NECROSLURG: KUOLONKIERRE kasetti

[Tony de Wonderful]

NECROSLURG – KUOLONKIERRE
(Rämekuukkeli-levyt)

Rumpali Otto Luotosen (ex-Rytmihäiriö, The Hirvi) ja kitaristi Janne Savolaisen (ex-Rite, Kiljuvelka-70) vuonna 2015 käynnistämä Necroslurg-projekti on kasvanut täysilukuiseksi bändiksi. Mukaan ovat liittyneet räyhäkäs vokalisti Mari Luoma (ex-Oheisvasara, The Matricides) sekä basisti-ylioppilas Matias Löfman (Bob Malmström, Trident.) Muutokset ovat edesauttaneet yhtyettä uudistamaan ulosantiaan sekä tyylillisesti että soundeiltaan. Musiikki on entistäkin hyökkäävämpää ja terävämpää eikä kuulijalle tarjota hengähdyksen hetkiä. Nyt on piru irti!

Necroslurg julkaisi ensimmäisen kasettinsa Haudantaka keväällä 2017. Albumi yhdisteli hardcorea, death metalia ja heavy rockia saaden lukuisia yleisilmeeltään varsin latteita arvioita. Tästä rohkaistuneena bändi aloitti välittömästi seuraavan äänitteen valmistelun. Uusi, entistäkin heavy rock -painotteisempi kasetti julkaistaan 1.6.2018.

Painos on 150 kappaletta ja julkaisijana toimii taas tamperelainen DIY-lafka Rämekuukkeli.

Orkesteri soitti toukokuussa vihdoin myös ensimmäiset keikkansa. Yleisöllä onkin lupa odottaa jatkossa lisää raskasta, rytmikästä ja rosoista punk-heavy tykittelyä kokeneiden tekijöiden nautinnollisesti esittämänä.

Yhteystiedot:
https://www.facebook.com/Necroslurg/

Musiikkinäytteet:

[Tony de Wonderful]

Pitäs saada näistä puljuista jo:
Äx, Swamp, Laukontorin antikva, Sammakka, Mögähead, Piisami jne.

[Tony de Wonderful]

https://www.impe.fi/reviews/1/19049

Jos bändiä on paiskattu nimellä Necroslurg ja julkaisijana toimii vahvasti sludge-hommista tuttu Rämekuukkeli-levy-yhtiö, voisi odottaa Kuolonkierteeltä limaista ja tuskaista raahautumista kohti maailmanloppua. Väärin! Necroslurg meuhkaa ja rokkaa kuin ei huomista olisi.

Muun muassa Ritesta ja Forca Macabrasta tutut hahmot eivät tällä bändin kakkosjulkaisulla turhaan kulmia kurtistele, vaan meno pidetään sopivan irtonaisena ja kaoottisena. Thrash metal, death metal, heavy rock ja punk rock keitetään mallashuuruissa varsinaiseksi crossover-pläjäykseksi, jossa lähes jokainen kappale esittelee jonkin uuden puolen Necroslurgista. Selviä lainauksiakaan ei peitellä, kuten avauskappaleen Slayer-ryöstö osoittaa, mutta kun asenne on näin rehellinen, ei näistä viitsi nipottaa.

Kuolonkierre onkin nimensä mukaisesti varsinainen vuoristorata, joka joskus vähän tuhlaileekin tehojaan. Bändi ei aina jaksa keskittyä biiseihinsä vaan hurauttaa pirtelön valmiiksi vasemmalla kädellä ja suuntaa sitten kohti seuraavaa kohdetta. Riemukasta levyä on kuitenkin kuunnella, kun esimerkiksi päärääkyjä Mari Luoman seuraksi heitellään ”eeppisiä” taustakuoroja tai kun kitarasooloissa lähestytään jo hulluuden rajoja. Jotain Rytmihäiriön mieleen tuovaa Necroslurgissa siis on, vaikka HC-sävyjä keitossa ei pyörikään - enemmän bändi pelaa svengillä.

Kuolonkierre on mukavan positiivishenkinen pläjäys, jota tehdessä Necroslurgilla on varmasti ollut hauskaa. Hieman tarkemmalla paneutumisella itse asiaan tulos olisi voinut olla kuitenkin piirun jos toisenkin verran tehokkaampi.

[Äŋ, verinokkaeläin 囧]

ihan hyvät mainospuheet, jaksaskohan tsekata

[Tony de Wonderful]

[Tony de Wonderful]

Pitäs saada näistä puljuista jo:
Äx, Swamp, Laukontorin antikva, Sammakka, Mögähead, Piisami, Vaihtari jne.

[Tony de Wonderful]

http://www.thisnoiseisours.com/2018/09/ ... ierre.html

I felt it was time to re-visit the wonderful tones of Finnish heavy music again and found this nestling in my review pile. It's been a little while since Tuukka (Ramekuukkeli-Levyt) sent me this tape, so apologies to go out to him for the delay in posting this write-up. Necroslurg is a "heavy punk metal" trio from Helsinki and "Kuolonkierre" is their second album.They've been plying their trade for about two years now and releases their first album "Haudantaka" just over twelve months before this one. They recently played Svart Festival in the Finnish capital alongside the might Foreseen.

Necroslurg’s music is delivered with true Scandinavian ferocity and the vocals are entirely in their mother-tongue. Vakaa Tila is an angry opener that flows between up-tempo punk and groove-laden rock.It’s all about the riffs on Kuolonkierre, as Vieraat Aanet proves. They are at home alongside the frenzied screams that’s for sure, while the drums keep a restrained yer accurate beat behind. The other cool thing about Necroslurg’s sound and approach is that they play fast and leave no room for pondering. Kuolonkierre is filled to the brim with punk attitude, though it also does a good line is stoner doom fury too. So far this trio is living up to Finland’s reputation for producing great experimental bands.

They’re band to their raucous best on Musta, which shoots from the hip with it’s noise rock blueprint and blink-and-you’ll-miss-it running time. Thankfully, they slow things down on the sludgy Tuho, Ei Tuomio, which proves again that they can switch the mood effortlessly. Channelling the cold darkness that envelopes the country during Winter, they produce probably the heaviest song on the album. The shoutiness continues unabated on Ajojahti, which feature plenty of awesome musicianship as well. The volume levels that this trio reach are pretty incredible. The latter half of the album retains the same level of variation as the first and Kauhun Pyorteissa is a stomping noise rock song with more crisp lead work.

Not sticking to one formula or blueprint gives them an edge and Ekranoplan is subtly stripped down and minimalist to begin with, though it’s still layered with the kind of riffs and percussive atmosphere that makes you think of Black Sabbath and the like. The loud pedal is pressed to the floor again during penultimate song Metsanpeittoon, as Necroslurg force you to pump your fist and bang you head in joyous unison. Album closer Hyvaksy Kohtalosi is gives you one last opportunity to raise glass to this Finnish powerhouse in the making. Necroslurg are great and this album is well worth checking out and getting on tape.