Minkä kirjan luit viimeksi?

[Suomen Sylvester Stallone]

John Ajvide Lindqvist: Kultatukka, tähtönen

Niinku muissakin kirjailijan teoksissa niin tässäki lopuratkaisu oli vähä pettymys.

[Mayhem peruttu]

John Steinbeckin Helmi

[Poistunut käyttäjä a64e92]

A. S. Byattin Lasten kirjaan meni tossa kuukausi, enkä edes varsinaisesti pitänyt koko kirjasta missään vaiheessa. Näin jälkiviisaana olisi pitänyt jättää leikki kesken siinä ensimmäisen kolmanneksen kohdalla, eikä puskea koko 950 sivua naama tonnin setelinä läpi.
Sittemmin luettu vielä Markku Kivisen Lähetin loppupeli ja Shakespearen Kuningas Lear.

Tykkäsitkö Riivauksesta? Oon hypistellyt tota Lasten kirjaa, mutta en siltikään saa tartuttua siihen.

En ole Riivausta lukenut, enkä kyllä ton Lasten kirjan perusteella ajatellut pitää kiirettä Byattin muiden kirjojen lukemisessa.

Riivaus oli kyllä ihan helvetin hyvä

Siitä huolimatta en oo saanut Lasten kirjaa edes aloitettua.

[Teehetki]

Joël Dicker - Baltimoren sukuhaaran tragedia

Ei nyt jaksanut kiinnostaa perhedraama jenkkiläisittäin, ja se tragedia osuus oli mitä oli. Esikoinen selvästi parempi.

EDIT: siis se esikoinen oli ihan OK.

[Poistunut käyttäjä a64e92]

Joël Dicker - Baltimoren sukuhaaran tragedia

Ei nyt jaksanut kiinnostaa perhedraama jenkkiläisittäin, ja se tragedia osuus oli mitä oli. Esikoinen selvästi parempi.

Tää oli kyllä tosi kökkö.

[esteri]

Morten A. Strøksnes: Merikirja, eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana
Upea kirja! Aivan mahtava! Lukekaa kaikki tämä.
Niin hienoa luontoa ja niin monella tapaa hirveää kalastusta.

Sain tän vihdoinkin kirjastosta ja kaiken hehkutuksen jälkeen jäi vähän pettynyt fiilis. Oli siinä joitain upeita kohtia, mutta kokonaisuutena ei erityisemmin innostanut. Olaus Magnuksen jutut alkoi kyllä kiinnostaa tän ansiosta.

[jaxen]

Kjell Westö - Älä käy yöhön yksin

Ananaskääpiön suosituksesta ja kyllähän tämän luki ihan mielellään.

Muistutti tietysti monin osin Leijoja Helsingin yllä. Päähenkilökin taas samanlainen elämäänsä etsivä ajelehtija, mutta tällä kertaa kirjassa oli myös hitaasti loppua kohti kasvava juoni ja draamaa enemmän kuin mainitussa.

Westö rakentelee aikansa oikeista muusikoista mielenkiintoisia pastisseja sivuhahmoiksi joita voi arvailla, sekoittaa sekaan oikeita tyyppejä eikä Männistön lähiötäkään ole, vaan se taitaa olla sekoitus Pihlajamäkeä ja Kannelmäkeä. Sama politiikan puolella. Tavallaan siis kollektiivisessa muistissa tapahtuvaa fantasiaa. Tai proosallista realismia.

Luulen, että mun olisi pitänyt lukea Leijojen ja tämän väliin jäänyt pääteos 'Missä kuljimme kerran', mutta se jää hamaan tulevaisuuteen, koska luulen että Westöt on nyt vähäksi aikaa luettu. Tai ainakin Helsinkiin sijoittuvat 1900-luvun romaanit.

[lortto]

Maupassantin Valitut novellit -nimellä kulkevan kokoelman. Aah mitä kamaa, voisin lukea noita loputtomiin

[hämykkö]

James M.Cainin dekkarin "Vahinko kello kaulassa". Filmattu peräti neljästi, joista ainakin yksi oli nimeltään "Kohtalon tuomio" ja yksi, Viscontin ohjaama, oli "Riivaajat". Tunnetuin Bob Rafaelsonin "Postimies soittaa aina kahdesti". Yhtä en muista. Cainin tyyliä on verrattu Hemingwayhin. Erotiikassa löytyy hyvin.

[esteri]

Timo Sandberg: Mustamäki
Dekkari 1920-luvun alun Lahesta. Trokareita, punikkeja, lahtareita ja kyttiä.

[tsiiah]

Morten A. Strøksnes: Merikirja, eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana
Upea kirja! Aivan mahtava! Lukekaa kaikki tämä.
Niin hienoa luontoa ja niin monella tapaa hirveää kalastusta.

Sain tän vihdoinkin kirjastosta ja kaiken hehkutuksen jälkeen jäi vähän pettynyt fiilis. Oli siinä joitain upeita kohtia, mutta kokonaisuutena ei erityisemmin innostanut. Olaus Magnuksen jutut alkoi kyllä kiinnostaa tän ansiosta.

Höh, oli musta parhaita kirjoja pitkään aikaan.
Luin Antti Ritvasen Miten muistat minut. Ihan ok oli.

[diesel joe]

Allen Carr(?): Easy way to stop smoking

[Ananaskääpiö]

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

Tarina tai kaksi tarinaa erilaisista ulkopuolisuuksista ja elämisistä kulttuureissa tai niiden välillä. Ensimmäinen seuraa Kosovon albaanin elämää tai kokemuksia nykyaikana Suomessa ja toinen äitinsä vaiheita kasarin alusta Kosovosta tähän päivään. Kirja on sen verran onnistunut kokonaisuus, että tuollainen taustoitukseni tuntuu varsin tönköltä. Surrealistisen ainekset seassa olivat vähäisempiä kuin mihin olin varautunut ja toimivat yllättävän hyvin.

[VUODEN ASENTAJA]

Jens Lapidus - Snabba cash. Ihan ok, kirjoitustyyli vitutti rankasti välillä, mutta loppu oli yllättävän kova. Täytyy varmaan koko sarja lukea.

Marc Spiz - David Bowie. Todella hyvä, paljon siistiä asiaa eikä hirveästi turhaa.

[leipä]

Vilja-Tuulia Huotarinen - Niin kuin minä heidät näin

njaa, aika sekasotku. Eikä sellaisella kiehtovalla postmodernilla tavalla vaan vain aika huolimattoman oloisella tavalla.