ADVENTTI- ja PÄÄSIÄISKASETTI

[Lofpimalla]

Kiitos jeesus, joulukasetti on paras joululahja.
T:naapurin maija

[nääsgul]

Tossahan toi nyt sit olis. HYVÄÄ JOULUA!

[jouluhomonorsukuningas-babar]

Tossahan toi nyt sit olis. HYVÄÄ JOULUA!

Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että koko maailma oli mentävä kuuntelemaan tekemämme tämänkertainen perinteinen JOULULEVY.

https://siioninkassut.bandcamp.com/albu ... ikasetti-2

Elikkäs viime vuoden suosikki joululevyn odotettu jatko-osa sisältää 11 palaa lämmintä joulumieltä saunaan tai glögin terästeeksi. Nautinnollisia hetkiä, olkaa hyvät ja varovasti siellä.

Fyysisiä kasettikopioita voi kysellä taas joskus ens vuoden alusta.

[Pedro nääs]

Motorisoidun keinon arvostelu olisi paras mahdollinen joululahja

[FÖÖF!!! FÖÖÖ!!! LÖÖÖ!!! MÖÖÖ!!!]

voi pyhäpäivät sentään mitä vittua

[jouluhomonorsukuningas-babar]

voi pyhäpäivät sentään mitä vittua

just sitä

[Pedro nääs]

voi pyhäpäivät sentään mitä vittua

[motorisoitu keino]

Joulutunnelmissa: kuuntelussa ADVENTTIKASETTI 2



Viime jouluna piffille rävähti linkki SIIONIN KASETTI TUOTANNON bandcamp-sivuille ja musiikkituotokseen nimeltä ADVENTTIKASETTI. Löysin tuolloin itseni uhkaavasta sosiaalisesta tilanteesta, jossa valtaisan ikävystyttävä joulumusiikki olisi saattanut häiriköidä itseäni ilman, että olisin voinut puolustautua tai suojautua määrällisesti hirmuisen mediaaniviihdevyöryn ja klisee klisee -kulkusten aiheuttamilta henkisiltä haittavaikutuksilta. Toki iän myötä sitä on tullut aika paksunahkaiseksi tällaisten asioiden suhteen, mutta en vähättelisi lainkaan sellaisen harmituksen tuhovoimaa kenenkään yksilön mielialan ja hyvinvoinnin kannalta.

Ja mikä auraalinen ilosanoma ADVENTTIKASETTI olikaan, kuten myös sitä seurannut sisarteoksensa PÄÄSIÄISKASETTI. Ja nyt vähän ennen joulua piffiltä sain lukea, että SIIONIN KASETTI TUOTANNON tekijät olivat sulkeutuneet äänityssessioihin uuden joululaulukokoelman tuottamisen merkeissä! Ilosanoman toinen osa! Aatonaattona se sitten tuli meille julki, ADVENTTIKASETTI 2, jonka olen kertaalleen kuunnellut ja tätä kirjoittaessani kuuntelen nyt toistamiseen.

ADVENTTIKASETTI 2 avaa ilahduttavasti uusia akkunoita pikantimman joulumusiikin raikkaalle ilmalle. Tämän tehdessään se myös on antanut aihetta pohdinnalle odotuksesta ja odottamisesta. Mitä nämä tuntemukset oikeastaan ovatkaan pitäneet sisällään, nyt kun olen tämän uuden lahjan äärellä? Odotuksesta on paljon liiankin usein toistettuja – joskin ehkä joillekin jollain tavoin merkityksellisiä – sanontoja, kuten ”odottavan aika on pitkä”. Omalla kohdallani tämä ei pitänyt lainkaan paikkaansa, ehkä siksi, että ADVENTTIKASETTI ja PÄÄSIÄISKASETTI olivat niin nautinnollisen onnistuneita julkaisuja, että minun ei tarvinnut kärvistellä kärsimättömänä uutta materiaalia odottaessani.

Mutta: odotukseen saattaa liittyä ei niinkään kärsimättömyyden, vaan pelon tunteita. Niin kuin joulupukkia ja joulupukin mukanaan tuomaa mahdollista tuomiota joskus lapsena ehkä pelätään, niin tässä kohdin saatoin mahdollisesti pelätä, että entä jos aiempien julkaisujen korkean tason myötä olisi nyt kasvanut odotuksia, jotka eivät täyttyisikään? Miten voisin kohdata mahdollisen pettymyksen? Ja voisinko sitä mitenkään tuoda julki, ylistettyäni aiempia kasetteja?

Nooh, mainitunkaltaisia pelkotiloja en katso ainakaan tietoisella tasolla olleen lainkaan, johtuen yksinkertaisesti niistä aaltopituuksista, joilla kasettien tunnelmissa on kuljettu aiemmin ja mielikuvituksellisella ja yllätyksellisellä tavalla kuljetaan nytkin. Kappalelista suurelta osin toimii lähtökohtaisesti hyödyllisenä muistutuksena siitä pateettisesta paskasta, joka on monelle liiankin tuttua joka adventtiaikaan ja saa ehkä odottamaan joulun mitä pikaisinta saapumista ja ohimenoa – ja kappaleiden toteutus puolestaan luo tälle upean kontrastin, nostattaen erilaisia tunteita tietoisuuden tasolle. Näihin tuntemuksiin sisältyy niin hämmennystä ja epävarmuutta kuin iloa ja lopulta kiitollisuuttakin. Ööh. Häh? Mitä ihmettä?!

Itse olen mieltänyt, että SIIONIN KASETTI TUOTANNON kasetit tarjoavat sisältöä usein unohdetulle kuulijakunnalle. Niissä soi musiikkia esimerkiksi sellaisille sieluille, jotka ovat saattaneet ajatella, että joskus vinossa olleen taulun suoristamatta jättäminen on tismalleen oikea ratkaisu. Tai että epäterävä valokuva jostain kohteesta on oikeastaan miellyttävämpi kuin tarkkaan fokusoitu, yleisesti oikeaoppisena pidetty otos. Toisin sanoen erilaiset arvottavat käsitteet, kuten ”täydellisyys”, menettävät aiemmat merkityksensä ja vapauttavat vastaanottajansa perinteiden asettamista normeista.

Mutta yleishöpinöistä tarkemmin itse asiaan: mitä onkaan joulupöydässä tällä kertaa?

Kasetti alkaa asiaankuuluvasti joulupuun rakennustöillä urkujen, trumpetin, modifioidun ihmisäänen ja erilaisten metalliesineiden kalkkeen toimiessa namusina. Tätä seuraa aikamerkki: joulu on taas! Kaikenlaiset epäröinnit ja luulot otetaan heti alkuun pois runsaalloisen Joulupotpurin myötä, nyt mennään – ja katsotaan vasta myöhemmin, mihin päädytään.

Matka etenee rekiajeluna kappaleessa Kilisee kilisee kulkunen - mutta sen sijaan, että lähdettäisiin odotetun B-osan myötä käymään yli harjanteen, keskitytäänkin olennaisimpaan eli juuri siihen toistuvaan kilinään, kilinään, kilinään. Kaaos ja kaanon, nuo käsitteellisesti keskenään vastakkaiset käsitteet, kohtaavat helkkyen ja jumalauta välkkyen.

Tonttu-kappaleessa toteutus on aluksi kiinnostavan minimalistinen ja pelkistetty, vibratoakin tarkoituksellisesti vältetään lauluosuudessa. Kappaleen edetessä avoin tila täytetään herkullisella mäiskeellä. Varpunen jouluaamuna on väritetty perin tummin sävyin erilaisin efektein, ja tulos on hyvin vaikuttava. Äänimodifikaatioista tulee mieleen takavuosien television rikosdokumentit, jossa sumennetussa kuvassa puhuvien todistajien äänet oli muunneltu tunnistamattomiksi. Olen koettanut harjoitella tämänkaltaista puhetekniikkaa; sillä tavoin puhuminen on mukavaa ajankulua pitkillä automatkoilla.

Kertomus suukon saavasta joulupukista on ryyditetty ujelluksella, joka voisi symboloida vaikkapa isin paranoiaa äidin vehkeilystä, jos näin haluttaisiin ajatella. Sen jälkeen saadaan herkutella rokkenrollilla, jossa hoiperrellaan ja horjutaan hilpeästi ja hyvällä mielellä. Mukavan pitkäkestoinenkin on tämä raita, ja vielä pidempi on liki 12-minuuttinen, synkän ja pahaenteisen uljas ja hallittu Joulumaa. Siinäpä on niin raskaan tunnelmallinen raita, että sanojen merkityksellä tai kielelläkään ei ole enää mitään väliä. Vuosi on yksi.

Joulukuvaelma lähestyy loppuaan Sylvian joululaulun myötä, ja sopivasti tämän kappaleen äänimaisemissa mennään ehkä kuuluvimmin ensimmäisen ADVENTTIKASETIN sävyissä, ikään kuin muistuttaen vuoden takaisesta ensikohtaamisesta. Räppimuotin läpi tahkottu Joulutarina sykkivänä bonuksena kertoo, miten kävi kehnosti tehtävänsä suorittaneelle pukille.



ADVENTTIKASETTI 2:n musiikki hyväilee kiitettävästi sellaisia korvia, joita ei ehkä ole koskaan kehuttu erityisen kauniiksi, ja tekee sen suurilta osin ilman harha-askeleita, koska sen kuvaamassa maailmassa ei taida olla ”harhaa”. On miltei hämmentävää, miten kotoisaksi tunnen oloni näissä tunnelmissa, joiden synnyttämissä mielikuvissa hakkaan pöydänkantta tinamukilla toistaen muiden mukana ”one of us, one of us” - tietämättä kummemmin, kuka on ”one” tai ketkä ovat ”us”. Outo yhteenkuuluvuuden tunne on tämä. Se sopii jouluun oikein hyvin.

SIIONIN KASETTI TUOTANNON porukalle kiitokset sekä hyvät joulun ja uuden vuoden toivotukset.

[Pedro nääs]

Kiitos arvostelusta, paras joululahja

[Lofpimalla]

Kiitos ja anteeksi.

[jouluhomonorsukuningas-babar]

Kiitos ja anteeksi.

Ps. Jouluyllätys odottaa taas myöhemmin luukussa.

[nääsgul]

Kiitos ja anteeksi.

[jouluhomonorsukuningas-babar]

Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen....

[jouluhomonorsukuningas-babar]

Tästä soimaan vuoden takaisia virpomistunnelmia ja ilmassa on jo tulevien pitkien pyhien jännitystä... Ja ehkäpä äänitteeltä voi aistia myös tämän päivän toisen teeman tunnelmia ja kiristyviä jännitteitä...



Nyt on taas aika kaivaa PÄÄSIÄISKASETIT hyllystä TAI VIIMEISTÄÄN hankkia hyllyyn semmoinen!

[nääsgul]

Helvetin hyvä nosto!