Minkä kirjan luit viimeksi?

[Kobro-saari]

Joe Hill: Heart-Shaped Box

Lukaisinkin pienen välipalan, kun teki mieli jotain kevyttä ja kiinnosti orastavasti mimmoista tekstiä King Jr. suoltaa. No, Hill kirjoittaa hemmetin samantyylisesti kuin isänsä, mikä on sinänsä ihan jännää, mutta myös todella hyvin. Tää oli ennen kaikkea helppo ja mukava lukea. Tarina nyt oli tosi elokuvamaisesti etenevä ja aika kliseinen ja loppu oli vähän laimea, eli ei tästä mitään suurempaa elämystä tullut. Jos Hill on myöhemmin saanut hyvän tarinankin aikaan, niin pelkästään kerronnan takia kiinnostaa kyllä lukea.

[nääsgul]

Sentenced / Riekki, Matti : Täältä pohjoiseen - Sentencedin tarina

Ihan mukavasti meni yheltä istumalta tälleen yövuorossa, hyvää mieltä.

[Die Grüne Laterne]

Rosa Liksom: Hytti nro 6.

Aihe kiinnosti - ja onhan Liksomilla sana hallussa.

[Kanamori Sayaka]

Aloitin tossa Huovisen Lampaansyöjät. Olen nauranut niin, että kyyneleet tulvii silmistä.

[foad]

Alastair Reynolds: Muistoissa sininen Maa

[Chubby Fresh]

Reijo Mäki: Tulivuori

[money talks]

Louis-Ferdinand Celine - Kuolema luotolla. Tää oli jopa synkempi kuin Niin kauas kuin yötä riittää.

[Goldie]

16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. Silti heidän kulttuurinsa ja elämänsä on tuntematonta monelle.
Mitä somalit ajattelevat Suomesta ja suomalaisista? Mitä uskonto, suku ja sukupolvet merkitsevät eriikäisille Suomen somaleille? Kokevatko he itsensä suomalaisiksi? Millaista on suomalainen rasismi? Mikä on naisen asema somaliyhteisössä? Millaista ruokaa somaliperheissä kokataan?
Suomen somalit perustuu lähes sataan haastatteluun, tilastoihin ja tutkimuksiin.

Mielenkiintoinen oli.

[Burzum/Kent]

Rosa Liksom: Hytti nro 6.

Aihe kiinnosti - ja onhan Liksomilla sana hallussa.

Itsekin tullut Liksomia luettua uusiksi! Vanha suosikki, eli Maa, tuntukin melko tyhjänpäiväseltä toisella kierroksella. Hytti nro 6 taas kosketti todella kovaa ja Kreislandkin tuntu ihan uudelta kirjalta.
Liksomia tuli luettua ton Hytin ilmestymisen aikoihin kai pahimpaan Mukka-nälkään, ja muistan miten työläs tollanen rauhallisen realistinen Venäjäfiilistely oli siihen saumaan lukea, kun ei ollukaan sitä lappilaista kärsimystä ja paskassa pyörimistä. Olihan tossakin toki kärsimystä ja väkivaltaa, mutta ehkä sitä katsottiin enemmän jonkun naivin länsimaisuden läpi.
Kreisland taas tuli luettua muinoin vaan kahelina huumorikirjana, mut olihan siinäkin vaikka mitä. Esim. kansallismielen, kommunismin ja kapitalismin pintakiiltoisuudesta ja mielivaltaisuudesta kansoja ja yksilöitä kohtaan, tms. No oli se edelleen myös aika kahelia tykittelyä.

[Antisocial Little Me]

J.G. Ballard - Crash
Salman Rushdie - Saatanalliset säkeet

[General Error]

Tollasen klassikon kuin Vuonna 1984. Tein tuosta ja Brave New Worldista jo lukiossa kirjavertailun vaikka aika ei riittänyt ekan lukemiseen kunnolla, niin korjasin virheen nyt.

[Nknma]

Tällänen klassikko tällä kertaa:

[Merabi]

Joe Hill: Heart-Shaped Box

Lukaisinkin pienen välipalan, kun teki mieli jotain kevyttä ja kiinnosti orastavasti mimmoista tekstiä King Jr. suoltaa. No, Hill kirjoittaa hemmetin samantyylisesti kuin isänsä, mikä on sinänsä ihan jännää, mutta myös todella hyvin. Tää oli ennen kaikkea helppo ja mukava lukea. Tarina nyt oli tosi elokuvamaisesti etenevä ja aika kliseinen ja loppu oli vähän laimea, eli ei tästä mitään suurempaa elämystä tullut. Jos Hill on myöhemmin saanut hyvän tarinankin aikaan, niin pelkästään kerronnan takia kiinnostaa kyllä lukea.

Se novellikokoelma on musta melkeimpä todella hyvä.

[uros]

Näitä luin splittinä:

Ohukainen ja Paksukainen - Elämä ja elokuvat
- puuduttavaa nippelitietoa.

Vince Neil - Tatuointeja ja tequilaa
- viihdyttävää perusshittii.

Seuraavaksi vuorossa Norjan Kuningassaagoja.

[lortto]

Umberto Eco - Ruusun nimi
Tykkäsin kovasti, Foucaultin heiluriin verrattuna helpompaa ja juonivetoisempaa kamaa. Sopivasti dekkaria ja sopivasti kaikkea aivan muuta, ja onhan tää(kin) aivan upean yksityiskohtanen ja taitavasti kirjotettu teos.