Minkä kirjan luit viimeksi?

[Sun äitis]

Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli
En hirveästi tykännyt, jossain tätä luonnehdittiin ”dekkariksi”, mutta loppuratkaisu oli aika ilmeinen ja sen arvasin suht varhaisessa vaiheessa.

Tää on kirjastossakin dekkareissa, mikä on tosiaan vähän outoa.

[Merabi]

David Foster Wallace: Päättymätön riemu

* Häiriintyneet perheet, halu, tarve ja riippuvuus, päihteet, AA-yhteisö, taide ja viihde, elokuva, sarjat, tennis, aika, ihminen ja teknologia. Masennus. Mikäs tässä nyt on mielekästä?
Jotkut Wallacen tekstit on musta tuntuneet jotenkin liian julmilta, vaikka ovat kenties vain tarkkanäköisiä, mutta Päättymätön riemu on monesti myös hauska ja viihdyttävä. Tosin ei huolta synkistelijät, ihminen on matalamielisimmilläänkin myörimässä sivukaupalla. Kulmat vaihtuvat katujen kasvateista hienostokakoroihin, mutta erinäiset kielelliset tyylit ei tunnu silti pakotetuilta tai feeluilta. Eräs avainkohtaus itselleni oli kun quebeckiläinen pyörätuoliterroristi kelailee, että miksi tässä nyt tunnen häpeää kun puhun aidosti.
Varmaan monta lankaa meni ohi sektorin, mutta mitenkään ikävä urakka ei lukeminen ollut, vaan nautinnollinen ja lopettamisesta tuli haikea olo. Joskus isoissa kirjoissa alaviitteet tuntuu raskaalta, mutta tässä loppuun sijoitetut sivukirjoitukset toimivat ihan mahtavasti. Jos taivas ei putoa päälle niin tulee luettua toiste alkukielellä.

[tsiiah]

Arto Salminen: Varasto
Aika karsee oikeestaan.

[Paraphileas Fogg]

A Farewell to Arms, moneskohan kerta liene.

[Fuzzmaster]

Miettinen: Räkärodeo

[jjeanette]

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

Pidin tän kirjan rakenteesta kovasti, oli kätevä ottaa ulos mukaan jos kaipasi hetken verran luettavaa jossain puistossa itsekseen ihmetellessä. Juoni kanssa mielenkiintoinen ja tää kirja jää varmasti pitemmäksi aikaa mieleen.

[Lord Bob]

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

Pidin tän kirjan rakenteesta kovasti, oli kätevä ottaa ulos mukaan jos kaipasi hetken verran luettavaa jossain puistossa itsekseen ihmetellessä. Juoni kanssa mielenkiintoinen ja tää kirja jää varmasti pitemmäksi aikaa mieleen.

Musta tää oli ihan perseestä ja sitä fantasiaelementtiä ja muutakin väännettiin rautalangasta ja hierottiin liikaa naamaan.

[Ananaskääpiö]

eipäs

Mutta tässähän homoseksuaali ei mahda vieteilleen mitään vaan sekaantuu eläimeen.

Lisäksi suomalaisen miehen ja aasialaisen naise kuvataan kidutuspornona.

[Astro]

Ursula K. Le Guin:Pimeyden vasen käsi.

[jjeanette]

eipäs

Mutta tässähän homoseksuaali ei mahda vieteilleen mitään vaan sekaantuu eläimeen.

Lisäksi suomalaisen miehen ja aasialaisen naise kuvataan kidutuspornona.

Joo noi tossa vähän särähti silmään mutta jatkoin silti lukemista.

[Cillit gang bang]

Andy Weir: Project Hail Mary

Vähän niinkuin The Martian mutta ei sinne päinkään. Eikä yhtä hyvä, mutta silti viihdyttävä. Joitain tiedeosuuksia tuli hypittyä yli kun ei kiinnostanu hahmottaa kaikkia prosentteja, asteita ja yksiköitä mutta ei haitannut lukukokemusta.

[tsiiah]

Andy Weir: Project Hail Mary

Vähän niinkuin The Martian mutta ei sinne päinkään. Eikä yhtä hyvä, mutta silti viihdyttävä. Joitain tiedeosuuksia tuli hypittyä yli kun ei kiinnostanu hahmottaa kaikkia prosentteja, asteita ja yksiköitä mutta ei haitannut lukukokemusta.

rakastan yksin Marssissaa

[tsiiah]

Andy Weir: Project Hail Mary

Vähän niinkuin The Martian mutta ei sinne päinkään. Eikä yhtä hyvä, mutta silti viihdyttävä. Joitain tiedeosuuksia tuli hypittyä yli kun ei kiinnostanu hahmottaa kaikkia prosentteja, asteita ja yksiköitä mutta ei haitannut lukukokemusta.

rakastan yksin Marssissaa

Tossa varatessa tajusin että ilmeisesti toi Artemis ei oo jättänyt kovin kummoista muistijälkeä, mutta kai sekin on luettu.

[Cillit gang bang]

Andy Weir: Project Hail Mary

Vähän niinkuin The Martian mutta ei sinne päinkään. Eikä yhtä hyvä, mutta silti viihdyttävä. Joitain tiedeosuuksia tuli hypittyä yli kun ei kiinnostanu hahmottaa kaikkia prosentteja, asteita ja yksiköitä mutta ei haitannut lukukokemusta.

rakastan yksin Marssissaa

Tossa varatessa tajusin että ilmeisesti toi Artemis ei oo jättänyt kovin kummoista muistijälkeä, mutta kai sekin on luettu.

Mulla on lukematta. Varmaan kokeilen jossain vaiheessa ku oon näistäki tykänny.

[Ananaskääpiö]

Tasha Suri: Realm of Ash

Mukavasti on parannettu jo hyvästä esikoiskirjasta, joka muodostaa tämän kanssa duologian. Kirjailijan taustan ja kiinnostuksen kohteiden vuoksi näissä on sopivan erilainen ja eksoottinen meno ja sankarit edustavat aatelisten edustusvaimojen luokkaa niin kyvykkyydet ovat enemmän annettuja kuin kehittyneitä; magiakin on enemmän mystistä ja okkultistista kuin tulipalloja. Kaiken tämän jälkeen on todettava, ettei kirja lähde sinänsä mitään uudistamaan tai avaamaan ennennäkemättömiä latuja, mutta on hyvää fantasiaa.