SUURI From Software-keskustelu

[Johtoporras]

Voisinpa muuttaa Gutteriin asumaan

Suosikkialueita! Siellä on muostaakseni yksi aika viihtyisä talo alkupuolella. Mulla oli aikoinaan joku teoria Gutteriin kohdistuneesta undeadien muuttoliikkeestä, mutta olen unohtanut sen. Eniten muuten jäin kolmoselta kaipaamaan pilkkopimeää rotankolomenoa.

Gutter on kyllä hyvä, kun sen paikan alkaa oppimaan! Seuraava alue ei sitten itseäni kyllä innosta. Taisin viimeksi lievästi kiukutella siellä.

Black Gultch? Tykkään itse ihan helvetisti siitäkin. Lätäköistä hyökkäilevät kädelliset kuumottavimmasta päästä souls-vihuja + niitä on hauska yrittää ennakoida esim. large club -heebolla hyppyswingaamalla jokaista rööriä rangelta tai pyrolla/palopommeilla sytyttämällä nesteen palamaan. Toki myrkkyä sylkevien patsaiden väistely ja hajoittaminen on vähän ärsyttävää, mutta vielä enemmän ärsyttää alueet, joista voi halutessaan vaan juosta läpi.

Lähinnä ne patsaat tosiaan ärsyttää. Lopari on hauska lyllerö.

Hemmetti, kun alkaa jo tekeen mieli palata Ds2:een myös, mutta kolmonen tässä vielä vie tällä hetkellä aikaa ja sen jälkeen ykkönen. Ei oikein yhtäaikaa viitsi kaikkia.

[Johtoporras]

Hitto, että on komee loppu videolla! Siis bugi, joka sallii, että violetti-pelaaja on päässyt lopariin mukaan.

[Turku Zog]

Hemmetti, kun alkaa jo tekeen mieli palata Ds2:een myös, mutta kolmonen tässä vielä vie tällä hetkellä aikaa ja sen jälkeen ykkönen. Ei oikein yhtäaikaa viitsi kaikkia.

Scholar of the First Sin olisi mulla kokonaan pelaamatta. Taidan tosin säästää syksyyn.

[Holokaustinen]

Hemmetti, kun alkaa jo tekeen mieli palata Ds2:een myös, mutta kolmonen tässä vielä vie tällä hetkellä aikaa ja sen jälkeen ykkönen. Ei oikein yhtäaikaa viitsi kaikkia.

Scholar of the First Sin olisi mulla kokonaan pelaamatta. Taidan tosin säästää syksyyn.

Taitaa lähteä tulille, kunhan tästä kolmosesta taas selviän

[Johtoporras]

Kakkosessakin olisi kaikki taikajutskat vielä kokematta.

[This is fantastic I'm in heaven]

Auttakaa nyt mua kun mulla on black out. Mikä sen ison mustan lohikäärmeen nimi oli ja mistä alueelta se löytyy? Siis se joka istuu ihan rauhassa siellä jossain luolassa eikä ole vihollinen.
-e- Vastaan itselleni: Stone Dragon ja löytyy Ash Lakelta. Ds1 siis.

Lähinnä ne patsaat tosiaan ärsyttää. Lopari on hauska lyllerö

Tästä tuli mieleen, että ultimate lyllerö Coveteous Demon on kyllä sellainen bossi, jota ei oikeasti raaskisi edes tappaa Käy vain sääliksi.

Ds2 on kyllä ehdoton suosikkini soulsseista (pelasin tätä ennen Niohia ja palattuani Ds2:een, tajusin entistä paremmin miten paska Nioh on muutamaa kenttäsuunnittelua lukuunottamatta). Upeimmat maisemat ja hienoin "koti" (Majula). Kolmosen dungeon-tyylinen himaratkaisu kaikista epämiellyttävin ja ykkösessäkin aika tylsä. Majulassa on oikeasti kiva hengailla

[Turku Zog]

Tästä tuli mieleen, että ultimate lyllerö Coveteous Demon on kyllä sellainen bossi, jota ei oikeasti raaskisi edes tappaa Käy vain sääliksi.

Demon's Soulsin Adjudicator on ehkä oma lyllerösuosikki. Taisi olla myös soulsien aivan ensimmäinen 5/5 wtf-elämys.

Ds2 on kyllä ehdoton suosikkini soulsseista (pelasin tätä ennen Niohia ja palattuani Ds2:een, tajusin entistä paremmin miten paska Nioh on muutamaa kenttäsuunnittelua lukuunottamatta). Upeimmat maisemat ja hienoin "koti" (Majula). Kolmosen dungeon-tyylinen himaratkaisu kaikista epämiellyttävin ja ykkösessäkin aika tylsä. Majulassa on oikeasti kiva hengailla

Majulassa paraat maisemat ja plussaa palveluista. Firelink Shrinessä hartaampi tunnelma ja tavallaan kiinnostavampaa porukkaa. Pyromancer-dude on varsinkin mun idolini ja Big Hat Logan hieno mies myös ja Crestfallen Warriorilla oli ykkösessä vielä asenne kohdillaan.

[Johtoporras]

Minä tykkään kyllä eniten ykkösestä ylipäätänsä sen haikean ja surullisen unenomaisen tunnelman vuoksi. Kaikki kuitenkin erinomaisia pelejä enkä usko minkään pelisarjan/tyylin tarjoavan minulle vastaavia elämyksiä enää. Pikkuisen siis odotan, mitä From Software tarjoilee kenties seuraavassa E3:ssa.

Uusia pelejä tietty odotan, mutta voi helvetti, jos Ds1 ja Demon's Souls saisivat konsolimasterin. Pääsisi kaverin kanssa pelaamaan Ps4:lla.

Demon's Soulsista tulee mieleen aina ne hemmetin kipeät musiikit.

[jessus sentään]

Tästä tuli mieleen, että ultimate lyllerö Coveteous Demon on kyllä sellainen bossi, jota ei oikeasti raaskisi edes tappaa Käy vain sääliksi.

Demon's Soulsin Adjudicator on ehkä oma lyllerösuosikki. Taisi olla myös soulsien aivan ensimmäinen 5/5 wtf-elämys.

Ds2 on kyllä ehdoton suosikkini soulsseista (pelasin tätä ennen Niohia ja palattuani Ds2:een, tajusin entistä paremmin miten paska Nioh on muutamaa kenttäsuunnittelua lukuunottamatta). Upeimmat maisemat ja hienoin "koti" (Majula). Kolmosen dungeon-tyylinen himaratkaisu kaikista epämiellyttävin ja ykkösessäkin aika tylsä. Majulassa on oikeasti kiva hengailla

Majulassa paraat maisemat ja plussaa palveluista. Firelink Shrinessä hartaampi tunnelma ja tavallaan kiinnostavampaa porukkaa. Pyromancer-dude on varsinkin mun idolini ja Big Hat Logan hieno mies myös ja Crestfallen Warriorilla oli ykkösessä vielä asenne kohdillaan.

Kun ekan kerran pääsi Majulaan niin tuli fiilis: "Tää oli nyt tässä, en tarvitse muuta kuin tämän. Tähän voi jäädä ja näin jo kaiken minkä halusin"

[Poistunut käyttäjä 98d6c7]

voiskin pelailla ton scholarsin jossain vaihees - vähän matkaa läiskin ja kirosin kaikkien mobien uudelleen sijoittelua

[Johtoporras]

Eilen tuli vähän Ds1:stä pelailtua. On muuten outoa kolmosen jälkeen. Yksi pointsi vielä dexterityyn niin saan Zweihanderin käyttöön. Taidan tehdä jonkinlaisen quality-hahmon niin saan eri aseita reilummin kokeilla. Seuraavaksi sitten jotain velhoilua. Capra Demon seuraavana loparina vastassa.

Sunnuntai edit: On muuten ollut vähän haastavaa Ds3:n jälkeen. Ilman kilpeä ainakin ihan hukassa olisin ollut. On siis vähän treenaamista tässä nyt. Rehellistä grindaamista harrastanut nyt. Sain Black Knight Greatswordin loharia lähellä olevalta ritarilta, joten sitä varten statsien nostamista tässä. Jos tuohon jaksaa grindata ennen Capra Demonia niin huh se kuolee nopeasti, kun vaan ne koirat saan alta pois. Toisaalta, kun Master Key on niin voisin lähteä säätämään kyllä Queaalagia kohti oikeastaan. Hm.. nyt peruskirves +5 ja Zweihander olisi vailla upgradetusta. No pitää katsella ja mennä eteenpäin.

Ai niin ja coopissa ei voi käyttää estuksia. Siis se, joka apuun tulee. En muistanut tätä ollenkaan.

[Turku Zog]

Ai niin ja coopissa ei voi käyttää estuksia. Siis se, joka apuun tulee. En muistanut tätä ollenkaan.

Aika tylyä. Nouseeko vastustajien hitarit siitä huolimatta?

[Turku Zog]

Minä tykkään kyllä eniten ykkösestä ylipäätänsä sen haikean ja surullisen unenomaisen tunnelman vuoksi. Kaikki kuitenkin erinomaisia pelejä enkä usko minkään pelisarjan/tyylin tarjoavan minulle vastaavia elämyksiä enää.

Ykkösessä huikeaa myös mytologisen peruskiven valaminen ja aito liikkumavapaus, jossa pelaajalle annetaan mahdollisuus hakata päätänsä seinään huolella. Kakkosessa kovempaa high fantasy -tykittelyä ja eniten arvoituksellisuutta maailmassa ja tarinassa. Kolmosessa ei sitten mikään oikein enää kolahtanut ihan täysillä, mutta silti uuden konsolisukupolven paras peli.

[Johtoporras]

Ai niin ja coopissa ei voi käyttää estuksia. Siis se, joka apuun tulee. En muistanut tätä ollenkaan.

Aika tylyä. Nouseeko vastustajien hitarit siitä huolimatta?

Lopareiden energiat nousee ainakin. Jos siis host käyttää estuksen niin auttajakin saa energia, mutta itse ei voi estuksia käyttää. Heal-taikoja voi käyttää kylläkin, joten taidan faithia nostaa ainakin pikkuisen.

Helvetti kahdella kädellä pystyn Black Knight Greatswordia käyttämään ja upgradettamaan taidan voida kaksi kertaa. Ihan överitehokas tulee tässä vaiheessa. Tosin olen muuten vielä aika huono, että josko se kompensoisi jotenkin.

[Holokaustinen]

Minä tykkään kyllä eniten ykkösestä ylipäätänsä sen haikean ja surullisen unenomaisen tunnelman vuoksi. Kaikki kuitenkin erinomaisia pelejä enkä usko minkään pelisarjan/tyylin tarjoavan minulle vastaavia elämyksiä enää.

Ykkösessä huikeaa myös mytologisen peruskiven valaminen ja aito liikkumavapaus, jossa pelaajalle annetaan mahdollisuus hakata päätänsä seinään huolella. Kakkosessa kovempaa high fantasy -tykittelyä ja eniten arvoituksellisuutta maailmassa ja tarinassa. Kolmosessa ei sitten mikään oikein enää kolahtanut ihan täysillä, mutta silti uuden konsolisukupolven paras peli.

Kolmonen maistuu nyt jotenkin paljon paremmalta toisella kierroksella, ihme homma. Saattaa vaikuttaa tietty että pelasin tokan ja kolmannen silloin aikoinaan putkeen, että ehkä siinä alkoi olemaan jo vähän liikaa.