Minkä kirjan luit viimeksi?

[Rakas vaimoni Heli]

Saara Turunen - Rakkaudenhirviö

Kirja, joka vaikutti muhun enemmän kuin parhainkaan kirja on aikaisemmin vaikuttanut. Itketti, nauratti, poikkeuksellisen terävää ja hauskaa ja surullista havainnointia suomalaisuuden eetoksesta 90-luvun laman lapsen silmin sieltä ysäriltä tähän päivään, kerronta jossa ei ollut mitään teennäistä ja ylevää. Nautin niin paljon! Onneksi ostin omaksi. Herätteli henkilökohtaisia lukkoja monen asian suhteen.

Luen tätä just ja ihmettelen kyl miten tää sai Hesarin kirjallisuuspalkinnon. Melkein ku jonkun päiväkirjaa lukis. Kaikki selitetään auki, kaikki tuntemukset sanallistetaan ja jos jotakin voi kuvailla jollakin mahd. yleisellä ja yksoikoisella adjektiivilla, se myös tehdään (tarvittaessa parillakin). Yhtään ei auta, et laajemmat kaaret ja teemat selitetään niin auki ja toistetaan jo ekan sadan sivun aikana, et kyl täs vähän tulee sellainen fiilis, et mikä rooli lukijalla on?

Kuvailit just ne asiat minkä takia nimenomaan pidin kirjasta. Ulkopuolisuuden, häpeän, kasvukipujen, kansalliserityisen mentaliteetin & siihen liittyvien sukupuolittuneiden normien käsittelyä irrottautuen kaikista ylevään vaikutelmaan pyrkivistä kirjallisuuden konventioista. Kaikessa tavallisuudessaan ja tarkkanäköisyydessään tavattoman koskettava teos.

[leipä]

Saara Turunen - Rakkaudenhirviö

Kirja, joka vaikutti muhun enemmän kuin parhainkaan kirja on aikaisemmin vaikuttanut. Itketti, nauratti, poikkeuksellisen terävää ja hauskaa ja surullista havainnointia suomalaisuuden eetoksesta 90-luvun laman lapsen silmin sieltä ysäriltä tähän päivään, kerronta jossa ei ollut mitään teennäistä ja ylevää. Nautin niin paljon! Onneksi ostin omaksi. Herätteli henkilökohtaisia lukkoja monen asian suhteen.

Luen tätä just ja ihmettelen kyl miten tää sai Hesarin kirjallisuuspalkinnon. Melkein ku jonkun päiväkirjaa lukis. Kaikki selitetään auki, kaikki tuntemukset sanallistetaan ja jos jotakin voi kuvailla jollakin mahd. yleisellä ja yksoikoisella adjektiivilla, se myös tehdään (tarvittaessa parillakin). Yhtään ei auta, et laajemmat kaaret ja teemat selitetään niin auki ja toistetaan jo ekan sadan sivun aikana, et kyl täs vähän tulee sellainen fiilis, et mikä rooli lukijalla on?

Kuvailit just ne asiat minkä takia nimenomaan pidin kirjasta. Ulkopuolisuuden, häpeän, kasvukipujen, kansalliserityisen mentaliteetin & siihen liittyvien sukupuolittuneiden normien käsittelyä irrottautuen kaikista ylevään vaikutelmaan pyrkivistä kirjallisuuden konventioista. Kaikessa tavallisuudessaan ja tarkkanäköisyydessään tavattoman koskettava teos.

Heh, hauska juttu nää mieltymykset! IMO jos meno olis johdonmukaisesti jotain korostetun vähäeleisen anteeksipyyntelevää niin joo, mut kyl mä näin aika monessa kohtaa (varsinkin kappaleiden lopussa, tää on näitä vain suomiproosajuttuja) just jotain ylevän ja korkealentoisen tavoittelua (ja eikö nää toistuvat teemalliset rakennelmat, yhteneväisyydet ja viittaukset oo just hyvinkin perinteisiä kirjallisia konventioita?), mut sit se aina typistyi tällaseks 14-vee "musta käsi puristi sydäntäni ahdistavalla otteella" -tönkköilyks. Laiskalta ja huonolta päiväkirjaproosalta tää on nyt yli puolet kirjasta vaikuttanut, pitkäst aikaa kirja jota ei vain jaksais lukea loppuun. Mut makunsa kullakin, toki, ei vaann tunnu omalta jutulta tää!

[pidetään symposium]

M. A. Castrén - Tutkimusmatkoilla pohjolassa

Ei ihan yhtä jylhä kuin tätä ennen lukemani Kai Donnerin Siperian-matkakertomus, jossa Castrénin jalanjäljissäkin kuljetaan (tämä olisi varmaan pitänyt lukea ennen sitä). Jeniseiläisten kielten viime jäänteiden metskausyrityksistä olisin halunnut lukea enemmän, mutta tähän valikoimaan oli päässyt vain maininta muutaman viimeisen kotin kieltä taitavan ihmisen löytämisestä.

[Veehoo]

Tais olla tää: Atik Ismail - Ammattina jalkapallo: Suomalaisfutaajat maailmalla 1952–2014.

[Ananaskääpiö]

Lawrence Wright: Going Clear - Scientology, Hollywood, and the Prison of Belief

Docventureksessakin esitetty ja netin suoratoistopalveluista löytyvän dokumentin taustalla oleva pari vuotta vanhempi kirja. Kyllähän tää nyt hemmetin uskomaton rikollinen rahankeruuorganisaatio pakkotyöleireineen ja -kellareineen (no hei, vastaa luostarissa oloa) on, oikeastaan pitäisi varmaan tutustua miten toi jenkkien perustuslain uskonnonvapaus toimii ja sit toi tyyli, että jos haastat tommosen rosikseen niin ne haastaa sut 4000 kertaa rosikseen ja ajaudut henkilökohtaiseen konkurssiin. Dokkari kannattaa kattoa jos jäänyt kattomatta, ku kaikki ei kuitenkaan laatukirjallisuutta jaksa.

Beckin keikalla käyminen Flowssa on muutes ehkä arveluttavampaa ku Goatmoonin Alemissa.

[uros]

Dead Kennedys - fresh fruits for blaa blaa blaa

[Izmel]

Dead Kennedys - fresh fruits for blaa blaa blaa

Olin unohtanut kokonaan, että tämmöinenkin on tullut. Pitääpä lainata seuraavalla kirjastoreissulla.

[brian setä]

James Joyce - Ulysses

Leevi Lehdon suomennos tällä kertaa, Saarikosken suomennoksen taistelin joskus 10-15 vuotta sitten ja siihen verrattuna uusi suomennos oli omasta mielestäni ns. helpommin luettava tai sitten tässä on vain itse kypsynyt... En edes tiedä miksi tartuin tähän uudestaan, mutta tulihan nyt kahlattua läpi.

John Fante - Rypäleen veljeskunta

Toinen jo aiemmin luettu kirja uudestaan lukukierroksella. Tämän taisin lukea n. 5 vuotta sitten, ei ehkä paras isä Fanten kirjoista, mutta kyllähän tämän luki mieluusti uudestaan. Taidankin ottaa projektiksi lukea Fantet uudestaan sekä isän että pojan.

[too old for this shit]

John Lydon - Raivoa ja voimaa.

Hieman ristiriitaiset fiilikset jäi, mutta annetaan 3/5. Jonkin verran jankkaavaa ja toistelevaa kerrontaa, mutta toisaalta sitten ajoittain hyvinkin terävää ja analyyttistä tekstiä. Mitään sen kummempia "paljastuksia" kirjassa ei ollut, enkä niitä kyllä odottanutkaan.

[jaxen]

Sam Inkinen (toim.) - tekno

Roskakorista tästä vähän enemmän. Sellainen 1/5 viiva 3,5/5 splitti aikansa sössötystä ja sitten taas validia musahistoriaa ja muuta pohdintaa.

[pörrör]

lukemisen arvoinen

[ontuva hollantilainen]

Neurovelhon luin.

[Burzum/Kent]

Saramago: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi

Erittäin koskettavaa ja kaunista rienausta, 5/5.

[Olavi Virta 93]

Beckin keikalla käyminen Flowssa on muutes ehkä arveluttavampaa ku Goatmoonin Alemissa.

Pitäis itsekin lukea tuo kirja, kun aihe kiinnostaa. Väittävät muuten, että ainoa asia, mikä John Travoltaa tuossa lahkossa pidättelee, on näyttelijän pakollinen tarve pysyä kaapissa.

[uros]

Guns n' Roses - Watch you bleed