Huonoin kirja, minkä olet lukenut

[Del Griffith]

Ehkä huonoin kokonaan lukemani ns. oikea romaani on ollut Helsinki 10.

Eli Tuomas Vimman Helsinki 12? Joo tää aiheutti kyllä lähinnä sellasta epäuskosta hörähtelyä.

En yhtään ihmettele, et mainittiin jo ekalla sivulla. Tää taitaa tosiaan olla paskin.

Hopealle saattaa sijoittua David Leafin ja Ken Sharpin Kiss-opus Maskin takaa.

Oot kyl lukenut vähän bändikirjoja

No alle 30.
Muistaakseni kysymys oli kuitenkin huonoimmasta luetusta kirjasta, ei paskimmasta pändikirjasta.

Ei kun sitä vaan, että noista bändikirjoista löytyy helposti paljon huonompiakin kirjoja - esim. kaikki Joel McIverin kirjoittamat. Noh, bändikirjoja taitaa muutenkin kirjoittaa aika pitkälti fanit ja musatoimittajat ja jälki on sen mukaista.

[Ananaskääpiö]

Mutta sanotaan nyt vaikka että vuoden sisällä paskin on ollut Iain M. Banksin Matter, joka jotenkin vitutti jo alkumetreillä.

Nyt kyllä kiinnostais perustelut? Ei oo Banksi tuttu tai scifi yleensä?

Huomaa toki että vuoden sisällä huonoin, enkä oo huonoa kirjaa lukenut. Luin myös Algebraistin Banksilta ja se kolahti paljon enemmän.

Voisitko kertoa mikä tuossa vitutti, kiinnostaa ihan rehellisesti?

[Mayhem peruttu]

Ehkä huonoin kokonaan lukemani ns. oikea romaani on ollut Helsinki 10.

Eli Tuomas Vimman Helsinki 12? Joo tää aiheutti kyllä lähinnä sellasta epäuskosta hörähtelyä.

En yhtään ihmettele, et mainittiin jo ekalla sivulla. Tää taitaa tosiaan olla paskin.

Hopealle saattaa sijoittua David Leafin ja Ken Sharpin Kiss-opus Maskin takaa.

Oot kyl lukenut vähän bändikirjoja

No alle 30.
Muistaakseni kysymys oli kuitenkin huonoimmasta luetusta kirjasta, ei paskimmasta pändikirjasta.

Ei kun sitä vaan, että noista bändikirjoista löytyy helposti paljon huonompiakin kirjoja - esim. kaikki Joel McIverin kirjoittamat. Noh, bändikirjoja taitaa muutenkin kirjoittaa aika pitkälti fanit ja musatoimittajat ja jälki on sen mukaista.

No ton Maskin takaa on kirjottanu tyyppi, joka esipuheessaan selittää, ettei se tienny Kissistä mitään, ko lähti tohon hommaan.

[Del Griffith]

Ehkä huonoin kokonaan lukemani ns. oikea romaani on ollut Helsinki 10.

Eli Tuomas Vimman Helsinki 12? Joo tää aiheutti kyllä lähinnä sellasta epäuskosta hörähtelyä.

En yhtään ihmettele, et mainittiin jo ekalla sivulla. Tää taitaa tosiaan olla paskin.

Hopealle saattaa sijoittua David Leafin ja Ken Sharpin Kiss-opus Maskin takaa.

Oot kyl lukenut vähän bändikirjoja

No alle 30.
Muistaakseni kysymys oli kuitenkin huonoimmasta luetusta kirjasta, ei paskimmasta pändikirjasta.

Ei kun sitä vaan, että noista bändikirjoista löytyy helposti paljon huonompiakin kirjoja - esim. kaikki Joel McIverin kirjoittamat. Noh, bändikirjoja taitaa muutenkin kirjoittaa aika pitkälti fanit ja musatoimittajat ja jälki on sen mukaista.

No ton Maskin takaa on kirjottanu tyyppi, joka esipuheessaan selittää, ettei se tienny Kissistä mitään, ko lähti tohon hommaan.

Niin, journalistit saattaa joutua kirjoittamaan juttua aiheesta, josta he eivät sillä hetkellä vielä tiedä paljoakaan eikä se ole minusta mitenkään outoa... voi jopa välttyä pahimmat "fanikirjojen" karikot. David Leaf on tuossa vaiheessa kuitenkin jo kirjoittanut bändielämänkertoja ja siis lähtee hommaan KISSin pyynnöstä (v. 1979). "Maskin takaa" eka osa koostuu siis tuosta ns. julkaisemattomasta elämänkerrasta. Maskin takaa tekijöinähän on David Leafin lisäksi Ken Sharp, joka on tunnettu Kiss-fanaatikko.

Mut joo, ei tietty ole pakko tykätä, kunhan ihmetteln, koska kyseessä on suht kiitelty bändikirja... varsinkin fanien keskuudessa. Oon lukenut kai kaikki virallisesti julkaistut Kiss-kirjat (myös jäsenten omat) ja täyttyy kyllä sanoa, että aiheesta KISS ei ole kirjoitetty parempaakaan kirjaa

e. Tarkennetaas sen verran, että en ole itse edes lukenut Maskin takaa -kirjaa vaan pelkästään alkuperäisteoksen Behind the Mask ts. voihan se suomennos olla vaikka kuinka huono kieleltään.

[Poistunut käyttäjä 4dc9fa]

Kauko Röyhkän The Velvet Underground ja Lou Reed oli mielestäni aikas hirveää kuraa.
"En päässyt Reedin keikalle koska minulla oli oma keikka toisaalla. Onneksi sain silloin kuitenkin rakastella kauniin naisen kanssa mökillä"

[NO CONTROL!]

Mutta sanotaan nyt vaikka että vuoden sisällä paskin on ollut Iain M. Banksin Matter, joka jotenkin vitutti jo alkumetreillä.

Nyt kyllä kiinnostais perustelut? Ei oo Banksi tuttu tai scifi yleensä?

Huomaa toki että vuoden sisällä huonoin, enkä oo huonoa kirjaa lukenut. Luin myös Algebraistin Banksilta ja se kolahti paljon enemmän.

Voisitko kertoa mikä tuossa vitutti, kiinnostaa ihan rehellisesti?

Toki. Otin siis kirjan lukuun kun joku täällä piffillä perusti topicin jossa vertas Alastair Reynoldsin Revelation Spacea tähän kirjaan. Ite tykkäsin helvetisti Revelation Spacesta (ja varsinkin sen maailmasta) ja aattelin sitten tsekata tän. Aikasemmin en ollu Banksia lukenut. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä mitä verrattavaa noissa kahdessa teoksessa on...

Olin siis tietämätön siitä, että tuo on osa juurikin Culture-universumia, ja tietenkin se ärsytti heti ettei sen universumin asioita selitetty tarkemmin vaikka kaikki oli niin suurta ja käsittämätöntä. Kirja jätti mut kylmäksi sen osalta enkä tuntenu "olevani kotona".

Sitten ärsytti alkuun myös keskiaika-steampunk-sekasikiömiljöö, jossa valtataistelut tapahtui. Siitä tuli mieleen huono fantasiakirjallisuus. Ja etenkin päähenkilö Ferbin (?) sai veren kiehumaan koko kirjan ajan. Stereotyyppinen aatelisidiootti.. Loppua kohti kirja toki parani huomattavasti, mutta oli aika kuraa puoleen väliin. Lisäks mua vitutti dildorakettivitsit, mut se on ihan asennevamma

Bottom line; en tuntenu universumia, enkä pystynyt samaistumaan mitenkään henkilöhahmoihin = jätti kylmäksi, jota ei keskinkertainen tarina pelastanut. Mutta luen tuon kyllä vielä uudestaan kun on nuo aiemmat Culture-opukset luettu.

[Vilja heilimöi, minä en]

Jone Nikulan Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988–2002 on yksi vahva ehdokas tähän sarjaan.

[Mayhem peruttu]

Nykyään aivan totaalinen paska jää lukematta, mutta jostain syystä Rauta-aikakin on luettu joskus back in the days.

[Merabi]

Rokkareiden romaanit ja rock-historiikit vaikuttaisi olevan aika varteenotettavaa kirjallisuutta

[KCL]

[Niin, journalistit saattaa joutua kirjoittamaan juttua aiheesta, josta he eivät sillä hetkellä vielä tiedä paljoakaan eikä se ole minusta mitenkään outoa... voi jopa välttyä pahimmat "fanikirjojen" karikot. David Leaf on tuossa vaiheessa kuitenkin jo kirjoittanut bändielämänkertoja ja siis lähtee hommaan KISSin pyynnöstä (v. 1979). "Maskin takaa" eka osa koostuu siis tuosta ns. julkaisemattomasta elämänkerrasta. Maskin takaa tekijöinähän on David Leafin lisäksi Ken Sharp, joka on tunnettu Kiss-fanaatikko.

Hyvä läppä on 90-luvulla jonkin aikaa kovassa nosteessa olleen kirjailijan Poppy Z. Briten kirjoittama Courtney Love -elämänkerta. Briten fanit ihmettelivät kovaäänisesti tuota aikoinaan, kirjailija itse haastatteluissa sitten totesi arvostavansa Lovea suuresti jne... Nykyään Brite on kertonut miten tuo oikeasti meni, eli Courtney Love ei kiinnostanut vähääkään, ja luonnollisesti vastasi aluksi että ei missään nimessä kirjoita mitään ko henkilön elämänkertaa, mutta sitten alettiin latomaan setelinippuja tiskiin tyyliin 'joko riittää', niin kauan että riitti.

[vosu]

Mulla on nyt kaverilta lainassa toi Jens Lapiduksen Rahalla Saa ja on muuten paska. 614 sivua töksäyteltyjä (ok ok tämä on tyyliseikka mut silti ihan todella huono tyyli kirjoittaa mielestäni) lauseita ja epäkiinnostavaa tapahtumaa. Lukujen välissä jotain eri fontilla painettuja "poliisiraportteja" jotka haukotuttaa ja olen vain hypännyt yli. Lainasin kun oli akuutti kirjahätä. En ehkä aio lukea edes loppuun. Ja tää on TRILOGIA??? Todella tylsä.

Jos töksäyttely jurppii, niin sitten ei varmaan kannata James Ellroyta ihan lähiaikoina alottaa
Ja nämähän ovat siis aivan vitun hyviä kirjoja, vaikka Lapidus onkin Ellroynsa lukenut.

En ollut aloittamassa joo Ei kyl vaa ollu minuu varten tämä.

[viemäri-INTEGRITY]

Rokkareiden romaanit ja rock-historiikit vaikuttaisi olevan aika varteenotettavaa kirjallisuutta

Voi luoja miten tympii jos tekstistä on yritetty sellainen rock-katu-uskottava-nuoriso-sössönsöö, kuten se massiivinen Nirvana elämänkerta. Lopetin lukemisen varsin nopeaan.

[Poistunut käyttäjä 03ec59]

Rokkareiden romaanit ja rock-historiikit vaikuttaisi olevan aika varteenotettavaa kirjallisuutta

Voi luoja miten tympii jos tekstistä on yritetty sellainen rock-katu-uskottava-nuoriso-sössönsöö, kuten se massiivinen Nirvana elämänkerta. Lopetin lukemisen varsin nopeaan.

oon tässä vähän miettinyt niin tää ja sid & nancy on varmaan huonoimmat mitä oon lukenut. kioskikirjallisuutta (nick carter yms.) ei varmaan lasketa?

melko korkeelle yltää myös iltasanomien paskatoimittaja ulla appelsinin kirja lapsuus lahkon vankina - leevi k. laitisen tarina. ei toi ihan sysipaska ole mutta keltasen lehdistön kirjoitustyyli paistaa välillä vähän turhan paljon läpi.

[Del Griffith]

Mulla on toi paksu Nirvana -kirja hyllyssä jo ilmestymisestä lähtien, mutta nyt ei tee enää edes mieli sitä aloittaa, jos se on noin huono

[tsiiah]

Mistä paksusta Nirvana-kirjasta on kyse?