Edgar Rice Burroughs

[Huolestunut keskiluokka]

Ensimmäiset lukemani kaksitoista romaania oli tältä tyypiltä ja olin lukenut ne jo joskus ala-asteella. Eli nämä kirjat:

# Tarzan, apinoiden kuningas
# Tarzanin paluu
# Tarzanin pedot
# Tarzanin poika
# Tarzan ja Oparin aarteet
# Tarzanin viidakkoseikkailuja
# Talttumaton Tarzan (suomennettu aiemmin kahtena niteenä: "Talttumaton Tarzan" ja "Tarzan ja valkoinen nainen"
# Kauhea Tarzan
# Tarzan ja kultaleijona
# Tarzan ja pikkuväki
# Tarzan, viidakon valtias
# Tarzan ja kadonnut valtakunta (suomennettu aiemmin nimellä "Tarzan taistelee jälleen")

Tuli joitain myöhempiäkin luettua, mutta nämä jääneet mieleen koska mulla on vieläkin tallessa ukilta saamani 1900-luvun alkupuolen painokset.

Eka on tietty paras. Tarzan kasvaa apinoiden keskuudessa ja kun neekerit tappavat sen ottoäidin (joka on siis ihmisapina), niin Tarzan vittuuntuu niihin ja hirttää yksitellen neekereitä roikkumaan niiden kylän ulkopuolelle ja säikyttelee näitä taikauskoisia villejä. Huvittavaa koko meiningissä on myös se, että Tarzan on ihan vitun fiksu vaikka on elänyt apinoiden parissa, mutta neekerit on taikauskoisia hölmöjä.

Jälkeenpäin on tullut monesti mietittyä, että miten mun annettiin pikkuskidinä jo lukea näin väkivaltaista kamaa. Kurkkuja viillellään auki, jengiä kuristetaan, päitä murskataan ja neekereitä hirtetään yms yms. Ja se on ihan normaalia ja tietysti lukija hurraa aina kun Apinamies heittää jalkansa kuolleen ruumiin päälle ja kajauttaa ilmoille voitonhuutonsa.

Loistavia joka tapauksessa. Hienointa näissä on just se oma maailmansa salametsästäjineen, viidakon lakeineen, neekereineen ja kadonneine kaupunkeineen. Myös Tarzanin syvä halveksunta sivistystä kohtaan viihdyttää. En tiedä. Ei varmaan uppois jos en olis niin pienenä niitä lukenut. Olen suunnitellut tässä joulun pyhiksi ehkä ottaa rentoutumislukemistoon jotain noita myöhempiä, niinku esim. nämä:

# Tarzan maan uumenissa
# Tarzan Sumatran viidakoissa (suomenettu aiemmin nimellä "Tarzan käy sissisotaa")

Mars-sarjaan en ole paljoakaan perehtynyt. Joku muu voi fiilistellä jos on enemmän lukenut niitä. Yritin tossa paria lukea ku mulla on hyllyssä, mutta en päässyt pitkällekään kun jäi jo kesken.

edit.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Edgar_Rice_Burroughs

[Astro]

Minä luin niitä Mars-kirjoja aikoinaan, toimisivatkohan vielä? Minulla taitaa olla muutama niitä maatilalla jemmassa, jos sitten ensi kesänä.

[Poistunut käyttäjä 03ec59]

astro, justiinsa luin kolme ekaa mars kirjaa englanniks. toimii jos tykkää miekan kalistelusta! lempikirjoja pentuna, omat suurimmat sankarit sillon ja edelleen conan, tarzan, john carter ja mustanaamio!

burroughs on kyl ihan kuningas jätkä. ainoot joita en oo lukenu oli ne ihmeen venus-kirjat ja se pellucidar vai mikä oli. luultavasti ihan yhtä kovia.

[Suomen Sylvester Stallone]

en oo lukenu mut oon nähny tarzanin telkkarissa

[Lusku]

Heh, tossa kesällä yritin lukea jotain Tarzania.

Heti tarinan alussa Stalin antoi tappokäskyn apinoiden kuninkaalle, kohta Tarzan oli sitten sekoilemassa jossain kadonneessa juutalaisten siirtokunnassa, ja nämä koukkunokat oli kuvattu ehta-hitleriläiseen tyyliin pahimmaksi sakaksi mitä maa päällään kantaa.

Edellisestä voisi päätellä tarinan olleen ns. laatukamaa, mutta valitettavasti kerronta ja kieli olivat samaa tasoa mitä Cheetah saisi aikaan, jos sille annettaisiin leka viskiä ja kirjoituskone.

[Huolestunut keskiluokka]

Opin muuten sanan "adjutantti" jostain Tarzanista. Sitten kun kirjoitin jotain omia Tarzan-tarinoita, niin viljelin näitä adjutantteja joka paikkaan, eikä mulla ole muuten edelleenkään mitään käsitystä mitä ne on. Jotain sotilaita kuitenkin.

Burroughsin luoma kieli myös tarttui. Vaikka olisin kirjoittanut jotain ihan muita juttuja kuin Tarzan-juttuja, niin ne oli täynnä Numa-leijonaa, Tantor-norsua ja Histah-käärmettä. Taisinpa joskus johonkin koulussa kirjoittamaani juttuun kanssa käyttää leijonan sijasta tota Numaa. oli varmaan ope ihmeissään ellei ollut Tarzanit tuttuja.

Myöhemmin Tarzaneissa Tarzanin suhtautuminen neekerihin muuttui, kun se kohtasi uljaan Waziri-heimon, joista se sai elinikäiset ystävät ja armeijan itselleen.

Kauheassa Tarzanissa oli siisti se hännällinen rotu Pal-ul-Donista (vai mikä olikaan).

[Lusku]

Lapsena luin toki nämä melkein kaikki, ja jopa inspiroiduin kirjoittamaan samaan tyyliin tehtyjä tarinoita Amigalla. Varmaan oli yhtä tasokkaita kuin alkuperäiset.

[Huolestunut keskiluokka]

^^^Joo onhan se kunnon tönkkömeininkiä. Henkilöhahmot on kans niin litteitä kun voi olla. Tarzanin maailmassa mikään ei koskaan muutu. Se ryssä joka on messissä ekoissa kirjoissa punomassa juoniaan oli just kova ja nimenomaan tämmönen muuttumaton hahmo.

Mut kai se pitää Edulle antaa anteeks, kun miettii minkälaiset läjät se sitä tekstiä tuotti. Muutenkin nää oli ihan lasten ja nuorten kirjallisuutta väkivaltaisuudestaan huolimatta.

[Lusku]

Minä luin niitä Mars-kirjoja aikoinaan, toimisivatkohan vielä? Minulla taitaa olla muutama niitä maatilalla jemmassa, jos sitten ensi kesänä.

Oli muistaakseni aika hapokkaita & väkivaltaisempia kuin Tarzan.

[Huolestunut keskiluokka]

Lapsena luin toki nämä melkein kaikki, ja jopa inspiroiduin kirjoittamaan samaan tyyliin tehtyjä tarinoita Amigalla. Varmaan oli yhtä tasokkaita kuin alkuperäiset.

Heh. Yhteistä alkuperäisiin oli omissa rustailuissa se, että kaikki kerronta tähtäsi vain siihen että saadaan tappelu aikaiseksi, jota sitten kuvataan yksityiskohtaisesti, niinkuin ekassa Tarzanissa se taistelu missä se keksii ensin puolinelsonin ja sitten kokonelsonin ja murtaa melkein niskat yhdeltä apinalta.

[Huolestunut keskiluokka]

Lueskelin yhden kirjan takakantta tässä. Tää on toka painos vuodelta 1933 ja se sanoo näin: "...reipashenkisiä teoksia, joiden peloton ja ylevä sankari on tullut terveen nuorison ihanteeksi jokaisessa maassa."

Hahhah. Nykypäivänä tällasia "nuortenkirjoja" kirjoitteleva heppu hirtettäis palleistaan feministien, antirasistien ja kotiäitien toimesta ennenku se ehtis sanoa kreegah bundolo!!

[Merabi]

Minä luin niitä Mars-kirjoja aikoinaan, toimisivatkohan vielä? Minulla taitaa olla muutama niitä maatilalla jemmassa, jos sitten ensi kesänä.

Oli muistaakseni aika hapokkaita & väkivaltaisempia kuin Tarzan.

No toki olihan kyseessä AVARUUDEN TARZAN!

[Juike]

Tulihan noi Tarzanit ja Marsit luettua pienenä. En muista noita raakuuksia yms epäilyttävyyksiä lainkaan, vain kelpo viihteen, eli ilmeisesti en traumatisoitunut.

[Poistunut käyttäjä 03ec59]

tää on aika nöröö mut uudelleen luettuna mars kirjoissa eniten hämää se miten tää john carter yhtään asiaa miettimättä panee avaruuden alienia joka lisääntyy munimalla ja saa lapsen. mitenköhän kehitysvammanen tää lapsi ois jos oikeesti menis jotain munivaa elukkaa panemaan ja siitä jotenki sattuis tulemaan hedelmöittynyt muna?

[Huolestunut keskiluokka]

^^Mulla on jäänyt mieleen kyllä vahvasti, mutta ei mulla mitenkään paha mieli ole siitä että Tarzankin siellä Pal-Ul-Donissa (vai mikä olikaan) paiskasi paikallisen papin seinään niin rajusti että pappiparalta valuivat aivot ympäriinsä.

Ja kyllähän nyt jos neekereitä hirtetään liaaniin niin eihän se nyt ihan keposta kamaa ole.