Punk in Finland

Etenkin Gumbron, Jaroslavin, Töttiksen ja Julkisen Naisen näkemyksiä kaivataan!

Ihan kivasti heijastuu, kiitos kysymästä.

Nyt kaivattais vähän järjen ääntä tähän asiaan!

Julkinen Nainen wrote:Ihan kivasti heijastuu, kiitos kysymästä.

No turhaan minä sinua kiusaan, etpä sinä itte itteäs nimennyt.

Ei mitenkään.

Eikös nyky leffat oo aika heteroglossisia? Ainakin action leffoissa monoglossia on kadonnut lähes kokonaan, tai sitä käytetään ironisesti.

huomaa, että topicin aloittaja ei ymmärrä elokuvista mitään.

Saanks mä kertoo wrote:huomaa, että topicin aloittaja ei ymmärrä elokuvista mitään.

Enemmän tää tosiaan kertoo topicin aloittajasta kuin mistään muusta..

Gumbroski wrote:

Saanks mä kertoo wrote:huomaa, että topicin aloittaja ei ymmärrä elokuvista mitään.

Enemmän tää tosiaan kertoo topicin aloittajasta kuin mistään muusta..

KOMP

Höpö höpö.

Menkääs nyt leffa-amatöörit ja harrastelijat vaikka sinne elitistin foorumille nuolemaan toistenne perseitä, kun fakta on, että ette te nyt ihan mitään alan ammattilaisia ole.

Pubias wrote:Eikös nyky leffat oo aika heteroglossisia? Ainakin action leffoissa monoglossia on kadonnut lähes kokonaan, tai sitä käytetään ironisesti.

Postmoderni kerrontahan löi epänarratiivisuutena ja eklektisenä genrelainailuna läpi jo 90-luvulla, ja on nykyään ihan perus elokuvakerronnan keinoja. Myös epäluulo suuria narratiiveja kohtaan näkyy kaikenlaisissa Matrixeissa ja DaVinci Codeissa, joissa todellisuus paljastuu pelkäksi simulakrumiksi.

^Niin se murros tapahtui tosiaan jo viime vuosisadalla, kuten muussakin kulttuurissa. Merkittävimmät teoreetikotkin ovat jo haudassa.

Buddy Love wrote:

Pubias wrote:Eikös nyky leffat oo aika heteroglossisia? Ainakin action leffoissa monoglossia on kadonnut lähes kokonaan, tai sitä käytetään ironisesti.

Postmoderni kerrontahan löi epänarratiivisuutena ja eklektisenä genrelainailuna läpi jo 90-luvulla, ja on nykyään ihan perus elokuvakerronnan keinoja. Myös epäluulo suuria narratiiveja kohtaan näkyy kaikenlaisissa Matrixeissa ja DaVinci Codeissa, joissa todellisuus paljastuu pelkäksi simulakrumiksi.

Silmät avautuivat - kiitos!

Gumbroski wrote:

Buddy Love wrote:

Pubias wrote:Eikös nyky leffat oo aika heteroglossisia? Ainakin action leffoissa monoglossia on kadonnut lähes kokonaan, tai sitä käytetään ironisesti.

Postmoderni kerrontahan löi epänarratiivisuutena ja eklektisenä genrelainailuna läpi jo 90-luvulla, ja on nykyään ihan perus elokuvakerronnan keinoja. Myös epäluulo suuria narratiiveja kohtaan näkyy kaikenlaisissa Matrixeissa ja DaVinci Codeissa, joissa todellisuus paljastuu pelkäksi simulakrumiksi.

Silmät avautuivat - kiitos!

Mä oon ihan niinku et wow.

Pubias wrote:Niin se murros tapahtui tosiaan jo viime vuosisadalla, kuten muussakin kulttuurissa. Merkittävimmät teoreetikotkin ovat jo haudassa.

Niinpä. Mutta kysymys kuuluikin, että miten murros modernismista postmoderniin heijastuu nykyelokuvassa. Ja esim. joku epälineaarinen juoni tai itsetietoinen genrekikkailu on nykyään pikemminkin normi kuin poikkeus.