvaltain syyttäjäviranomainen William McSwain sanoi tiistaina pikaviestipalvelu Twitterissä, että huumetakavarikko oli yksi Yhdysvaltain historian suurimmista.
”Tällainen määrä kokaiinia olisi voinut tappaa miljoonia ihmisiä”, hän kirjoitti...
Catastrophic failure of the war on drugs
This vast unethical trade is co-created by politicians, including President Duque of Colombia, who back a policy of global prohibition, writes Danny Kushlick
Colombian soldiers set fire to a cocaine processing laboratory in 2008.
In time-honoured fashion we see the tired trope of cocaine users’ responsibility for violence in Colombia (Colombian president says middle-class cocaine users are hypocrites, 18 June). It is 10 years since the UK and Colombian governments launched their “Shared Responsibility” campaign to highlight links between users and the criminal trade. It was dropped because it was ineffective in reducing demand. This most recent call will have little or no effect on demand, but does serve politicians’ need to distract citizens from the catastrophic failure of the so-called “war on drugs”.
Anyone who buys illegal drugs does contribute to the criminal market. However, this vast unethical trade is co-created by politicians, including President Duque of Colombia, who back a policy of global prohibition. Duque’s predecessor, President Santos, said he would consider legalising cocaine in 2011, and is now a member of the Global Commission on Drug Policy, which collectively supports the legal regulation of drug markets. Unless and until policymakers begin to seriously engage with the issue of who controls the international drug trade, we cannot make progress in reducing opportunities for organised crime and improving international development and security.
Danny Kushlick
Head of external affairs, Transform Drug Policy Foundation
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006155796.html
Kovempia huumetuomioita vaatineen Brasilian presidentin seurueen G20-matka keskeytyi Espanjassa, kun lentokoneesta löytyi 39 kiloa kokaiinia
Jair Bolsonaro on äskettäin allekirjoittanut huumeiden salakuljettajille kovempia rangaistuksia vaativan lain.
BRASILIAN tuore presidentti Jair Bolsonaro on vannonut toimittavansa rikolliset vankilaan ja jahtaavansa säälimättömästi huumeiden salakuljettajia. Tilanne olikin Bolsonarolle nolo, kun Japanissa järjestettävään G20-kokoukseen matkalla olleen presidentin seurueeseen kuuluvasta lentokoneesta löytyi tiistaina melkoinen lasti kokaiinia.
The New York Timesin mukaan koneen kokaiinilasti paljastui välilaskulla Espanjassa. Myös Brasilian puolustusministeriö on vahvistanut tapahtuneen.
Eikä siinä vielä kaikki. Kokaiinin salakuljetuksesta epäillään koneessa ollutta Brasilian armeijan ammattilentäjää. Armeijan suoraselkäisyys ja ammattimaisuus ovat yksi Bolsonaron suurimmista ylpeydenaiheista.
PRESIDENTIN mukaan tapahtunut ei missään nimessä ole hyväksyttävää käytöstä. Twitterissä julkaisemassaan viestissä presidentti myös vaatii teosta epäillylle miehelle ”ankaraa rangaistusta”.
”Me emme hyväksy tällaista epäkunnioittavaa käytöstä valtiotamme kohtaan”, Bolsonaro twiittasi.
ESPANJAN viranomaisten mukaan poliisi oli pysäyttänyt salakuljetusyrityksen Sevillan kaupungissa, jossa yksi Bolsonaron seuruetta ennakoiva ryhmä oli tehnyt välilaskun. Bolsonaron oma kone teki välilaskun Lissabonissa, Portugalissa.
Jair Bolsonaron Twitter-tilillä julkaistiin videokuvaa presidentin välilaskusta Lissabonin Figo Maduron sotilaslentokentältä.
El País -lehden mukaan Sevillaan laskeutuneeseen ryhmään kuuluvan kersantin matkatavarat läpivalaistiin lentokentällä. Kersantti itse oli selvästi laskenut sen varaan, ettei hänen kassejaan tutkita. Laukuista ei Espanjan poliisin raportin mukaan löytynyt mitään muuta kuin 37 erilliseen pakettiin käärittyä kokaiinia.
BOLSONARO kertoi lausunnossaan käskeneensä maansa oikeusministeriä viipymättä tekemään yhteistyötä Espanjan viranomaisten kanssa.
Brasilia on The New York Timesin mukaan yksi maailman suurimmista kokaiinimarkkinoista ja sen kautta pyörii Latinalaisen Amerikan suurin huumesalakuljetusten verkosto Eurooppaan ja Afrikkaan.
Bolsonaro on lehden mukaan äskettäin allekirjoittanut huumeiden salakuljettajille kovempia rangaistuksia vaativan lain. Presidentin mukaan poliisille olisi myös annettava suuremmat valtuudet ampua epäiltyjä rikollisia.
‘There’s no opposition now’: how a quiet Canada town became a world leader in growing weed
Section grower Corey Evans walks between flowering marijuana plants at the Canopy Growth facility in Smiths Falls, Ontario, Canada.
In an abandoned chocolate factory in Ontario, Canopy Growth is nurturing global ambitions . But could it thrive in Britain?
The musky aroma hits you from the car park at the headquarters of Canopy Growth, the world’s largest cannabis company.
Inside this nondescript warehouse – an abandoned Hershey’s chocolate factory in Smiths Falls, Canada – awaits the stuff of a stoner’s wildest dreams. Myriad rooms teem with row upon row of bushy marijuana plants at various stages of maturity, under intense lamplight, swaying in the breeze of dozens of fans.
A staff member wheels past crates full of pre-rolled joints in their hundreds. Another trolley holds 25 large bags of high-grade dried cannabis bud, a kilogram each, with a combined value of roughly C$250,000 (£150,000).
If anyone is the Willy Wonka of weed, it’s Canopy Growth’s co-chief executive, Bruce Linton.
Talking a mile a minute, his eyes gleam as he walks the halls of a facility that cost C$150m to build. “When I started it was officially the world’s worst idea, because there was no market,” he said. “There were no regulations and there were officially no patients. I was reluctant to tell my mother I was starting a cannabis business. Now she’s a cannabis patient, she’s like a drug dealer advising all her friends.”
In a timely illustration of how far the business – and the image of cannabis – has come, he takes a call from America’s home economics queen, Martha Stewart. Canopy has a deal with Stewart that envisages cannabis-infused chews for anxious pets. “Martha, you’re gonna hate this, I have to call you back.” Canada legalised medical marijuana in 2001, but the recent weed boom was fuelled by a regulatory change in 2013 that effectively created a commercial market. Dozens of countries, including Germany, have brought forward their own medical marijuana legislation.
In 2018 Canada became the second country, after Uruguay, to legalise recreational use.
By catching the green wave, Linton has built, in under six years, a company valued by the stock market at £11.5bn, positioned to be the number one global player.
Though Canopy has yet to make a profit, revenues reached C$225m last year. More than half comes from its recreational cannabis brand Tweed, even though legalisation only took hold halfway through the year.
Its success is also transforming Smiths Falls, a former manufacturing town about 50 miles south-east of Ottawa in eastern Ontario, that was down on its luck. “Smiths Falls is very conservative,” says Tracy, who runs a taxi business. “The devil himself could be running as a conservative candidate and he’d win. Some people thought, ‘Oh my God, we’re gonna be growing pot?’ It’s employing so many people that there’s no opposition now.”
Built by the same Ontario folk who laid railroads and dug canals, Smiths Falls had lost big employers such as RCA, which pressed the first Beatles albums sold in North America. The Ontario Hospital School, a Stanley tools plant and a metalworks all followed suit, with Hersheys dealing the final blow by upping sticks in 2008.
The deputy mayor, Wendy Alford, used to work at Hersheys on the Reese’s Peanut Butter Cup production line. She says that Canopy Growth taking over the site has been “life-changing” for the town.
The company employs 1,300 people, about 800 of them Smiths Falls residents, close to 10% of the population. There are indirect economic benefits, Alford says. “Their security trucks needed new tyres, so they all go over to Hank’s Tyres and that’s just made his year. He’s hiring new people.”
Some of the early staff have been enriched by stock options granted when its shares were worth one hundredth of today’s price. It’s like the Silicon Valley tech boom, albeit on a smaller scale.
Bruce Linton, the founder and co-CEO of Canopy Growth, on the floor of the New York Stock Exchange in March.
Alford admits that weed wealth has gentrified Smiths Falls to a degree, pricing lower-income residents out of homes they might once have been able to afford. But there appears to be precious little obvious dissent about Canopy’s presence. The ongoing debate over whether the town should have angled or parallel parking is a far more divisive topic.
Linton would like to replicate the Smiths Falls revival in Britain, where the firm has a foothold. Canopy owns a UK subsidiary, Spectrum Biomedical UK, and recently spent £43m on the beauty firm This Works, with an eye on a range of products infused with CBD, the non-psychoactive component of cannabis that has become a global health trend.
Canopy also has a partnership with the Beckley Foundation, the campaign group that has long promoted drug policy reform and engaged in pioneering research into psychedelic substances.
One thing Canopy hasn’t done is serve many prescriptions in the UK. In November last year, after a long-running campaign fronted by the parents of children with severe epilepsy, the law changed to permit medical cannabis, albeit in very tightly controlled conditions that campaigners and the industry say are unduly restrictive. A specialist must write a prescription before the product can even be imported. There are a handful of patients and Canopy has supplied one of them.
A worker collects cuttings from a marijuana plant at Canopy Growth in Smiths Falls, Ontario, Canada.
Some of Canopy’s smaller rivals have made donations to the MP-run Conservative Drug Policy Reform Group to spur change. Canopy says it hasn’t spent a penny to shift politicians’ mindsets in the UK, but it has talked to them.
Like many in the industry, Linton also touts cannabis as an alternative to opioids, the heroin-related prescription painkillers that have spawned legions of addicts and caused overdose deaths, particularly in the prescription-happy US and Canada. While there is anecdotal evidence that cannabis can treat pain, insomnia, anxiety and nausea – among other conditions – there is limited information from clinical trials to prove its benefits. One reason is that pharmaceutical companies have little incentive to test products they cannot patent.
“It was never taught in medical school and didn’t come through a process of inventing a molecule and testing if it kills people,” says Linton. “The objections are always the same, that we need studies. We reference 71 peer-reviewed studies, we’re doing our own studies, we have now data from 80,000 patients that have been with us up to six years. People find that they get relief.”
Canopy’s customer network presents a golden opportunity to collect data about its patients and product.
The growing operation uses state-of-the-art technology to trace every product back to its mother plant. Artificial Intelligence plays a part in keeping the high-powered lights on at the right time and ensuring even temperatures.
Promoting Tweed, Canopy Growth’s recreational cannabis brand, in the lobby at Smiths Falls, Ontario, Canada.
Security is tight, too. There is a vault licensed to carry C$150m of product, to which just seven people have the code.
The 150,000kg of cannabis produced every year, here and in its other vast greenhouses, goes out in armoured trucks manned by security guards with guns. Each truck could be carrying a load worth up to C$25m, ranging from the traditional dried bud similar to that found on the street to cannabis oil and pharmaceutical-style gel caps.
Legislation is expected to come into force this December that will permit expansion to include cannabis-infused drinks, vaping pens and edibles such as gummy bears and chocolate. These products will end up in Canada’s growing network of cannabis shops, pristine retail spots more reminiscent of the Apple store or high-end parfumiers than dens of iniquity.
But breaking America is the biggest prize in the near future. Canopy recently signed a C$4.5bn deal giving it an option to buy the US cannabis firm Acreage, putting it in pole position to grab a slice of the US if it opens up further.
While many American states now permit both medical and recreational cannabis use, federal law still prohibits it. And that’s an impediment to raising money through the tightly regulated banks, not to mention building a presence that crosses state lines.
The importance of the US to Canopy’s future is one reason that Linton won’t say whether he is the type to get high on his own supply. He’s a frequent visitor to the US, where acknowledging the use of cannabis can still cause friction with border officials. “If you go to the south, you’ve never heard of cannabis, that’s my advice.”
A water tower in Smiths Falls, Ontario, Canada, where legally-grown cannabis is reviving job prospects.
Poliisi takavarikoi poikkeuksellisen paljon huumeita Keravalla, samalla varkaudet lisääntyivät: ”Joku jää velkaa jollekin”
Alkuvuonna tehtiin parikymmentä kotietsintää, joissa takavarikoitiin merkittäviäkin määriä esimerkiksi amfetamiinia.
Itä-Uudenmaan poliisin tehovalvonta Keravalla näkyy kaupungin alkuvuoden rikostilastoissa kahdellakin tapaa.
Turvallisuustilanteen voidaan sanoa parantuneen, sillä valvontajaksolla – tammikuusta alusta toukokuun loppuun – pahoinpitelyjen määrä väheni viidenneksellä vuoden 2018 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös väkivaltarikosten selvitysprosentti koheni aiemmasta.
Tehovalvonnassa keskityttiin muun muassa huumausaineiden välittämiseen, mikä näkyy myös tilastoissa. Tammi-toukokuun aikana Keravalla kirjattiin 30 huumausainerikosta, eli enemmän kuin yksi huumausainerikos viikossa.
Huumausaineisiin liittyviä kotietsintöjä tehtiin noin kahteenkymmeneen asuntoon, mikä on paljon normaalin valvonnan aikana tehtäviin kotietsintöihin verrattuna.
”Määrä osoittaa, että valvontaa on tehty paljon”, komisario Tomi Salosyrjä kommentoi HS:lle.
Kotietsinnöissä kirjattiin seitsemän törkeää huumausainerikosta. Niissä takavarikoitiin huumeita merkittäviäkin määriä, kuten yli 100 grammaa amfetamiinia tai amfetamiinin johdannaisia. Poliisin haltuun päätyi myös kannabista, mikä on toinen Keravalla yleisimmin liikkuva huumausaine.
Keväällä poliisi siirtyi valvomaan huumeiden katukauppaa keskustan alueella. Kauppaa käydään erityisesti aseman seudulla ja sen läheisyydessä. Salosyrjän mukaan valvontaa jatketaan edelleen.
”Poliisilla on hyvät edellytykset tehdä tuloksellista huumausainevalvontaa Keravalla.”
Huumausaineet näkyvät myös alkuvuonna tilastoiduissa rattijuopumuksissa. Tammi-toukokuussa liikennevalvontaa tehtiin Salosyrjän mukaan huomattavan paljon, ja rattijuopumuksia kirjattiin 19 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
”Kirjatuista tapauksista puolessa mukana oli huumausaineet. Sekin osoittaa, että alueella liikkuu aineiden käyttäjiä, mutta he voivat olla muualtakin kuin Keravalta”, Salosyrjä sanoo.
Hänen mukaansa Keravalle huumeiden välittäjiä ja käyttäjiä tuo muun muassa sama syy kuin esimerkiksi Vantaan Koivukylään tai Tikkurilaan: pääradan läheisyys helpottaa liikkumaan niin etelään kuin pohjoiseenkin.
Myös varkaustilastoissa on Keravalla tämän kevään aikana ollut selvä piikki. Omaisuusrikoksia on kirjattu edellisvuotta enemmän ja kasvua on näpistyksissä, varkauksissa ja varkauden yrityksissä.
Liiketiloihin, varastoihin ja muihin tiloihin luvatta tunkeutuen tehtyjen varkauksien määrä kasvoi Keravalla vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana kolmanneksella edellisvuoden alkuun verrattuna. Salosyrjän mukaan omaisuusrikoksilla rahoitetaan muun muassa huumekauppaa.
Onko tässä kyse kehäliikkeestä: kun poliisi takavarikoi huumeita, niin huumeiden käyttäjät tekevät varkauksia rahoittaakseen uusien huumeiden hankintaa?
”Olemme pohtineet sitä myös laitoksella. Ilmiötä tutkitaan laajemmin, sillä varkauksien määrä on lisääntynyt muuallakin pääradan varrella. Aina, kun huumeita takavarikoidaan, joku jää velkaa jollekin, mutta onko se tässä ainoa selittävä tekijä?” Salosyrjä sanoo.
Hänen mukaansa niin asukkaiden kuin yritysten kannattaakin kiinnittää huomiota asiaan omaisuuden suojaamisella.
”On parempi ennaltaehkäistä tilanteita kiinnittämällä huomiota ovien lukituksiin ja tavaroiden säilytykseen pihalla. Se pätee etenkin näin loma-aikoina mutta muutenkin.”
Vaikka varsinainen tehovalvonta Keravalla on nyt päättynyt, poliisi jatkaa painotettua toimintaa ja keskustassa kesän yli.
Poliisin tavoitteena on ollut näkyä Keravan katukuvassa ja luoda siten turvallisuuden tunnetta asukkaille. Tässä on Salosyrjän mukaan onnistuttu, sillä valvontatehtäviä kirjattiin alkuvuodesta merkittävästi aiempaa enemmän.
”Käytännössä se tarkoittaa, että valvonta on pois joltakin toiselta alueelta, mutta näkyvää läsnäoloa jatketaan mahdollisuuksien mukaan.”
Rodrigo Duterte's drug war is 'large-scale murdering enterprise' says Amnesty
New report details systematic killing of poor and calls for UN investigation into crimes against humanity
It has been three years since Rodrigo Duterte gave police unprecedented powers to kill any suspected drug addicts or dealers.
The president of the Philippines Rodrigo Duterte is carrying out a “large-scale murdering enterprise” and should be investigated by the UN for crimes against humanity, according to a new Amnesty report into his so-called war on drugs.
It has been three years since Duterte pledged to wipe out drug abuse in the Philippines by giving police unprecedented powers and near total impunity to kill any suspected drug addicts or dealers. Amnesty’s new report detailed how the systematic killing of the urban poor has continued on such a scale it now amounts to crimes against humanity.
The report told of nightly incidents where police would shoot defenceless suspects, or abduct them and take them to other locations where they would be shot. It found crime scenes were tampered with, evidence fabricated or planted and there was no accountability for the killing of suspects.
According to the report, local officials were put under huge pressure by police to come up with vast numbers of names to put on the “drugs watch list” without needing to provide any evidence they were using or selling drugs and without any legal process.
Interviews by Amnesty told harrowing stories of figures such as Jovan Magtanong, a 30-year-old father of three, who was shot and killed by police when he was sleeping next to his children. Police had been looking for another man. Officers later claimed he had drugs and a gun on him, which witnesses refuted. “They killed him like an animal”, a family member told Amnesty.
The Amnesty report also highlighted how Bulacan province, in the central Luzon area, had overtaken the capital Metro Manila as the “the country’s bloodiest killing field” in the drugs war.
Relatives of victims in President Rodrigo Duterte’s so-called war on drugs hold a memorial for their loved ones in Manila.
This recent geographical shift was highlighted in recent analysis by the armed conflict location and event data project, which found that the highest proportion of this year’s civilian drug war deaths deaths – almost 25% of the 490 people killed – had happened in the Central Luzon area. This has been attributed to a shift in focus, and police personnel, to the region and a subsequent rise in violent drug raids.
Amnesty called on the UN Human Rights Council to open an independent inquiry to “put an end to these crimes, and to provide justice and reparations for countless families and victims”. It followed a draft resolution drawn up last week by more than a dozen countries formally calling on the United Nations human rights council to open an investigation into the war on drugs.
Nicholas Bequelin, Amnesty International’s regional director for east and southeast Asia, described the war on drugs over the past three years as “nothing but a large-scale murdering enterprise for which the poor continue to pay the highest price,” pointing out that it took nothing but a rumour of association with drugs for people in poor communities to be shot and killed by police without impunity.
“Fear has now spread deep into the social fabric of society,” said Bequelin. “It is time for the United Nations, starting with its Human Rights Council, to act decisively to hold President Duterte and his government accountable.”
The international criminal court (ICC) is currently carrying out its own preliminary inquiry into whether the deaths in Duterte’s drug war, beginning when he was mayor of the Philippine city of Davao in 1988, constitute crimes against humanity, the first investigation the court has done into a southeast Asian country.
The ICC defines crimes against humanity as “serious violations committed as part of a large-scale attack against any civilian population”.
The announcement of the inquiry enraged Duterte so much that he withdrew the Philippines from the Rome Statute, which gives the ICC jurisdiction over the country, but the court is still continuing its investigations.
Ois mielenkiintoista nähdä samaan aikaan kuinka iso osa tosta oopiumtuotannosto on keskittynyt parille isolle toimijalle eli pääasiassa talibanille. Eihän se nyt aikasemminkaan pienten perheyritysten käsissä ollut, mutta ymmärtääkseni paikallisten sotaherrojen käsissä, jotka on sittemmin kartelloitunut ja talebanin valta kasvanut.Hyödytön idiootti wrote: ↑10 Jul 2019, 15:38USA poltti kahdeksan miljardia euroa huumeiden vastaiseen sotaan Afganistanissa – Tulos: oopiumin tuotanto nelinkertaistui
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkoma ... 741689-999
