Punk in Finland

Ursula K. LeGuin: Maameren Velho (Maameren tarinat 1)

Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu

Wlliam Blum - Roistovaltio

Kyllähän sen jo tiesi millainen valtio on kyseessä mutta ei voinu muuta kuin 'huhhuh' joillekin kohdille.

Juha Seppälä: Takla Makan

Ei nyt ihan parasta Seppälää, mutta totutun tasalaatuista synkistelyä kuitenkin.

Baudelaire: Modernin elämän maalari.

-jäbällä oli kriitikkonakin hyvä maku

Lusku wrote:Baudelaire: Modernin elämän maalari.

-jäbällä oli kriitikkonakin hyvä maku

Tässä oli muuten Nylenin Anan alkupuheet. Jätkä alkaa vaikuttaa itse asiassa tietyssä mielessä ihan tolkun mieheltä. Sellanen yhdenlainen tricksterihän se on.

Lisa Jewell: After the Party

Abo Rasul: Unfun
En suosittele.

Ernest Hemingway: Ja aurinko nousee
Olipa polttava romaani. Hankin tämän mukaan reissulukemiseksi ja tänäyönä lopetin. Hemingway kirjoittaa niin upeasti, niin kovaa, tunteistapiittaamatonta tekstiä, joka on silti kauhean täyteläistä ja moniulotteista. Ihanaa kun tietää lukea, milloin Hemingway haluaa selkeästi ajaa Cohnia kauemmaksi. Voi veljet kun tykkään! Pitääkin käskeä äitiä lähettämään Ernestin novellit tänne, ne ne vasta ovatkin!

Vastikään luin myös Italo Calvinon Näkymättömät kaupungit. Italo Calvino kirjoittaa värikkäämmin, tunteikkaammin ja ehkä inhimmillisemmin kuin Hemingway. Tykkään siitäkin. Mutta vaikka tämä onkin koskettavampi ja raastavampi kuin Paroni puussa tai Halkaistu varakreivi tai Ritari, jota ei ollut olemassa, niin en osannu ehkä rakastaa sitä niin kuin Paroni puussa -teosta. Seuraavana luenkin sitten Koko kosmokomiikan.

Ja aurinko nousee on nyt ehkä se ensimmäinen kirja, jonka kautta oon päässyt yli pitkään vaivanneesta "mikään teos ei voi olla parmepi kuin "Kuin surmaisi satakielen". Ei se parempi ollut mutta melkein yhtä hyvä ja täysin erilainen.

^^Ootko lukenu Macht Und Rebelin samalta jannulta? Itselleni se tipahti ihan mukavasti.

Itse lukaisin viimeksi High Fidelity:n, leffa on mielestäni huomattavasti viihdyttävämpi.

Tuosmash wrote:

riparapa wrote:John Steinbeck-Taivaan laitumet.

Oliks kova? Tätä en ookkaa ite lukenut ja kaikista Steinbeckeistä oon tykänny.

Mulle Steinbeck ei iske. En ymmärrä. Ehkä Hiiriä ja ihmisiä tai Vihan hedelmät on vaan luettava uudestaan ja yritettävä ymmärtää. Vitsi kun maailmassa on paljon hyviä kirjoja ja hirveänä huonoja kirjoja. Niitä mää en lue.

Neil Gaiman:American Gods
Eilen sain loppuun. Ei oo ihan mun tyyppistä toi genre mutta tämä kirja rikkoo genrerajoja
niin hyvin että kyllä toimi.

Nyt alotan Jo Nesbon kolmatta dekkarii.

Pimppa wrote:

Mäkään en muuten suosittele.

my name is biana wrote:Mulle Steinbeck ei iske. En ymmärrä. Ehkä Hiiriä ja ihmisiä tai Vihan hedelmät on vaan luettava uudestaan ja yritettävä ymmärtää.

Ootko noita elämänmyöteisempiä Steinbeckeja (Hyvien ihmisten talo, Torstai on toivoa täynnä..) kokeillut? Siis ei pelkoa, että ne mitään lässytystä olis, mutta kuitenkin omalla tavallaan kevyempiä.