Piffin lokakuun kauhuleffamaratooni

[Merabi]

1. The Evil Within

* Mielenterveyshäiriöinen nuori mies on kärsinyt painajaisista lapsuudesta saakka. Ilmeisesti kaikki johtaa kummitusjuna-ajeluun, ""the ride isn't over", jonka jälkeen Michael Berrymanin näyttelemä demoni Cadaver on alkanut ilmestymään kertojallemme. Ja sitten on peili. Ja sitten on sarjamurhaaja. Monella tavalla kiehtova teos! Tässä tapauksessa elokuvaa ja tekijää on ehkä hedelmätöntäkin erottaa ja taustalla on tumma, mutta kiehtova tarina Gettyn suvun eräästä vesasta. " very clearly the handiwork of a rank amateur under the influence of powerful narcotics".

2. Possessor

* Tämähän on paljon parempi kuin ohjaajan debyytti Antiviral. Tappaja kontrolloi, tai siis possessoi, toisten ihmisten mieliä ja ruumiita, mutta sekaisinhan siinä menee todellisuuden tasot. Tylyjä tappoja, rajuja visioita, vähän kuin 2020-luvun Scanners.

3. Messiah of Evil

* Nuori mimmi menee rantakaupunkiin tapaamaan taiteilija faijaansa, mutta ei ole isää mailla halmeilla. Mutta mestoilla on esimerkiksi albiino-äijä joka kysyy: "Do you like Wagner?". Seitkytluvun independenttiä jenkkikauhua, jossa voi nähdä samoja tyylillisiä seikkoja mitä monissa aikalaisissaan, sanoisinko tiettyä runollisuutta. Ja hei kauppakohtauksesta tulee mieleen Dawn of the Dead ja tämähän on tehty aiemmin. Olisi vahvistanut esimerkiksi American Horror Project 2 -boxsia.
[/quote]

4. The Lords of Salem

* No täyttä juhlaa ei ole Merabin lokakuun kauhuleffamaratoonikaan. Keski-ikäinen rocktsirbukka vetää radio-ohjelmaa ja sieltähän tulee saatanallinen levy postissa ja mitkäs onkaan neidin sukutaustat. Ehkä vähän yllättäen Velvet Underground soi isosti, elokuvan tasoon nähden siedettävää katsottavaa, maltillisesta kestosta ja varsin symppiksesta päähenkilöstä johtuen.

5. Blind Beast

* Itse en olisi edes tajunnut listata tähän topsuun. Ensimmäisen näkemisen yllätyskulmaa ei toiste ollut, vaan uusimisen suhteen paras hetki tarjoutui hyväkuntoiselta fillmiprintiltä. Hulluja nuo japanilaiset. Viime vuonna tuli katsottua ohjaajan tyystin toisenlaisia "Black"-sarjan elokuvia, mutta BB on toki ihan omanlaisensa peto.

[Bebob Wino]

6.Blind Beast (1969,Yasuzo Masumura)

Rajua arthouse kauhua Masumuralta.Blind Beastia ihmeteltiin jo 90-luvun alussa kun tavasin sivu sivulta Phil Hardyn Horror encyclopediaa, mitään toiveita elokuvan näkemisestä ei tuolloin ollut,onneksi(?) nykyään melkein kaikki on muutaman klikkauksen päässä. Täytyy myöntää että en oikein ollut valmistautunut tällaiseen surrealistiseen, S/M henkiseen painajaiseen, minulla oli kaiketi fiilikset tsekata lisää Zombies Of Mora Tau tyyppistä hönöilyä. Ensi vuonna uudestaan, katsokaa jos luulette että kantti kestää.

Ens viikolla tulee katsottua tämä filkalta elokuvateatterissa

Hemmetti, tulee takuulla lujaa 35mm tyyppisesti, toivottavasti printti on hyvä. Laita katselusta rapsaa topicciin jos jaksat.
Minulla alkoi lopun

Spoiler:

jäsenten katkominen tehdä jotenkin huonoa vaikka mitään ei varsinaisesti näytettykään, esim. Gore Gore Girlsin graafiset mässäilyt tuntuivat keveiltä tuon rinnalla.

Oli kyllä hieno pätkä ja printtikin huippukunnossa. Tuskin tulee ihan heti uusintaa, kun oli kuulemma aika kallis näytös. Masumuralta olin nähnyt aiemmin vaan hyväntuulisen satiirin Giants and Toys, jota ei oikeastaan tunnista edes saman ohjaajan teokseksi. Blind Beast alkaakin suht ”normaalisti”, alkupuolisko muistutti hieman Wylerin Neitoperhoa. Loppua kohti meno muuttuukin paljon kipeämmäksi, leffan raju maine oli toki tiedossa, joten sitä osasi tavallaan odottaa. Olisi ehkä toiminut vielä paremmin, jos ei olisi lukenut mitään etukäteen. Tuli myös mieleen jotkut Teruo Ishiin työt, jonka vika leffa Blind Beast vs. Dwarf perustuu ilmeisesti saman kirjoittajan teoksiin (vai peräti samaan tekstiin) kuin Masumuran Blind Beast.

Vinkki saman kirjoittajan teksteistä kanavoituneista kauhuelokuvista: Horrors of Malformed Men.

Siinäpä oiva vinkki, Horrors of Malformed Menin jenkkidevari lojunut itsellä katsomattomana yli 10 vuotta.

[Donkey Angler]

1. No One Gets Out Alive

Kelpo sovitus Adam Nevillin romaanista, hienosti kuvattua ja lavastettua kolkkoa menoa.

2. The Strangers

Itselle vanha tuttu koti-invaasio horror ei enää potki yhtä lujaa kuin ennen. Liv Tyleria on toki aina kiva katsella.

[Suomen surkein ihminen]

1. Psycho 5/5
2. His house 3/5
3. Hannibal 3/5
4. Blood Red Sky 2,5/5
5. Cannibal Apocalypse 4/5
6. Vivarium 3,5/5
7. The Descent 4/5

8. No One Gets Out Alive

Mulle tää ei oikein toiminu. Alussa ihan hyvä tunnelma mutta kävi nopeesti aika tylsäksi. 2,5/5

[Vilja heilimöi, minä en]

11. The Bride and the Beast (1958)

Vastavihitty morsein tykästyy sulhonsa kellariin telkeämään gorillaan ja hypnoosin aikana käy ilmi, että naikkonenhan on edellisessä elämässään ollut gorillakuningatar. Ei paljon herkullisemmin voisi leffa lähteä käyntiin, varsinkin kun riemastuttavan hölmöstä dialogista vastaa jäljittelemättömään tyyliinsä Edward D. Wood Jr. Vaan vituiksihan se sitten menee. Parinkymmenen minuutin kohdalla gorillabisnekset unohdetaan kokonaan ja metsästellään sen sijaan studioviidakossa ilmeisen kesytettyä tiikeriä loputtoman stock footagen luodessa tunnelmaa. Krooh pyyh. Laihana lohtuna viimeiset pari minuuttia ovatkin taas kunnon tonttuilua superkäppäisten gorillapukujen parissa. Tämä olisi voinut olla NIIN kova leffa ellei Ediltä olisi loppuneet ideat niin nopeasti kesken. Hemmetti sentään.

[Folke Eriksson]

6.Blind Beast (1969,Yasuzo Masumura)

Rajua arthouse kauhua Masumuralta.Blind Beastia ihmeteltiin jo 90-luvun alussa kun tavasin sivu sivulta Phil Hardyn Horror encyclopediaa, mitään toiveita elokuvan näkemisestä ei tuolloin ollut,onneksi(?) nykyään melkein kaikki on muutaman klikkauksen päässä. Täytyy myöntää että en oikein ollut valmistautunut tällaiseen surrealistiseen, S/M henkiseen painajaiseen, minulla oli kaiketi fiilikset tsekata lisää Zombies Of Mora Tau tyyppistä hönöilyä. Ensi vuonna uudestaan, katsokaa jos luulette että kantti kestää.

Ens viikolla tulee katsottua tämä filkalta elokuvateatterissa

Hemmetti, tulee takuulla lujaa 35mm tyyppisesti, toivottavasti printti on hyvä. Laita katselusta rapsaa topicciin jos jaksat.
Minulla alkoi lopun

Spoiler:

jäsenten katkominen tehdä jotenkin huonoa vaikka mitään ei varsinaisesti näytettykään, esim. Gore Gore Girlsin graafiset mässäilyt tuntuivat keveiltä tuon rinnalla.

Oli kyllä hieno pätkä ja printtikin huippukunnossa. Tuskin tulee ihan heti uusintaa, kun oli kuulemma aika kallis näytös. Masumuralta olin nähnyt aiemmin vaan hyväntuulisen satiirin Giants and Toys, jota ei oikeastaan tunnista edes saman ohjaajan teokseksi. Blind Beast alkaakin suht ”normaalisti”, alkupuolisko muistutti hieman Wylerin Neitoperhoa. Loppua kohti meno muuttuukin paljon kipeämmäksi, leffan raju maine oli toki tiedossa, joten sitä osasi tavallaan odottaa. Olisi ehkä toiminut vielä paremmin, jos ei olisi lukenut mitään etukäteen. Tuli myös mieleen jotkut Teruo Ishiin työt, jonka vika leffa Blind Beast vs. Dwarf perustuu ilmeisesti saman kirjoittajan teoksiin (vai peräti samaan tekstiin) kuin Masumuran Blind Beast.

Vinkki saman kirjoittajan teksteistä kanavoituneista kauhuelokuvista: Horrors of Malformed Men.

Siinäpä oiva vinkki, Horrors of Malformed Menin jenkkidevari lojunut itsellä katsomattomana yli 10 vuotta.

Horrors of Malformed Men nähty toki, Arrow-bluukka löytyy iteltä. Toi Blind Beast vs. Dwarf kiinnostaisi nähä kyllä, onkohan mistään kotoisin

[cheddar goblin]

Spider Baby (1967)

Loistavista alkuteksteistä ja -biisistä lähtien kieroutuneella tavalla viihdyttävää menoa. Lon Chaney tempasee helvetin karismaattisen ja traagisenkin roolin. Harmi vaan että lapsen elkeillä näyttelevät aikuiset on lähes poikkeuksetta aika vaivaannuttavaa katottavaa ja Spider Baby ei ole poikkeus. Ihan hyvä ja varsin pimeä kauhukomedia kuitenkin.

The Beyond (1981)

No nyt oli italialainen meininki. Törkeää gorea, melodramaattista progefunkkia ja PALJON zoomeja. Olihan tää todella kova mutta olisin halunnut tykätä enemmänkin. Monet täysin selittämättä jätetyt juonipointit sai homman tuntumaan vähän väärällä tavalla sekavalta. Pisteet kyllä yllättävän tylystä lopusta.

[Dirt Track Beamon]

11. Color Me Blood Red (1965) (u)
HGL:n taitelijasariiri ei tavoita Cormanin A Bucket of Bloodin purevuutta, vaan hyytyy aika ajoin haahuileviin sivujuoniin. Silti tälläkin katselulla tekemisen meiningistä välittyi oma viehätyksensä, jonka ansiosta uusintaistunto nousi plussan puolelle.



12. Revenge of the Zombies (1943)
Aika metka kauhuvakoiludekkari zombiarmeijaa suunnittelevasta natsitohtorista. Koomisena helpotuksena tässäkin musta autonkuljettaja, jonka hahmo ei ole kovinkaan fresh, mutta kyllä Mantan Moreland varastaa silti suvereenisti jokaisen kohtauksensa.



13. Murders in the Rue Morgue (1932)
Universalin laatutuotanto ja muutenkin ihan vetävä sovitus, jossa mennään yllätyksellisesti biologia ja Bela Lugosi edellä apinahommien tullessa siinä sivussa.



14. Verenimijät (1977)
Ihmeen pitkään tuli tämän näkemistä pantattua. Aika kipakkaa bodyhorroria ja yllättävän isoa toteutusta saatu aikaan budjetin puitteissa. Yhtymäkohdat nykypäivään koronapasseineen kaikkineen toivat katseluun mielenkiintoisia tasoja.

[Jesse Python]

2. Hohto. Viimeksi pari-kolme vuotta sitten katsoin parikymmentä minuuttia pidemmän US-version ja nyt tän euroversion. Ja hemmetti tää on kyllä parempi, tiiviimpi ja en edes muistanut miten pelottava tää olikaan.

[Suomen surkein ihminen]

2. Hohto. Viimeksi pari-kolme vuotta sitten katsoin parikymmentä minuuttia pidemmän US-version ja nyt tän euroversion. Ja hemmetti tää on kyllä parempi, tiiviimpi ja en edes muistanut miten pelottava tää olikaan.

Siis alkuperäinen hohto? Onko tästä jotain eri versioita?

[Jesse Python]

2. Hohto. Viimeksi pari-kolme vuotta sitten katsoin parikymmentä minuuttia pidemmän US-version ja nyt tän euroversion. Ja hemmetti tää on kyllä parempi, tiiviimpi ja en edes muistanut miten pelottava tää olikaan.

Siis alkuperäinen hohto? Onko tästä jotain eri versioita?

Joo, Kubrick julkaisi jostain syystä Euroopassa n. 20 minuuttia lyhyemmän version kuin USA:ssa. Ei niissä mun mielestä tarinamielessä ole merkittävää eroa, toi euroversio on tiiviimpi, USA-versiossa on enemmän tarinan pohjustusta mm. Dannyn visiitti psykiatrilla. Noi on molemmat ihan saatavilla, tilasin aikoinaan aluekoodittoman US-versio-Blurayn Amerikan Amazonista.

[Suomen surkein ihminen]

^rupes kiinnostamaan kumpi versio itellä on. Harmi kun ei oo kunnolla enää aikaa paneutua näihin kauhuleffoihin mut katselen Hohdon kyllä dvd:ltä joku päivä. Veikkaan että mulla on euroversio.

[juissi]

^rupes kiinnostamaan kumpi versio itellä on. Harmi kun ei oo kunnolla enää aikaa paneutua näihin kauhuleffoihin mut katselen Hohdon kyllä dvd:ltä joku päivä. Veikkaan että mulla on euroversio.

Jenkki-versio 143 minuuttia, eurooppa-versio 114 minuuttia

[Del Griffith]

Pidemmässä versiossa on ne helvetin typerän näköiset ”kummitukset”.

[Jesse Python]

Pidemmässä versiossa on ne helvetin typerän näköiset ”kummitukset”.

Joo, mä pidän tota euroversiota parempana, siitä on otettu "löysät veke"