Punk in Finland

renos wrote:

~ King ruoHiSS ~ wrote:

Buddy Love wrote:Yli 20 vuotta olen ollut.

Sama, paitsi viime vuosina paljon vähemmän. Ei oo konsolia enää ja PC:lläkin jaksan pelata vaan Football Managereita. No Dragon Agen oon sentään melkeen loppuun asti jaksanu. Roolipelejä ei oo tainnu tulla tällä vuosituhannella enää pelattua, eikä paljon muutakaan. Paitsi pokkaa.

GW:n yleinen perseys karkotti mut aikanaan sekä Warhammer Fantasyn että WH40K:n parista, mutta nyt taas tuli vähän figunmaalauskutina ja toi Dark Heresy näyttää ihan mun tyyliseltä ropelta, jota vois vetää tutuille.

^ Viestin alkuosa kovin tuttua tarinaa. + 40k vitosedikka on oikeesti mun mieleen muutamaa hölmäyttä lukuunottamatta (esim. jos kymmenen miehen unitista näkyy jostain kivilohkareen takaa yhden tyypin ranne, koko unit voidaan sääntöjen mukaan ampua paskaksi).

Jahka saan mun 40k armeijan valmiiksi (yeah right, never gonna happen), niin kiinnostusta olis ittellä myös uuteen Fabaan, mut nyt pitää keskittyä yhteen asiaan kerralla, ettei taas jää kaikki projektit keskeneräiseksi.

Joku 27 vuotta sitten saatiin veljen kanssa Mattel intellivision ja siitä lähtien tullu pelailtua.

Konsolipelit 4-eva!

Sexy Commando wrote:Konsolipelit 4-eva!

PC-gamer supremacy!! Konsolipelit on lapsille!
oon mäkin välillä ihan kakara ja tahkoon tasohyppelyitä innoissani..

Buddy Love wrote:40k vitosedikka on oikeesti mun mieleen muutamaa hölmäyttä lukuunottamatta (esim. jos kymmenen miehen unitista näkyy jostain kivilohkareen takaa yhden tyypin ranne, koko unit voidaan sääntöjen mukaan ampua paskaksi).

Muistan, kun ekan ja tokan painoksen välissä piti käytännössä tilata tai ostaa WD:n joka numero, että pysyisi edes jotenkin kärryillä missä mennään. Säännöistä tuli aivan kamala sotku, muistan kuin multi-meltan osuma Rhinoon vaati yli 90 nopanheittoa, kun oli kaikkia älyttömiä target templeittejä käytössä.

WH Fantasy Roleplayn Enemy Within -kampanja on musta yhä parasta, mitä kukaan on koskaan näpertänyt fantasiaropeen. Etenkin Death on Reik, Power Behind the Throne ja Something Rotten in Kieslev -trilogia fudii niin lujaa, ettei paremmasta väliä. Mutta sitten WD lopetti käytännössä roolipelimatskun julkaisun ja ryhtyi jutkuilemaan oikein urakalla.

Mutta jumaliste oli kovaa porukkaa siellä duunissa alkuaikoina. Ian Miller ja piikit ftw.

MODERATOR EDIT: Tsori, luulin painaneeni quotea, mutta painoinkin edittiä, nyt tosta alusta pääs hukkumaan bittiavaruuteen joku lause, missä todettiin että 40k vitosedikka on vaikuttanut ihan jeppiskamalta tms.

t: Buddy Love

Muistan, kun ekan ja tokan painoksen välissä piti käytännössä tilata tai ostaa WD:n joka numero, että pysyisi edes jotenkin kärryillä missä mennään. Säännöistä tuli aivan kamala sotku, muistan kuin multi-meltan osuma Rhinoon vaati yli 90 nopanheittoa, kun oli kaikkia älyttömiä target templeittejä käytössä.

Muistan muistan, niin hyvin muistan. Tosin noi templatet oli kyl oikeestaan aika siistejä, joskaan eivät helvetti vieköön käytännöllisiä (vähän ku RuleMasterin kritikaalitaulukot tai vanhan edikan Stormbringerin magiasäännöt).

WH Fantasy Roleplayn Enemy Within -kampanja on musta yhä parasta, mitä kukaan on koskaan näpertänyt fantasiaropeen. Etenkin Death on Reik, Power Behind the Throne ja Something Rotten in Kieslev -trilogia fudii niin lujaa, ettei paremmasta väliä. Mutta sitten WD lopetti käytännössä roolipelimatskun julkaisun ja ryhtyi jutkuilemaan oikein urakalla.

Mulle all times high lienee molemmat Realm of Chaokset, etenkin taiteensa puolesta.

Mutta jumaliste oli kovaa porukkaa siellä duunissa alkuaikoina. Ian Miller ja piikit ftw.