Punk in Finland

Markiisi De Sade - Sodoman 120 päivää

Sofokles - Kuningas Oidipus (suom. Veijo Meri)

Salaman runokirjan jälkeen tämä oli satakunta sivua kunnon selkokielistä tekstiä
Oidipusta pidetään antiikin Kreikan tunnetuimpana tragediana se on tapahtumiltaan ja henkilöhahmoiltaan äärimmäisen riisuttu. Oikeastaan Oidipus seisoo kadulla ja talossaan ja kuulee kuinka kohtalo ja tosiasiat kiertävät hänet ennustettuun tragediaan, vaikka yrittää aluksi sysätä ne syrjään.
Tarinan kompaktiuden lisäksi jännää oli tuon ajan tapa- ja puhekuvaukset.

en tiiä suomennoksista, mutta robert faglesin englanninnokset koko oidipus-trilogiasta on aivan upeita, todella hienoja teoksia

Svetlana Aleksejevitš : Tšernobylista nousee rukous

Ihan hirvittäviä juttuja, mutta en oikein tykännyt siitä miten tää oli laitettu kasaan eli koko kirja oli litteroituja haastatteluja.

tsiiah wrote:Svetlana Aleksejevitš : Tšernobylista nousee rukous

Ihan hirvittäviä juttuja, mutta en oikein tykännyt siitä miten tää oli laitettu kasaan eli koko kirja oli litteroituja haastatteluja.

vieläpä puolifiktiivisiä haastatteluja

eh wrote:Loppu kuvaa hienosti sitä, miten jotkut asiat siirtyvät jälkipolvien tietoon ja toiset palavat unohduksiin. Kiinnostaa kovasti, miten nämä jatko-osissa näkyvät, vai näkyvätkö.

Jatko-osassa kävi ilmi, että kaikki tiesivät kyllä niistäkin asioista, jotka paloivat unohduksiin, eikä niitä toisia taas paljon muisteltu.

Yleisilmeeltään Lopotti oli astetta ahdistavampi, mutta se saattaa johtua siitäkin, että osuu ajallisesti lähemmäs nykypäivää. Loppuromahdus etenkin oli sellainen, että itketti.

Ksenofon - Kyyroksen sotaretki

Kaikki muistavat 300 lakedaimonilaista jotka kuolivat Thermopylaissa mutta itse arvostan korkeammalle Ksenofoksen ja 10 000 kreikkalaisen marssia Persiasta läpi vihamielisen Vähän-Aasian takaisin Kreikkaan. Huikea matkakertomus sillä 10 000 kreikkalainen armeija aiheuttaa kyllä vipinää minne ikinä päätyykin. On myös erittäin hyvin kirjoitettu vaikka välillä meneekin vähän listaukseksi kun käydään tarkasti läpi kaikki käydyt mestat.

Ksenofon on Sokrateksen oppilas eli myös helvetin kova väittelijä. Toistuvasti Ksenofon vaan tykittelee argumentteja tiskiin oli vastassa sitten "kolmen kuukauden palkat rästissä"-hopliittiarmeija tai traakialaisten kuningas. Itse löysin tästä montakin tarinaa: niin ihmisyydestä, strategiasta kuin politiikasta ja yhteisöllisyydestäkin.

Marssi edestakaisin oli kaksisataaviisitoista päivämatkaa, tuhatsataviisikymmentä parasangia, kolmekymmentäneljätuhatta kaksisataaviisikymmentäviisi stadionia, ja marssiin edestakaisin kului vuosi ja kolme kuukautta.

Veikko Lavi - Sankaripinnari

Lavilta lukenut kaksi kirjaa ja samanlaista ajatusta sekä tarinaa tulee kummassakin. Sankaripinnari on kuitenkin näistä parempi ja osittain ihan hyväkin. Aika harvassa on suomalaiset sotakirjat B2-miehistä, nostoväestä ja pinnareista. Kevythän tämä oli, mutta toisaalta sivusi sodanajan kotirintaman aiheita, joita ei ehkä raskaasti kannatakaan vatvoa.

Laura Gustafsson: Huorasatu
Pöyristyin alkuun kirjotustyylistä, mutta äkkiä se vei mukanaan ja hyvähän tää oli.

tsiiah wrote:Laura Gustafsson: Huorasatu
Pöyristyin alkuun kirjotustyylistä, mutta äkkiä se vei mukanaan ja hyvähän tää oli.

se uus survivalisti homma kiinnostaa! ps. laura on ihana

tyylikäs skedechinoissa wrote:en tiiä suomennoksista, mutta robert faglesin englanninnokset koko oidipus-trilogiasta on aivan upeita, todella hienoja teoksia

No Veijo Meri on aika hyvä suomenkielen kanssa tota.

Merabi wrote:

tyylikäs skedechinoissa wrote:en tiiä suomennoksista, mutta robert faglesin englanninnokset koko oidipus-trilogiasta on aivan upeita, todella hienoja teoksia

No Veijo Meri on aika hyvä suomenkielen kanssa tota.

luin antti hyryn aitan. alkupuoli omituinen sillisalaatti (ehkä osittain sen takia, kun en ymmärtänyt yhtään mitään niistä kalastusosuuksista), loppupuoli toimi hienosti

''Miksi lehmät pitää tappaa'' - Jussi Perälä, etnografinen tutkimus

Tämä on viimeisin teos jonka olen joskus aikaa sitten lukenut. Siinä aika hyvää matskua suomen douppiskenestä, suosittelen.

GonzoFinlandese wrote:''Miksi lehmät pitää tappaa'' - Jussi Perälä, etnografinen tutkimus

Tämä on viimeisin teos jonka olen joskus aikaa sitten lukenut. Siinä aika hyvää matskua suomen douppiskenestä, suosittelen.

Muutamaa vuotta myöhemmin tää taidettiin julkaista vähän luettavamammaksi muokattuna nimellä Ikuinen säätö.

Elio Vittorini - Vierailu

Paljon lyhyitä kappaleita, tökkiviä keskusteluja sekalaisten vastaantulijoiden kanssa, ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja jutuilla ei aina ole päätä eikä häntää. Vuoroin traagista ja riemastuttavaa ja koko ajan hieman absurdia. Sisilia on ihana kirjallinen miljöö.