Suosittele kirja

[Burzum/Kent]

Mitkäs olis keskeisimpiä John le Carrélta?

Ns. Smiley-trilogia: "Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja", "Sota ilman sankareita" ja "Värisuora"

Kylmän sodan jälkeisistä paras on "Uskollinen puutarhuri". Näissä noin muuten toistuu vähän ikävästi sama kaava ja kirjailija tuppaa saarnaamaan, vaikka noin yleisesti monessa on hyviä aiheita ja ideoita.

Alkupään tuotannosta toki kai jonkinlainen klassikko "Mies kylmästä" ja oma suosikkini "Peilisota".

Kiits, täytyy tsekata. Paranoidinen agenttidraama siis kiinnostais, saarnaus ei niinkään, mut eiköhän sekin mene jos homma muuten kulkee.

[Burzum/Kent]

Tää ei varsinaisesti ole suositusten kyselyä, mutta kiinnostais näin Pynchon kourassa, että millasta eurooppalainen postmodernismi on, vai onko sitä olemassakaan? Tai siis kiinnostaa, minkälaista uusi eurooppalainen kirjallisuus yleensäkään on, kun tuntuu välistä tuntuu, että eurooppalaisen kirjallisuuden historia loppuu viimeistään 1950-luvulle.

[epäpoliittinen mussolini]

Tää ei varsinaisesti ole suositusten kyselyä, mutta kiinnostais näin Pynchon kourassa, että millasta eurooppalainen postmodernismi on, vai onko sitä olemassakaan? Tai siis kiinnostaa, minkälaista uusi eurooppalainen kirjallisuus yleensäkään on, kun tuntuu välistä tuntuu, että eurooppalaisen kirjallisuuden historia loppuu viimeistään 1950-luvulle.

ihan pelkästään omista suosikeista ainakin calvinoa, saramagoa ja pamukia voinee pitää eurooppalaisina jälkimodernisteina. amerikkalaisiin verrattuina kaukaisen historian henkinen läheisyys ja laitavasemmistolaisuus silmiinpistävää. sitten vaikkapa pavicin kasaarisanakirja lienee postmodernismin kaanonia mistä tahansa kulmasta katsottuna. tosin itse en pidä pynchonia tai dfw:ää minään, joten perspektiivini on tod.näk. väärä

e: luther blissett myös! niin modernia että sepä vasta sentään ehkä

[Ananaskääpiö]

Mitkäs olis keskeisimpiä John le Carrélta?

Ns. Smiley-trilogia: "Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja", "Sota ilman sankareita" ja "Värisuora"

Kylmän sodan jälkeisistä paras on "Uskollinen puutarhuri". Näissä noin muuten toistuu vähän ikävästi sama kaava ja kirjailija tuppaa saarnaamaan, vaikka noin yleisesti monessa on hyviä aiheita ja ideoita.

Alkupään tuotannosta toki kai jonkinlainen klassikko "Mies kylmästä" ja oma suosikkini "Peilisota".

Kiits, täytyy tsekata. Paranoidinen agenttidraama siis kiinnostais, saarnaus ei niinkään, mut eiköhän sekin mene jos homma muuten kulkee.

Noi Smiley-jutut tosiaan juurikin sitä. Myöhemmissäkin paranoidisuus vallassa ja erilaiset tiedustelupalvelut ja vastaavat järjestöt ovat voimissaan, mutta muutaman kirjan luettuaan kaava tulee turhan tutuksi. "Panaman räätälin" vois ehkä näistä nostaa kuitenkin aika toimivana teoksena kanssa.

[Burzum/Kent]

Tää ei varsinaisesti ole suositusten kyselyä, mutta kiinnostais näin Pynchon kourassa, että millasta eurooppalainen postmodernismi on, vai onko sitä olemassakaan? Tai siis kiinnostaa, minkälaista uusi eurooppalainen kirjallisuus yleensäkään on, kun tuntuu välistä tuntuu, että eurooppalaisen kirjallisuuden historia loppuu viimeistään 1950-luvulle.

ihan pelkästään omista suosikeista ainakin calvinoa, saramagoa ja pamukia voinee pitää eurooppalaisina jälkimodernisteina. amerikkalaisiin verrattuina kaukaisen historian henkinen läheisyys ja laitavasemmistolaisuus silmiinpistävää. sitten vaikkapa pavicin kasaarisanakirja lienee postmodernismin kaanonia mistä tahansa kulmasta katsottuna. tosin itse en pidä pynchonia tai dfw:ää minään, joten perspektiivini on tod.näk. väärä

e: luther blissett myös! niin modernia että sepä vasta sentään ehkä

Calvino venaa hyllyssä ja Saramagon kohdalla tuppaa unohtuu, että juippi on portugalilainen

En mä perspektiiveistä tiedä, hirveen huonosti on tullut tokan sodan jälkeistä eurooppalaista luettua, poislukien suomalaiset. Thomas Bernhardia ehkä viimeksi. Oon myös törmännyt Suomessa vähän sellaseen diskurssiin, et postmoderni on just sitä jenkkien epäkoherenttia horinaa (mitä olen huomannu palvovani) ja meillä on tää modernismi ja näin on hyvä, joten ehkä tän innoittama on sitten etsiytynyt käteen tota uuden mantereen kamaa. Samasta syystä on myös jäänyt epäselväksi, että mikä tää eurooppalainen jälkimoderni estetiikka on. Kai se täytyy ottaa Calvino, Saramago ja Pamuk esiin. Kasaarisanakirja olikin muuten lukulistalla joskus, kiitos muistutuksesta.

[epäpoliittinen mussolini]

Tää ei varsinaisesti ole suositusten kyselyä, mutta kiinnostais näin Pynchon kourassa, että millasta eurooppalainen postmodernismi on, vai onko sitä olemassakaan? Tai siis kiinnostaa, minkälaista uusi eurooppalainen kirjallisuus yleensäkään on, kun tuntuu välistä tuntuu, että eurooppalaisen kirjallisuuden historia loppuu viimeistään 1950-luvulle.

ihan pelkästään omista suosikeista ainakin calvinoa, saramagoa ja pamukia voinee pitää eurooppalaisina jälkimodernisteina. amerikkalaisiin verrattuina kaukaisen historian henkinen läheisyys ja laitavasemmistolaisuus silmiinpistävää. sitten vaikkapa pavicin kasaarisanakirja lienee postmodernismin kaanonia mistä tahansa kulmasta katsottuna. tosin itse en pidä pynchonia tai dfw:ää minään, joten perspektiivini on tod.näk. väärä

e: luther blissett myös! niin modernia että sepä vasta sentään ehkä

Calvino venaa hyllyssä ja Saramagon kohdalla tuppaa unohtuu, että juippi on portugalilainen

En mä perspektiiveistä tiedä, hirveen huonosti on tullut tokan sodan jälkeistä eurooppalaista luettua, poislukien suomalaiset. Thomas Bernhardia ehkä viimeksi. Oon myös törmännyt Suomessa vähän sellaseen diskurssiin, et postmoderni on just sitä jenkkien epäkoherenttia horinaa (mitä olen huomannu palvovani) ja meillä on tää modernismi ja näin on hyvä, joten ehkä tän innoittama on sitten etsiytynyt käteen tota uuden mantereen kamaa. Samasta syystä on myös jäänyt epäselväksi, että mikä tää eurooppalainen jälkimoderni estetiikka on. Kai se täytyy ottaa Calvino, Saramago ja Pamuk esiin. Kasaarisanakirja olikin muuten lukulistalla joskus, kiitos muistutuksesta.

joo no sinänsä mun on myös helpompi sympata vähän selväpäisempää narratiivia, jossa ei lähdetä ihan väkisin yhdistelemään just esim. tolla postmodernismi-termillä kieliltään, kulttuureiltaan ja ideologioiltaan hyvinkin erilaisia juttuja, vain koska siihen olisi valmis (valmiihko?) malli atlantin takaa tai muista taiteenlajeista. ja sitten toisin päin jos katsotaan, että otetaan vaikkapa vain puhutuimpia, kohutuimpia ja kehutuimpia viime vuosikymmenten romaaneja, niin epäilemättä se jälkimodernismi paistaa vahvasti niissä houllebecqeissä ja rushdieissa

tai meinasin siis, että vaikka en mistään ihan yhtenäisestä estetiikasta lähtisi puhumaan, niin ainakin omasta näkökulmasta tiettyjä pilareita kuitenkin löytyy, mistä luoda tiekartta. ja tietty sekin tulee vielä mieleen, että esim. cortázar ja bolaño oli osaltaan myös eurooppalaisia kirjailijoita, niin onhan siinä ainakin puheenaihetta

mutta joo, horinan ystävälle suosittelisin kyllä ihan ensimmäisenä tuota kasaarisanakirjaa

e: ja toki calvinon näkymättömät kaupungit on aika lähellä #1 romaaneja ikinä, että kannattaa siihenkin tarttua

[Ananaskääpiö]

Hetkinen.

Joskus ala-asteikäisenä ollessani joku oli kantanut roskakatokseen läjän kirjoja. Otin siitä Kasaarisanakirjan ja vein kotiin. En oikein saanut selvää mikä se oli olevinaan ja päättelin sen olevan joidenkin hihhuleiden horinaa. Tässä lokerossa jossain muistin takaosassa se oli sijoitettuna 10.11.2015 asti.

[epäpoliittinen mussolini]

no kyllähän siinä taidetaan jeesus mainita

[Lörsson.]

Einari Lankinen: Olin takaa-ajettuna

[Kansan syvät rivit]

Jos mä nyt lukisin jonkun Donnerin Jörnin kirjan niin minkä niistä, ja miksi?

[tsiiah]

Suositelkaa romantiikkaa! Haluisin lukea jotain nautinnollista hömppää esimerkiks Outlanderin (tai Twilightin ) hengessä.

[Aavehiihtäjä]

Suositelkaa romantiikkaa! Haluisin lukea jotain nautinnollista hömppää esimerkiks Outlanderin (tai Twilightin ) hengessä.

Einari Lankinen: Olin takaa-ajettuna

[Burzum/Kent]

HEY! Osaisiko joku suositella jotain hyvää Baader-Meinhof/RAF-aiheista kirjallisuutta?

[RIP Harris Wittels]

Jos mä nyt lukisin jonkun Donnerin Jörnin kirjan niin minkä niistä, ja miksi?

Rapport från Berlin. Koska 50-luvun Berliini ja kukko tanassa siellä ravaava Jörkka. Viihdyttävä, ei maailmaa mullistava.

Jäänyt itselle mieleen myös kirjana, jota voi suositella “kadun historiasta” kiinnostuneille vaikka seuraavat 100 vuotta.

[Pipo]

HEY! Osaisiko joku suositella jotain hyvää Baader-Meinhof/RAF-aiheista kirjallisuutta?

Tietokirjoista Stefan Austin Der Baader-Meinhof Komplex/The Baader-Meinhof Complex on varmaan se keskeisimpiin lukeutuva, Aust tunsi useamman liikkeessä vaikuttaneen.
Itse en juurikaan välittänyt Katriina Lehdon kirjasta Ulrike Meinhof - Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta.

Steve Sem-Sandberg on kirjoittanut myös puoliksi kaunokirjallisen kirjan nimeltä Theres joka oli myös muistaakseni ihan luettava, joskin tästä on nyt joku vuosikymmen kun luin sen.