Masentavin suomalainen elokuva?

[Man-Thing]

Maa on syntinen laulu

Tarttis kattoo pitkästä aikaa ennen kuin sanon mitään, vahva ehdokas kyllä. Äsken katsoin ton Paha Maa, ja tää on kyllä ihan komediaa.

[Weird Al Zyskowicz]

Tämä oli myös synkkä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lain_ulko ... 7_elokuva)

Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet ei myöskään juuri hymyilytä.

Uudemmista Ikitie oli aikamoinen hilpeyden tappaja, liitto tarjosi tämän liput.

[Jesse Python]

Muistaakseni Jouluksi kotiin on kanssa hiton masentava

e: olihan se, mutta kyllä tää Elonetin juonikuvaus alkoi jo vähän naurattaa:

Spoiler:

Rakennustyömies Urho Suomalainen, hänen tehtaassa työskentelevä vaimonsa Sirkka ja heidän kaksi kouluikäistä lastaan asuvat alivuokralaisina vinttikamarissa ja haaveilevat omakotitalosta, jota varten he ovat saaneet aravalainaa ja jonka on määrä valmistua jouluksi. Urho on mukana paikallisen työväenyhdistyksen toiminnassa ja soittaa myös trumpettia veteraanien elvyttämän torvisoittokunnan harjoituksissa. Sirkka kannustaa häntä tässä harrastuksessa rakennustyön paineiden unohtamiseksi.

Urho kähmii nauloja työmaalta ja saa mestarilta luvan viedä alle puolitoistametriset ylijäämälaudat rakennukselleen. Hän järjestää valutalkoot, jotka jatkuvat talkootansseina työväentalolla. Puuta Urho saa kotitilansa kaadetusta metsätilkusta, viimeisenä perintönään. Ajaessaan pohjoiseen hän ajattelee perheensä historiaa, muuttoliikettä autioituvalta maaseudulta betonilähiöihin, joita hän itse on ollut rakentamassa, ja maailmalle hajonnutta sisarusparvea. Kotimökkiä yksin asuva äiti on vastassa Urhoa, joka saunan jälkeen muistelee isänsä kertomuksia vuodelta 1918. Puut sahataan laudoiksi paikallisella sahalla ja niistä kertyy täysi kuorma runkopuita - lattialaudat ja paneelit Urho aikoo hakea syksymmällä. Poliisit pysäyttävät kuorman ja Urho joutuu maksamaan ylikuormasta sakkoa.

Urho ottaa viikon vapaata ja saa työtoverinsa kanssa talon rungon pystyyn. Urho raataa rakennuksella kaikki illat ja viikonloput, tekee vesikattoa räntäsateessa, on huolissaan kattohuovan ja tiilien riittämisestä. Kotona hän on niin väsynyt, että nukahtaa ruokapöytään. Sokkelissa paljastuu virhe, joka aiheuttaa lisätyötä yöhön asti. Urhon hermot ovat kireällä ja hän huutaa vaimolleen, joka pahoittaa mielensä kyyneliin asti. Samana yönä Urhon henkeä ahdistaa ja häntä ottaa sydämestä, mutta hän jatkaa työntekoa yötä päivää. Uudeksi harmiksi osoittautuu, että koska talon putkistoa ei ole tarkastettu, Urho joutuu repimään permannon auki. Lapsetkin saavat rakennushankkeen vuoksi kärsiä koulutoverien kiusaamisesta.

Lopulta Urho saa sydänkohtauksen työpaikallaan, mutta pyytää työtoveriaan pitämään sen salassa. Aamulla hän on niin huonossa kunnossa, että Sirkka pakottaa hänet takaisin sänkyyn ja kutsuu lääkärin: Urholla on keuhkokuume, joka yhdessä kaivostyössä saadun pölykeuhkon kanssa rasittaa sydäntä. Kuumehoureissaan Urho palaa lapsuuteensa. Urhon äiti tulee käymään ja muistelee, miten poika joutui luopumaan soittoharrastuksestaan joutuessaan isän kuoleman jälkeen perheen elättäjäksi 14-vuotiaana. Myös Sirkan sisar ja tämän autokauppias-mies pistäytyvät ja rehentelevät kaupoillaan. Äiti ihmettelee, miten nykyään ihmisen on tapettava itsensä työllä saadakseen asunnon.

Hiukan toivuttuaan Urho jatkaa omakotitalonsa rakennustyötä, sillä perhe on sanonut vinttikamarin irti tammikuun alusta ja talon on valmistuttava jouluksi. Pian hän kuitenkin saa uuden kohtauksen ja menehtyy keskeneräiseen taloonsa: "Kun saisi ovet, niin Sirkka ja lapset pääsisivät muuttamaan", hän ehtii ajatella ennen kuolemaansa.

Työväenyhdistyksen soittokunta saattelee surumarssilla Urhon hautaan. Puoluetoveri pitää muistopuheen, jossa hän sanoo Urhon osallistuneen työväenluokan taisteluun jo kolmannessa polvessa ja kuolleen tyhjiin puristettuna kapitalismin uhrina; vasta sosialismin kautta kulkee tie ihmisarvoiseen yhteiskuntaan.

[promoottori naurahtaa]

Uivelot

[Merabi]

Uivelot

Eri.

[jyrivaan]

Täällä jo aiemmin mainittu Täältä tullaan elämä tuli kesällä taas Areenasta katsoa. Osaa olla ahdistava pätkä ja miksei masentavakin. Jussille ei olisi tuollaista loppua toivonut.

Jos jotain muuta niin sen alun synnytyskohtauksen olisi voinut jättää pois. Sen skippaa kun elokuvaa katsoo.

[Jesse Python]

Täällä jo aiemmin mainittu Täältä tullaan elämä tuli kesällä taas Areenasta katsoa. Osaa olla ahdistava pätkä ja miksei masentavakin. Jussille ei olisi tuollaista loppua toivonut.

Jos jotain muuta niin sen alun synnytyskohtauksen olisi voinut jättää pois. Sen skippaa kun elokuvaa katsoo.

Munkin mielestä se alun synnytyskohtaus on turhaa naturalismia (joo joo maailman luonnollisin asia jne jne, mutta ihan ylimääräinen juttu eikä liity mitenkään koko leffaan)

[waldorf]

[quote="Jesse Python" post_id=27397018 time=1667244197 user_id=15772]
[quote=jyrivaan post_id=27396963 time=1667243873 user_id=20708]
Täällä jo aiemmin mainittu Täältä tullaan elämä tuli kesällä taas Areenasta katsoa. Osaa olla ahdistava pätkä ja miksei masentavakin. Jussille ei olisi tuollaista loppua toivonut.

Jos jotain muuta niin sen alun synnytyskohtauksen olisi voinut jättää pois. Sen skippaa kun elokuvaa katsoo.
[/quote]

Munkin mielestä se alun synnytyskohtaus on turhaa naturalismia (joo joo maailman luonnollisin asia jne jne, mutta ihan ylimääräinen juttu eikä liity mitenkään koko leffaan)
[/quote]
Muistanko väärin vai oliko ohjaajan oma lapsi kyseinen syntyjä?

[chris barnesin isä]

Uuni

[satanic satan worm]

Syöksykierre

e:olikin jo heti ekalla sivulla

[Vöyri]

En tykkää ylisynkistä elokuvista, niistä suodatetaan hyvin merkittävä osa elämää pois - aivan kuten ylisiirappisista feel good -jutuistakin. Tykkään katsella enemmän sellaista realistista arjen komiikkaa ja tragiikkaa, tätä satunnaista sekavuutta, inhimillisiä mittasuhteita eikä mitään absolutismia mihinkään suuntaan.

[Jesse Python]

Maa on syntinen laulu

Tarttis kattoo pitkästä aikaa ennen kuin sanon mitään, vahva ehdokas kyllä. Äsken katsoin ton Paha Maa, ja tää on kyllä ihan komediaa.

Oon varmaan kyllästymiseen asti veivannut tätä mutta mun mielestä kaikki Louhimiehen synkistelyleffat menee niin överiksi ettei niille voi kuin nauraa.

[Salajulkku]

Oli näköjään Kaivo jo mainittu.

[satanic satan worm]

Maa on syntinen laulu

Tarttis kattoo pitkästä aikaa ennen kuin sanon mitään, vahva ehdokas kyllä. Äsken katsoin ton Paha Maa, ja tää on kyllä ihan komediaa.

Oon varmaan kyllästymiseen asti veivannut tätä mutta mun mielestä kaikki Louhimiehen synkistelyleffat menee niin överiksi ettei niille voi kuin nauraa.

Samaa mieltä

[Perinteet ja kuri]

´Täältä tullaan elämä´, ´Ajolähtö´, ´Jouluksi kotiin´, "Minä pelkään´ ja ´Yhden miehen sota´tulee ekana mieleen. Muitakin toki on enemmän kuin sopii tässä luetella. Sanoisin että jos ohjaajana on Tapio Suominen, Risto Jarva tai Mikko Niskanen, niin se on lupaava merkki jos masentavaa leffaa on vailla.

´Yhden miehen sota´ leffassa on yksi tämän lajin hienoimpia kohtauksia mielestäni. Nimittäin se kun elokuvan päähenkilö käy kysymässä tulisiko se yksi yksinäinen hemmo mukaan joulun viettoon, mutta tämä yksinäinen hemmo ei sitten sattuneesta syystä olekaan tulossa.
Tuo on vähän synkeähkö kohtaus mutta itseäni ahdistaa jostain syystä vielä enemmän ko. elokuvan alkupuolen kohtaus jossa näytetään lumista maisemaa. Siitä pahemmaksi/paremmaksi pistää omassa arviossani ainoastaan ´Täältä tullaan elämä´alkukohtaus. Ei se synnytys vaan se maisema. Tulee itselle liikaa mieleen se aika jolloin elokuvakin on kuvattu.

Sillain toisellalailla ahdistavissa luottaisin Markus Selin -tuotantoon. Tosin mulla ei ole niin paljoa elinaikaa jäljellä että sitä riittäisi tuhlattavaksi sellaisten leffojen katsomiseen.