Huumesodan tuloksiin kyllästytty monissa maissa

[sössön sössön]

Jossain kirjoitettiin, että suurin este tämmösille laillistamishommille on se, että hirveän monen tahon pitäisi silloin myöntää olleensa yli puoli vuosisataa väärässä.

No en tiiä sinällään. Kuitenkin THL siitä puhunut niin paljon ja selkeästi ja sen tahon nyt PITÄS olla tässä se kaikkein tärkeimmästä päästä.

onhan tässä jo hetki sitten huomattu että ei tässä millään asiantuntijoilla ole väliä vaan poliitikoista tää on kiinni ja onko joku poliitikko koskaan missään myöntäny olleensa ikinä väärässä mitä

huumeongelmahan ei ole rikollinen tai edes niinkään lääketieteellinen ongelma vaan ihan ekana poliittinen

Poliitikot ja joogalentäjät...täysin kykenemättömiä itsereflektioon sekä virheidensä myöntämiseen ja niistä oppimiseen.

tähän listaan kuuluu vielä pif-käytt.nimim. Pasi Fist

Vain niissä harhoissa joista sinä kärsit.

kyllä semmonen on ihan harha että mä osaisin joogalentää

se taas ei että sulla on kummia tapoja esim vastustaa natseja tai älypuhelimia

mutta ei nyt jatketa tätä enää kun sä olet innoressa ja muutenkin aika raskas jätkä eikä tämmönen oo kivaa kellekkään

[Taito Muhkunen]

Toi Kinnusen valiokunnalle antama lausuntopaperi kyllä huikeaa tavaraa, noi uutisissa olevat lainaukset on viel pientä. Tässä meillä on asian tuntija suomen korkeimmalle päättävälle elimelle: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskun ... 1&e=V3vC2q

Spoiler:

Jari Kinnunen 15.2.2021
Rikosylikomisario
Sisä-Suomen poliisilaitos
Keskitetty- ja paljastava rikostutkintayksikkö
Lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi
tehdyn lakialoitteen (KAA 5/2020 vp) johdosta.
RL 50 lukua aikoinaan säädettäessä ei ole voitu ennakoida Cannabis kasveista jatkuvasti kehiteltävien
kymmenien eri hybridi-muunnosten yleistymistä. Tätä aloitteessa ei jostakin syystä haluta kirjoittaa julki,
vaan pitäydytään vanhassa ja jo ajastaan jäljessä olevassa "hamppu-nimityksessä".
Hampulla tarkoitetaan sellaista Cannabis Sativa kasvia, jonka Tetrahydrokannabinoli (THC)-pitoisuus on alle
0.3 % kasvin kuiva-ainepitoisuudesta. Hamppua käytetään laillisesti ja laajasti maailmalla muuhun kuin
päihdekäyttöön. THC on psykoaktiivinen aine, jota kukkien tuottama hartsi sisältää.
Cannabis kasvin muunnoksia on kehitetty erityisesti psykoaktiivisen ainesosan nostamiseksi. THCpitoisuudet ovat nousseet kymmenillä prosenteilla vuosien saatossa. Pääsääntöisesti kasvien kukintoja
käytetään huumausainekäytössä, sillä juuri kukat sisältävät suurimmat THC-pitoisuudet. Varret ja usein
myös lehdet ovat vain hajua aiheuttavaa jätettä.
Aloitteen perusteluissa sekoittuvat lääkekannabiksen hyvät puolet, rattijuopumuslainsäädännön pykälät,
perusoikeudet ja ihmisoikeussopimukset sumuksi, jonka taakse ei lainsäätäjän ilmeisesti haluta näkevän.
Siitä kuinka psykoaktiiviset aineet vaikuttavat, lakivaliokunta saa varmasti asiantuntevia lausuntoja. Poliisin
näkökulmasta voidaan kuitenkin todeta, että Kannabis on mukana erittäin usein poliisitehtävillä,
kuolemansyyn tutkinnasta kotihälytyksiin. Tätä tosiseikkaa ei kannabiksen käytön, hallussa pitämisen ja
kasvattamisen laillistaminen tule poistamaan.
Tilastokeskuksen kirjaamat, huumausaineista johtuvat kuolemat vuosilta 2009 - 2019 (Tilastokeskus,
Kuolemansyytilasto - taulukko neljä) antavat aiheen vilkaista lukujen taakse. Tapauksissa, joissa
huumausaineita on voitu osoittaa vainajan kemiallisista näytteistä, on lähes poikkeuksetta katsottu
kuoleman aiheutuneen kannabiksen ja muiden huumaavien aineiden yhteisvaikutuksesta. Viime vuonna
nuorin SiSu PL.n alueella huumausaineisiin kuollut oli kolmetoistavuotias. Vainajan alta löytyi kannabiksen
kukintoa, huumaavia lääkkeitä sekä muita huumausaineita.
Kannabis on liitetty noin 70 %:n itsemurhaepäilyistä tapauksissa, joissa päihteiden käyttö on voitu osoittaa
yhtenä kuolemaan johtaneena syynä. Kiinnittää huomio itsemurhan tehneiden ikään. Alle 21-vuotiaiden
osuus oli noin 1/3 kokonaismäärästä. Sisä-Suomen poliisilaitoksen tilastot ovat saman suuntaisia
Tilastokeskuksen ilmoittaman valtakunnallisen tilastoinnin kanssa.
Vuodesta 2014 lähtien on poliisi Pirkanmaalla - varmaan muuallakin - tutkinut useita henkirikoksia ja niiden
yrityksiä, joissa epäillyt ovat olleet alle 18 vuotiaita. Olen toiminut tutkinnanjohtajana useimmissa
alueellamme. Yhtään sellaista tapausta ei ole, joissa kannabis ei olisi astunut nuoren elämään jo varhaisessa
vaiheessa. Siitä on seurannut psyykeen häiriöitä, ongelmia koulussa, ystäväpiirissä ja kotona - vain jatkuvaa
alamäkeä, jonka vauhti on viimein pysähtynyt poliisin toimenpiteisiin.
Kannabiksen käytön ja viljelyn vaikutukset muihin ihmisiin, heidän asuinympäristöönsä sekä omaisuuden-,
ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaan, ovat erittäin kielteiset. Kasvustot levittävät kerrostaloissa
hajuaan toisiin huoneistoihin, porrashuoneeseen, muihin yleisiin tiloihin ja pahimmissa tapauksissa koko
taloon. Kasvattamot lisäävät myös vesi- ja tulipaloriskiä.
Kasvatuspaikkoina toimivien asuntojen - virallisesti asuttujen tai asumattomien - liepeillä käytävä
huumausaine-, ja varastetun tavaran kauppa ulottaa vaikutuksensa koko asujaimistoon ja ympäristö
koetaan turvattomaksi. Siksi se myös muuttuu. Poliisi saa jatkuvasti pyyntöjä puuttua asunnoissa
tapahtuvaan, muita häiritsevään kasvatukseen ja käyttöön. Poliisilta jää noin satatuhatta hälytystehtävää
hoitamatta ja sen määrän ei soisi tästä enää nousevan.
Henkilökohtaisten haittojen vähentäminen ei ole kytköksissä sen kanssa, että käyttö, kasvattaminen ja
hallussapito ovat nyt laittomia. Haittojen vähentäminen riippuu täysin siitä, mikä on huumevieroitushoidon
taso ja laajuus kussakin kunnassa sekä siitä, miten käyttäjä itse kokee hoidon tarpeensa. Mikäli hän ei koe
tarvitsevansa hoitoa, eivät hyvätkään kunnalliset tai muiden tarjoamat hoitopolut häntä auta. Hoitopolulle
astumista ei estä nyt voimassa oleva rikoslain säännöstö. Yleisesti voitaneen todeta, että
huumausainehaittojen edullisinta vähentämistä lienee käytön ennalta estäminen - ei käytön salliminen.
Lääkekannabiksen ja huumausaineena käytettävän kannabiksen vertaaminen toisiinsa on asiaan
liittymätöntä. Kannabiksen lääkinnällisen käytön sallimisella ja lääkekannabiksen THC-pitoisuuksien
kontrollilla ei ole tässä yhteydessä merkitystä.
Huumausaineita tarjotaan Dark-netin puolella myyntiin useissa sadoissa myynti-ilmoituksissa /vrk jokaisen
suurimman poliisilaitoksen alueella. Myyntialustoilla ns. laudoilla myydään myös kannabista, mutta se on
vain yksi tuote laajassa valikoimassa. Kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen salliminen ei
poistaisi kannabista tarjolla olevien huumeiden luettelosta. "Sieltä ostetaan, mistä halvimmalla saadaan",
eikä suomalainen peruskäyttäjä tule maksamaan ALV:a, vaikka siihen sketsihahmokin kehottaisi.
Huomio siitä, että "huumekauppa on" rikollisten käsissä on terävä havainto ja pitää paikkansa, sillä
kannabiksen käyttö, hallussapito ja kasvattaminen on laissa kielletty. Väite siitä, että laillistaminen johtaa
järjestäytyneen rikollisuuden kasvuedellytysten heikkenemiseen on harhaa ja vaarallisen harhaanjohtava.
Järjestäytynyt rikollisuus on maassamme levinnyt erittäin monille, sinänsä laillisille toimialoille. Miksi uusi,
houkutteleva toimiala olisi rikollisten toiminnalta suojassa? Ei olisikaan. Tämä on nähty jo mm. Coloradon
osavaltiossa, missä laillistamisen jälkeen on järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät tapaukset
lisääntyneet.
Aloitteessa väite siitä, että poliisin tehtäväksi määrätty huumeiden käyttäjien hoitoonohjaus on
marginaalista, on erikoinen. Vuonna 2020 poliisi teki lähes 5100 hoitoonohjausta. Huumeiden käyttäjien
määriin verrattuna hoitoonohjaukset ovat varmasti marginaalisia. Se johtuu kuitenkin siitä, että
huumausainerikokset ovat rikoksia, jotka poliisin on jokainen erikseen paljastettava. Määrästä voidaan
päätellä, että maassamme on ennemminkin satoja- kuin kymmeniä tuhansia huumausaineen käyttäjiä.
Poliisille valvonnan ongelmat tulisivat olemaan suuria ja ihmisten palveluntarpeeseen vastaaminen
haasteellista - osin mahdotonta. Muiden ihmisten häiriöksi kokemaan kannabiksen kasvattamiseen
asuinhuoneistoissa ei nytkään pystytä täysin vastaamaan. Liikennejuopumuksissa huumausaineet ovat
ohittaneet alkoholin. Yhtenä käytettynä huumausaineena kannabis. Kuka tien päällä määrittelee
nauttimisen rajat, millä osoitetaan se, että tosiasiassa kysymys ei ole omasta käytöstä vaan
myyntitarkoituksesta? Kyseinen aloite toteutuessaan tuo kadulle 5 x 5g myyntipakkaukset.
Järjestäytyneen rikollisuuden organisaatioiden ja niiden raha- ja tavaravirtojen esitutkintaan- ja syytteeseen
saattamiseen pystytään vain, kun näitä rikoksia saadaan paljastettua. Yksi työkalu poliisin muun
keinovalikoiman joukossa on kotietsintä. On erittäin harvinaista, että kannabiskasvuston löytyessä ei
löytyisi muita huumausaineita, huumausaineiden myyntiin selvästi osoittavia todisteita sekä omaisuus-, ja
petosrikollisuuteen viittaavaa aineistoa sekä todisteita.
Esityksessä on syystä tai toisesta perusteluiksi mainittu liikennejuopumukset. Rattijuopumussäännöstön
hyväksi käyttäminen lääkinnällisen hallussapidon sallimisen perusteena on tämän aloitteen perusteluna
vähintäänkin outoa, kuten lääkinnällisen hallussapidon käsitteen kirjaaminen perusteluksi ylipäätään.
Poliisin työmäärää käytön, hallussapidon ja kasvattamisen laillistaminen ei tule vähentämään - päin vastoin.
Näytön hankkiminen huumausainerikoksen tunnusmerkistön täyttymiselle vaikeutuu,
omaisuusrikossarjojen selvittäminen tulee viemään enemmän aikaa, kannabiksen kasvattaminen ei tule
suurimmalla osalla pysymään ehdotetuissa rajoissa ja valvonta tehdään mahdottomaksi ja siitä seuraa, että
häiriökäyttäytymistehtävät tulevat lisääntymään. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset erityisesti
nuorten tekeminä, tulevat lisääntymään sekä raaistumaan. Kuolemansyyn tutkinnat tulevat lisääntymään.
Poliisi valvoo vain niitä säännöksiä, jotka sen valvottavaksi on asetettu. Niin tapahtuu myös
tulevaisuudessa.

Kannabis ei tapa. Kannabis tuhoaa.

Suomessa on lukuisia suuryrityksiä, joita johtaa alkoholisti mutta ei ainuttakaan sellaista, jonka johtajana on kannabiksen vakiokäyttäjä!!!

[Kalle]

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Tutkimusten mukaan dekriminalisointiin nojaava huumausainepolitiikka vähentää huumeista aiheutuvia ongelmia. Takaisin Pasilaan -podcastissa pohditaan, miksi luotamme koronakysymyksissä vankasti tieteeseen, mutta huumekysymyksessä emme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. Lausunto annettiin eduskunnan lakivaliokunnalle, joka kerää kommentteja kansalaisaloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista.

Käytön dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että käyttäminen on edelleen lain vastaista, mutta siitä ei käytännössä koidu rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Nyt sitä käsitellään eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on pyytänyt aloitteeseen lausuntoja niin viranomaisilta kuin oikeusoppineiltakin.

Kansalaisaloitteessa käsitellään käytön dekriminalisointia vain kannabiksen osalta, mutta THL:n mukaan kannabikselle ei kannata tehdä niin sanottua erillislakia. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta.

Dekriminalisointi on tutkimusten mukaan vähentänyt huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Huumepolitiikkaa on muutettu esimerkiksi siten, että narkomaaneja ohjataan ensisijaisesti hoitoon putkareissujen sijaan.

Kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun maassa dekriminalisoitiin huumeiden käyttö vuonna 2001. Vuonna 2017 maassa oli huumekuolemia 51, kun Suomessa niitä oli 200.

Positiivisia kokemuksia dekriminalisoivasta politiikasta on myös Hollannissa ja Tsekissä. Nyt myös Norja aikoo muovata huumausainepolitiikkaansa uusiksi.

Pitkän linjan nuoriso- ja päihdekulttuuritutkija Mikko Salasuo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että nyt myös Suomen asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Sen näkee jo siinä, että tuo THL:n lausunto on aiheuttanut yllättävän vähän vastalauseita, hän toteaa.

THL:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2018, että huumeiden käytön dekriminalisointi on tutkimustiedon näkökulmasta tehokkaampi tie ongelmien vähentämiseen kuin rankaisupolitiikka.

Poliitikot pyytävät kansalaisia luottamaan tieteeseen ja tutkimustietoon esimerkiksi koronaviruksen ehkäisyssä, mutta miksi huumausainekysymyksissä tiede halutaan ohittaa?

– Mikään ei ole helpompaa kuin vedota ihmisten tunteisiin. Tässä pelataan enemmän tunteella kuin järjellä ja siksi keskustelu on näin hankalaa.

Salasuo ei kuitenkaan tue dekriminalisointia Suomessa suoraan, vaan mahdollisia vaikutuksia pitäisi selvittää ensin.

Kuuntele koko Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Yle Areenassa!

[superlemmikki]

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Spoiler:

Tutkimusten mukaan dekriminalisointiin nojaava huumausainepolitiikka vähentää huumeista aiheutuvia ongelmia. Takaisin Pasilaan -podcastissa pohditaan, miksi luotamme koronakysymyksissä vankasti tieteeseen, mutta huumekysymyksessä emme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. Lausunto annettiin eduskunnan lakivaliokunnalle, joka kerää kommentteja kansalaisaloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista.

Käytön dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että käyttäminen on edelleen lain vastaista, mutta siitä ei käytännössä koidu rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Nyt sitä käsitellään eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on pyytänyt aloitteeseen lausuntoja niin viranomaisilta kuin oikeusoppineiltakin.

Kansalaisaloitteessa käsitellään käytön dekriminalisointia vain kannabiksen osalta, mutta THL:n mukaan kannabikselle ei kannata tehdä niin sanottua erillislakia. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta.

Dekriminalisointi on tutkimusten mukaan vähentänyt huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Huumepolitiikkaa on muutettu esimerkiksi siten, että narkomaaneja ohjataan ensisijaisesti hoitoon putkareissujen sijaan.

Kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun maassa dekriminalisoitiin huumeiden käyttö vuonna 2001. Vuonna 2017 maassa oli huumekuolemia 51, kun Suomessa niitä oli 200.

Positiivisia kokemuksia dekriminalisoivasta politiikasta on myös Hollannissa ja Tsekissä. Nyt myös Norja aikoo muovata huumausainepolitiikkaansa uusiksi.

Pitkän linjan nuoriso- ja päihdekulttuuritutkija Mikko Salasuo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että nyt myös Suomen asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Sen näkee jo siinä, että tuo THL:n lausunto on aiheuttanut yllättävän vähän vastalauseita, hän toteaa.

THL:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2018, että huumeiden käytön dekriminalisointi on tutkimustiedon näkökulmasta tehokkaampi tie ongelmien vähentämiseen kuin rankaisupolitiikka.

Poliitikot pyytävät kansalaisia luottamaan tieteeseen ja tutkimustietoon esimerkiksi koronaviruksen ehkäisyssä, mutta miksi huumausainekysymyksissä tiede halutaan ohittaa?

– Mikään ei ole helpompaa kuin vedota ihmisten tunteisiin. Tässä pelataan enemmän tunteella kuin järjellä ja siksi keskustelu on näin hankalaa.

Salasuo ei kuitenkaan tue dekriminalisointia Suomessa suoraan, vaan mahdollisia vaikutuksia pitäisi selvittää ensin.

Kuuntele koko Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Yle Areenassa!

Tätä olin tulossa. Kuuntelusuositus!

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007824020.html

Euroopan suurin kokaiini­takavarikko: Saksan ja Belgian satamista löytyi kerralla 23 tonnia kokaiinia

Huumeet olivat matkalla Paraguaysta Hollantiin.

[Dame Cressida Dick]

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Spoiler:

Tutkimusten mukaan dekriminalisointiin nojaava huumausainepolitiikka vähentää huumeista aiheutuvia ongelmia. Takaisin Pasilaan -podcastissa pohditaan, miksi luotamme koronakysymyksissä vankasti tieteeseen, mutta huumekysymyksessä emme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. Lausunto annettiin eduskunnan lakivaliokunnalle, joka kerää kommentteja kansalaisaloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista.

Käytön dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että käyttäminen on edelleen lain vastaista, mutta siitä ei käytännössä koidu rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Nyt sitä käsitellään eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on pyytänyt aloitteeseen lausuntoja niin viranomaisilta kuin oikeusoppineiltakin.

Kansalaisaloitteessa käsitellään käytön dekriminalisointia vain kannabiksen osalta, mutta THL:n mukaan kannabikselle ei kannata tehdä niin sanottua erillislakia. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta.

Dekriminalisointi on tutkimusten mukaan vähentänyt huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Huumepolitiikkaa on muutettu esimerkiksi siten, että narkomaaneja ohjataan ensisijaisesti hoitoon putkareissujen sijaan.

Kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun maassa dekriminalisoitiin huumeiden käyttö vuonna 2001. Vuonna 2017 maassa oli huumekuolemia 51, kun Suomessa niitä oli 200.

Positiivisia kokemuksia dekriminalisoivasta politiikasta on myös Hollannissa ja Tsekissä. Nyt myös Norja aikoo muovata huumausainepolitiikkaansa uusiksi.

Pitkän linjan nuoriso- ja päihdekulttuuritutkija Mikko Salasuo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että nyt myös Suomen asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Sen näkee jo siinä, että tuo THL:n lausunto on aiheuttanut yllättävän vähän vastalauseita, hän toteaa.

THL:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2018, että huumeiden käytön dekriminalisointi on tutkimustiedon näkökulmasta tehokkaampi tie ongelmien vähentämiseen kuin rankaisupolitiikka.

Poliitikot pyytävät kansalaisia luottamaan tieteeseen ja tutkimustietoon esimerkiksi koronaviruksen ehkäisyssä, mutta miksi huumausainekysymyksissä tiede halutaan ohittaa?

– Mikään ei ole helpompaa kuin vedota ihmisten tunteisiin. Tässä pelataan enemmän tunteella kuin järjellä ja siksi keskustelu on näin hankalaa.

Salasuo ei kuitenkaan tue dekriminalisointia Suomessa suoraan, vaan mahdollisia vaikutuksia pitäisi selvittää ensin.

Kuuntele koko Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Yle Areenassa!

Tätä olin tulossa. Kuuntelusuositus!

Erittäin vahva kuuntelusuositus.

[Hra Mezola]

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Spoiler:

Tutkimusten mukaan dekriminalisointiin nojaava huumausainepolitiikka vähentää huumeista aiheutuvia ongelmia. Takaisin Pasilaan -podcastissa pohditaan, miksi luotamme koronakysymyksissä vankasti tieteeseen, mutta huumekysymyksessä emme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. Lausunto annettiin eduskunnan lakivaliokunnalle, joka kerää kommentteja kansalaisaloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista.

Käytön dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että käyttäminen on edelleen lain vastaista, mutta siitä ei käytännössä koidu rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Nyt sitä käsitellään eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on pyytänyt aloitteeseen lausuntoja niin viranomaisilta kuin oikeusoppineiltakin.

Kansalaisaloitteessa käsitellään käytön dekriminalisointia vain kannabiksen osalta, mutta THL:n mukaan kannabikselle ei kannata tehdä niin sanottua erillislakia. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta.

Dekriminalisointi on tutkimusten mukaan vähentänyt huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Huumepolitiikkaa on muutettu esimerkiksi siten, että narkomaaneja ohjataan ensisijaisesti hoitoon putkareissujen sijaan.

Kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun maassa dekriminalisoitiin huumeiden käyttö vuonna 2001. Vuonna 2017 maassa oli huumekuolemia 51, kun Suomessa niitä oli 200.

Positiivisia kokemuksia dekriminalisoivasta politiikasta on myös Hollannissa ja Tsekissä. Nyt myös Norja aikoo muovata huumausainepolitiikkaansa uusiksi.

Pitkän linjan nuoriso- ja päihdekulttuuritutkija Mikko Salasuo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että nyt myös Suomen asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Sen näkee jo siinä, että tuo THL:n lausunto on aiheuttanut yllättävän vähän vastalauseita, hän toteaa.

THL:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2018, että huumeiden käytön dekriminalisointi on tutkimustiedon näkökulmasta tehokkaampi tie ongelmien vähentämiseen kuin rankaisupolitiikka.

Poliitikot pyytävät kansalaisia luottamaan tieteeseen ja tutkimustietoon esimerkiksi koronaviruksen ehkäisyssä, mutta miksi huumausainekysymyksissä tiede halutaan ohittaa?

– Mikään ei ole helpompaa kuin vedota ihmisten tunteisiin. Tässä pelataan enemmän tunteella kuin järjellä ja siksi keskustelu on näin hankalaa.

Salasuo ei kuitenkaan tue dekriminalisointia Suomessa suoraan, vaan mahdollisia vaikutuksia pitäisi selvittää ensin.

Kuuntele koko Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Yle Areenassa!

Tätä olin tulossa. Kuuntelusuositus!

Erittäin vahva kuuntelusuositus.

Höpöhöpö, taidatte olla narkomaaneja. T: Poliisi

[Dame Cressida Dick]

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Spoiler:

Tutkimusten mukaan dekriminalisointiin nojaava huumausainepolitiikka vähentää huumeista aiheutuvia ongelmia. Takaisin Pasilaan -podcastissa pohditaan, miksi luotamme koronakysymyksissä vankasti tieteeseen, mutta huumekysymyksessä emme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. Lausunto annettiin eduskunnan lakivaliokunnalle, joka kerää kommentteja kansalaisaloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista.

Käytön dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että käyttäminen on edelleen lain vastaista, mutta siitä ei käytännössä koidu rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Nyt sitä käsitellään eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on pyytänyt aloitteeseen lausuntoja niin viranomaisilta kuin oikeusoppineiltakin.

Kansalaisaloitteessa käsitellään käytön dekriminalisointia vain kannabiksen osalta, mutta THL:n mukaan kannabikselle ei kannata tehdä niin sanottua erillislakia. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta.

Dekriminalisointi on tutkimusten mukaan vähentänyt huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Huumepolitiikkaa on muutettu esimerkiksi siten, että narkomaaneja ohjataan ensisijaisesti hoitoon putkareissujen sijaan.

Kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun maassa dekriminalisoitiin huumeiden käyttö vuonna 2001. Vuonna 2017 maassa oli huumekuolemia 51, kun Suomessa niitä oli 200.

Positiivisia kokemuksia dekriminalisoivasta politiikasta on myös Hollannissa ja Tsekissä. Nyt myös Norja aikoo muovata huumausainepolitiikkaansa uusiksi.

Pitkän linjan nuoriso- ja päihdekulttuuritutkija Mikko Salasuo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että nyt myös Suomen asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Sen näkee jo siinä, että tuo THL:n lausunto on aiheuttanut yllättävän vähän vastalauseita, hän toteaa.

THL:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2018, että huumeiden käytön dekriminalisointi on tutkimustiedon näkökulmasta tehokkaampi tie ongelmien vähentämiseen kuin rankaisupolitiikka.

Poliitikot pyytävät kansalaisia luottamaan tieteeseen ja tutkimustietoon esimerkiksi koronaviruksen ehkäisyssä, mutta miksi huumausainekysymyksissä tiede halutaan ohittaa?

– Mikään ei ole helpompaa kuin vedota ihmisten tunteisiin. Tässä pelataan enemmän tunteella kuin järjellä ja siksi keskustelu on näin hankalaa.

Salasuo ei kuitenkaan tue dekriminalisointia Suomessa suoraan, vaan mahdollisia vaikutuksia pitäisi selvittää ensin.

Kuuntele koko Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Yle Areenassa!

Tätä olin tulossa. Kuuntelusuositus!

Erittäin vahva kuuntelusuositus.

Höpöhöpö, taidatte olla narkomaaneja. T: Poliisi

On kyllä narkomaaniuden käsitteen venyttämistä, jos radion liikakuuntelua aletaan kutsua narkomaaniudeksi. Mutta jos oikein poliisi sanoo, niin mikäs siinä sitten. Onhan poliisi luotettava ja rehellinen. T: Vissiin sitten roisto.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007828716.html

Poliisi epäilee: Kotkassa ja Posiolla kasvatettu ammattimaisesti marihuanaa miljoonien eurojen arvosta

Huumeiden katukauppa-arvo on poliisin mukaan noin 3–4,3 miljoonaa euroa.

Poliisi epäilee, että Kotkassa ja Posiolla on kasvatettu miljoonien eurojen arvosta kannabista vuosina 2017–2020. Epäiltyjen törkeiden huumausainerikosten esitutkinta on valmistunut.

Valmista marihuanaa epäillään levitetyn eteenpäin 150–214 kiloa. Huumeiden katukauppa-arvo on poliisin mukaan noin 3–4,3 miljoonaa euroa.

Rikoksista epäiltyjen henkilöiden epäillään ansainneen marihuanalla yhteensä runsas miljoona euroa. Esitutkinnassa jäi poliisin mukaan epäselväksi, mihin valmis marihuana on välitetty.

”Tämä on yksi suurimmista paljastuneista kannabiksen kasvattamistapauksista ainakin Kaakkois-Suomen mittakaavassa”, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lari Rönkä.

Rikoksista epäillään kahdeksaa henkilöä. Heistä kolme on edelleen vangittuina.

Osalla epäillyistä on poliisin mukaan huumerikostaustaa mutta ei kaikilla. Epäillyt eivät kuulu mihinkään liivijengeihin.

Kannabiksen kasvattaminen alkoi poliisin mukaan Kaakkois-Suomen Kotkassa vuonna 2017. Kotkan-kasvattamon epäillään toimineen lokakuuhun 2020 asti, jolloin poliisi paljasti sen.

Esitutkinnan aikana kävi ilmi, että toiminta oli laajentunut vuonna 2019 Kotkasta Posiolle Lappiin.

Molemmilla paikkakunnilla oli omat kasvattamot, jotka olivat poliisin mukaan ammattimaisesti rakennettuja. Posiolta oli esitutkinnan mukaan hankittu noin 45 000 euron arvoinen kiinteistö marihuanan kasvattamista varten.

Poliisi luonnehtii toimintaa organisoiduksi. Osa epäillyistä hankki poliisin mukaan kiinteistöt, osa rakensi kasvattamot, ja osa oli palkattu kasvattamaan kannabiskasveja.

”Kasvatustoiminta on ollut niin hyvin organisoitua, että kasvattamot ovat tuottaneet tasaista tahtia marihuanaa”, Rönkä sanoo.

Esitutkinnassa takavarikoitiin 247 kannabiskasvia, yli kymmenen kiloa valmista marihuanaa ja arviolta 80 000 euron arvoiset kasvatusjärjestelmät. Takavarikkoon päätyi myös lähes 150 000 euroa käteistä sekä noin 30 000 euron arvoinen auto, joka oli poliisin mukaan hankittu rikoksilla saaduilla rahoilla.

Vakuustakavarikkoon on määrätty myös muun muassa useita kiinteistöjä, ajoneuvoja sekä yli 300 000 euroa käteistä.

Rikosepäilyt siirtyvät nyt syyteharkintaan.

[Hra Mezola]

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Spoiler:

Tutkimusten mukaan dekriminalisointiin nojaava huumausainepolitiikka vähentää huumeista aiheutuvia ongelmia. Takaisin Pasilaan -podcastissa pohditaan, miksi luotamme koronakysymyksissä vankasti tieteeseen, mutta huumekysymyksessä emme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. Lausunto annettiin eduskunnan lakivaliokunnalle, joka kerää kommentteja kansalaisaloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista.

Käytön dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että käyttäminen on edelleen lain vastaista, mutta siitä ei käytännössä koidu rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Nyt sitä käsitellään eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on pyytänyt aloitteeseen lausuntoja niin viranomaisilta kuin oikeusoppineiltakin.

Kansalaisaloitteessa käsitellään käytön dekriminalisointia vain kannabiksen osalta, mutta THL:n mukaan kannabikselle ei kannata tehdä niin sanottua erillislakia. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta.

Dekriminalisointi on tutkimusten mukaan vähentänyt huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Huumepolitiikkaa on muutettu esimerkiksi siten, että narkomaaneja ohjataan ensisijaisesti hoitoon putkareissujen sijaan.

Kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun maassa dekriminalisoitiin huumeiden käyttö vuonna 2001. Vuonna 2017 maassa oli huumekuolemia 51, kun Suomessa niitä oli 200.

Positiivisia kokemuksia dekriminalisoivasta politiikasta on myös Hollannissa ja Tsekissä. Nyt myös Norja aikoo muovata huumausainepolitiikkaansa uusiksi.

Pitkän linjan nuoriso- ja päihdekulttuuritutkija Mikko Salasuo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että nyt myös Suomen asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Sen näkee jo siinä, että tuo THL:n lausunto on aiheuttanut yllättävän vähän vastalauseita, hän toteaa.

THL:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2018, että huumeiden käytön dekriminalisointi on tutkimustiedon näkökulmasta tehokkaampi tie ongelmien vähentämiseen kuin rankaisupolitiikka.

Poliitikot pyytävät kansalaisia luottamaan tieteeseen ja tutkimustietoon esimerkiksi koronaviruksen ehkäisyssä, mutta miksi huumausainekysymyksissä tiede halutaan ohittaa?

– Mikään ei ole helpompaa kuin vedota ihmisten tunteisiin. Tässä pelataan enemmän tunteella kuin järjellä ja siksi keskustelu on näin hankalaa.

Salasuo ei kuitenkaan tue dekriminalisointia Suomessa suoraan, vaan mahdollisia vaikutuksia pitäisi selvittää ensin.

Kuuntele koko Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Yle Areenassa!

Tätä olin tulossa. Kuuntelusuositus!

Erittäin vahva kuuntelusuositus.

Höpöhöpö, taidatte olla narkomaaneja. T: Poliisi

On kyllä narkomaaniuden käsitteen venyttämistä, jos radion liikakuuntelua aletaan kutsua narkomaaniudeksi. Mutta jos oikein poliisi sanoo, niin mikäs siinä sitten. Onhan poliisi luotettava ja rehellinen. T: Vissiin sitten roisto.

Laittakaa osoitteenne yyveenä, tulemme vierailulle. T: Poliisi

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007853324.html

Meksikon kongressi äänesti kannabiksen viihde­käytön laillistamisen puolesta

Presidentti haluaa laillistaa osan Meksikoa riivaavasta huumekaupasta.

Meksikon kongressin alahuone äänesti keskiviikkona selvällä enemmistöllä kannabiksen viihdekäytön laillistamisen puolesta, kertovat uutistoimistot.

Lain taustalla on halu hillitä Meksikon kartellien valtaviin mittasuhteisiin paisunutta huumekauppaa, jossa kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä. Vuonna 2020 Meksikon viranomaiset takavarikoivat 244 tonnia marihuanaa.

Presidentti Andrés Manuel López Obradorin tukema laki muuttaisi osan laittomasta huumekaupasta säännellyksi markkinaksi.

”Laki auttaisi saamaan aikaan rauhan”, kommentoi presidentin Morena-puolueen kansanedustaja Ruben Cayetano.

Laki tarvitsee alahuoneen tekemien muutosten vuoksi vielä uudelleen senaatin hyväksynnän, mutta presidentin tukijoilla on siellä enemmistö, joka hyväksyi lain jo kertaalleen.

Jos laki menee läpi, Meksikosta tulee yksi harvoista maailman maista, joissa kannabiksen viihdekäyttö on sallittua. Aiemmin viihdekäytön ovat laillistaneet muun muassa Kanada ja Uruguay.

“Meksikon tuotantokyvyn ansiosta se loisi teoriassa maailman suurimman laillisen markkinan”, kommentoi rikollisuudenvastaisen kansalaisjärjestön México Unido Contra la Delincuencian johtaja Lisa Sánchez.

”Marihuana kasvaa [Meksikossa] luonnonoloissa ilman investointeja energiaan, joita tarvitaan Kanadassa.”

Lakia vastustivat alahuoneen äänestyksessä oppositiopuolue PRI ja konservatiivien PAN.

PRI:n kansanedustaja Mariana Rodriguez sanoi olevansa huolissaan siitä, että laki kasvattaa kannabiksen käyttöä ja riippuvuutta.

Korkein oikeus on jo aiemmin katsonut, ettei alle viiden gramman hallussapito omaan käyttöön ole rangaistavaa. Uusi laki nostaisi tuon määrän 28 grammaan. Kotona saisi kasvattaa kahdeksaa kannabiskasvia kerrallaan.

Kannabiksen laillistamista ajaville aktivisteille laki on voitto, mutta kritisoitavaakin löytyy.

Aktivisti Genlizzie Garibayn mielestä laki on liian elitistinen. Köyhien maanviljelijöiden on vaikea ottaa osaa lailliseen kauppaan, jota koskevat tarkat etiketti-, tuotanto- ja siemenvaatimukset.

Laillistaminen voi myös provosoida kartellit kostotoimiin.

Sánchezin mukaan uusi laki ei myöskään ratkaise yhtä Meksikon merkittävimmistä ongelmista: poliisin ja oikeusjärjestelmän resurssien väärinkäyttöä.

”Tuotanto ja myynti sallitaan, mutta poliisi voi yhä puuttua hallussapitoon”, Sánchez sanoo.

[Pasi Fist]

Koko artikkeli:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007851101.html

Syyttäjä: Hondurasin presidentti auttoi sala­kuljettamaan tonni­kaupalla kokaiinia Yhdysvaltoihin

Presidentin osallisuudesta kertoi todistaja, joka pesi huumerahaa riisintuotannossa.

[Kutosta pyytää]

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Spoiler:

Tutkimusten mukaan dekriminalisointiin nojaava huumausainepolitiikka vähentää huumeista aiheutuvia ongelmia. Takaisin Pasilaan -podcastissa pohditaan, miksi luotamme koronakysymyksissä vankasti tieteeseen, mutta huumekysymyksessä emme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. Lausunto annettiin eduskunnan lakivaliokunnalle, joka kerää kommentteja kansalaisaloitteeseen kannabiksen dekriminalisoinnista.

Käytön dekriminalisointi tarkoittaa sitä, että käyttäminen on edelleen lain vastaista, mutta siitä ei käytännössä koidu rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019. Nyt sitä käsitellään eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on pyytänyt aloitteeseen lausuntoja niin viranomaisilta kuin oikeusoppineiltakin.

Kansalaisaloitteessa käsitellään käytön dekriminalisointia vain kannabiksen osalta, mutta THL:n mukaan kannabikselle ei kannata tehdä niin sanottua erillislakia. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta.

Dekriminalisointi on tutkimusten mukaan vähentänyt huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Huumepolitiikkaa on muutettu esimerkiksi siten, että narkomaaneja ohjataan ensisijaisesti hoitoon putkareissujen sijaan.

Kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi sen jälkeen, kun maassa dekriminalisoitiin huumeiden käyttö vuonna 2001. Vuonna 2017 maassa oli huumekuolemia 51, kun Suomessa niitä oli 200.

Positiivisia kokemuksia dekriminalisoivasta politiikasta on myös Hollannissa ja Tsekissä. Nyt myös Norja aikoo muovata huumausainepolitiikkaansa uusiksi.

Pitkän linjan nuoriso- ja päihdekulttuuritutkija Mikko Salasuo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että nyt myös Suomen asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Sen näkee jo siinä, että tuo THL:n lausunto on aiheuttanut yllättävän vähän vastalauseita, hän toteaa.

THL:n tutkijat kertoivat jo vuonna 2018, että huumeiden käytön dekriminalisointi on tutkimustiedon näkökulmasta tehokkaampi tie ongelmien vähentämiseen kuin rankaisupolitiikka.

Poliitikot pyytävät kansalaisia luottamaan tieteeseen ja tutkimustietoon esimerkiksi koronaviruksen ehkäisyssä, mutta miksi huumausainekysymyksissä tiede halutaan ohittaa?

– Mikään ei ole helpompaa kuin vedota ihmisten tunteisiin. Tässä pelataan enemmän tunteella kuin järjellä ja siksi keskustelu on näin hankalaa.

Salasuo ei kuitenkaan tue dekriminalisointia Suomessa suoraan, vaan mahdollisia vaikutuksia pitäisi selvittää ensin.

Kuuntele koko Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Yle Areenassa!

Tätä olin tulossa. Kuuntelusuositus!

Erittäin vahva kuuntelusuositus.

[Pasi Fist]

Koko artikkeli linkin takana:

https://www.theguardian.com/world/2021/ ... alaga-raid

Spanish police seize narco-submarine in Málaga raid

Officers discover vessel during wider operation in which hundreds of kilos of drugs were seized


Police said the vessel would have been able to carry as much as two tonnes of cargo.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/talous/art-2000007860079.html

Thaimaa toivoo kannabiksesta seuraavaa suurta vetonaulaa turismille

Thaimaassa voidaan pian päästä nauttimaan muun muassa hamppuhampurilaisista ja hamppuhammastahnasta. Kannabiksesta ja hampusta saatavien tuotteiden markkina-arvon odotetaan olevan maassa jopa yli 550 miljoonaa euroa.

Thaimaan viranomaiset toivovat kannabis- ja hampputuotteista seuraavaa isoa vetonaulaa, jolla maan talous saataisiin nousuun. Maa laillisti kannabiksen käytön lääketieteelliseen ja tutkimuskäyttöön vuonna 2018. Lisäksi maa laillisti kannabiskasvista saatavien yhdistelmien, kuten CBD-yhdisteen, käytön muun muassa elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. CBD-yhdistelmä ei aiheuta käyttäjälleen päihdyttävää kokemusta, vaan sen sanotaan rentouttavan ja rauhoittavan käyttäjäänsä.

Kannabis- ja hampputuotteilla arvioidaan olevan koko Aasiassa yli 7 miljardin euron arvoiset markkinat. Thaimaan osuuden tästä arvioidaan olevan yli 550 miljoonaa euroa vuoteen 2024 mennessä.

Thaimaan päätös on herättänyt kiinnostusta muun muassa kosmetiikka- ja juomayhtiöiden kohdalla.

”Tämä on kultainen tilaisuus. Johtoaseman saavuttaminen markkinoilla tulee olemaan tärkeää yrityksille. On nimittäin harvinaista, että yhdellä tuotteella on näin paljon paitsi kansallista myös kansainvälistä kiinnostusta”, juomayritys Ichitanin toimitusjohtaja Tan Passakornnatee sanoi.

Kosmetiikka-alan yritys Smooth E:n aikomuksena on puolestaan tuoda ensimmäisenä markkinoille CBD-yhdistelmää sisältäviä tuotteita. Yrityksen mukaan yhdistelmä sopii mahdollisesti muun muassa hammastahnoihin, shampoihin ja suihkugeeleihin.

”Jokaisella maalla on ainutlaatuinen tuotteensa. Kannabiksen pitäisi olla Thaimaan tuote”, Smooth E:n toimitusjohtaja Sangsuk Pithayanukul sanoi.

Maan terveys- ja koulutusministeriö on New Straits Time -lehden mukaan tarjoamassa koulutuspaketteja, joiden avulla ihmiset voivat oppia viljelemään kannabista laillisesti. Maa on sijoitusyhtiö Golden Triangle Groupin johtajan Kris Thirakaosalin mukaan hyvässä asemassa kasvin kasvattamista ajatellen. Asemaa parantavat trooppinen ilmasto, veden saatavuus ja maan pitkät perinteet.

Jotkin yritykset, kuten kasvipohjaisia ruokia valmistava NR Instant Produce, aikoo keskittyä jo olemassa olevien kannabistoimintojen hankkimiseen sen sijaan, että ne aloittaisivat toimintansa puhtaalta pöydältä. Yritys aikoo tuoda markkinoille muun muassa hamppua sisältäviä hampurilaisia.

Maa on kärsinyt pahoin koronaviruspandemian aiheuttamista matkustuskielloista ja rajojen sulkemisista. Kannabis- ja hampputuotteiden toivotaan palauttavan matkailijoiden kiinnostusta maahan.