Elokuun leffahaaste: Uskonto

[promoottori naurahtaa]

No niin, itselläni mennyt kaksi viimeistä kuukautta vähän heikosti haasteen suhteen, mutta ehkä nyt voisi skarpata.

Elikkäs:

helmikuu: roturealismi, lbgq-, naisasia-, jne elokuvat
maaliskuu: italialainen maailmankuva
huhtikuu: ysärin käppätoiminta
toukokuu: jazz
kesäkuu: Loiron elokuvat
heinäkuu: remaket
elokuu: uskonto
lokakuu: shoctober
joulukuu: jouluelokuvat

ja sit loput kaksi ääntä saaneista arvalla:

syyskuu: Anssi Mänttäri

marraskuu: sotaelokuvat

[Bebob Wino]

Hustonin Wisebloodin voisi katsoa uudestaan.

[Merabi]

Hustonin Wisebloodin voisi katsoa uudestaan.

Näin tän lapsuudesta tutun leffan joku aika sitten uudestaan, on se yhä kiehtova. Voisi ehkä fuulata ja kirjoittaa "hiljattain" Unionilla nähdyistä uskonnollisista kinoista

[Suomen Sylvester Stallone]

hyvä aihe....kesäloma loppuu kohta niin tulee oltua kotona ja joutaa kattelee leffoja

[Dirt Track Beamon]

1. Thelma
Vähän niin kuin Norjan Carrie. Voittopuolisesti kiinnostava, mutta käsittely jäi vähän pintapuoliseksi eikä täysiä tehoja saavutettu muutenkaan.

[ORDNUNG HUSSEIN]

aihe kiinnostaa, katotaan josko tulisi vastaan jotain

[Folke Eriksson]

1. Fanny ja Alexander
Tuli nähtyä tämä ekaa kertaa, oli odottanut sopivaa hetkeä ja nyt oli mahis nähdä elokuvateatterissa filmiltä. Uskonnolliset teemat taitaa olla lähes joka Bergmanin leffassa läsnä ja näitä on ehkä käsitelty mielenkiintoisemmin ohjaajan aiemmassa tuotannossa, mutta onhan tässäkin visiota kerrakseen. Aika hitaasti etenevä, leffa lähtee varsinaisesti käyntiin vasta tokalla puoliskolla. Ei noussut välittömästi omien Bergman-suosikkien joukkoon, mutta kyllä tästä varmaan saa jotain irti uusintakatseluillakin, ehkä voisi jossain vaiheessa kokeilla tota täyspitkää TV-versiota.

[promoottori naurahtaa]

Come Sunday

Saarnaaja Carlton Pearsonin uskonnolliseen heräämiseen ja sen seurauksiin perustava elokuva on varsin mielenkiintoinen kuvaus jenkkien jeesusskenestä. Chiwetel Ejiofor tekee taas vankkaa duunia taloudelliseen/ammatilliseen perikatoon liberaalin uskontulkintansa vuoksi joutuvasta pastorista.

[anteeksi maalaissuteni]

Masahiro Shinoda: Silence (1971)

Kohtalaisen väkevä elokuva. Ajattelin ensin, että juonena on se että sankarillinen pappi säilyttää uskonsa japanilaisten virkamiesten painostuksesta ja kidutuksesta huolimatta, mutta loppuratkaisu onnistui yllättämään totaalisesti ja teki elokuvan sanomasta hieman monitulkintaisemman. En ole varma tulenko Scorsesen versiota katselemaan koskaan, kirjan voisi kyllä lukaista jossain vaiheessa. Toru Takemitsun abstraktit musat sopivat hyvin pohdiskelevaan tunnelmaan. 4/5

[anteeksi maalaissuteni]

Paul Schrader: First Reformed

Leffan alkupuoli oli niin selvästi pöllitty Bergmanin Nattvardgästernasta että se olisi kannattanut reilusti tunnustaa alkuteksteissä. Se kuoronjohtajatyttö jopa näytti täsmälleen samalta kuin Bergmanin Märta. Tollerin yhtäkkinen radikalisoituminen siihen pisteeseen, että

Spoiler:

meinaa tappaa suuren määrän ihmisiä luonnonsuojelun takia ( vai mikä tää räjähdeliivin käytön motivaatio nyt loppujen lopuksi olikaan)

, ei tullut kauhean hyvin perusteltua. Mutta ei tää ihan paska ollut. Ne Tollerin teologiset keskustelut sen mustan tyypin kanssa esimerkiksi olivat ihan mielenkiintoisia. Joku feministikriitikko voisi nillittää siitä miten naisen ainoa rooli elokuvassa oli taas toimia miehen pelastajana. 3/5

[Folke Eriksson]

Paul Schrader: First Reformed

Leffan alkupuoli oli niin selvästi pöllitty Bergmanin Nattvardgästernasta että se olisi kannattanut reilusti tunnustaa alkuteksteissä.

Järkyttävää varkautta myös Bressonin Papin päiväkirjasta

[anteeksi maalaissuteni]

Paul Schrader: First Reformed

Leffan alkupuoli oli niin selvästi pöllitty Bergmanin Nattvardgästernasta että se olisi kannattanut reilusti tunnustaa alkuteksteissä.

Järkyttävää varkautta myös Bressonin Papin päiväkirjasta

Tajusin just että First Reformed on myös täydellinen Taxi Driver -kopio. Toller haluaa puhdistaa kirjaimellisesti saastan pois maailmasta, kun Traviksella "saasta" oli metaforista; Traviksella paheena pornoelokuvat, Tollerilla alkoholi; musta tyyppi on samanlainen kuin se työnjohtaja, jolle Travis avautuu eksistentiaalisesta ahdistuksestaan; sekä Travis että Toller haluavat elokuvan lopussa tehdä terroriteon mutta estyvät siitä ja tekevät jotain muuta; Amy on täsmälleen samanlainen pelastava enkeli kuin Iris jne. jne. Kaikki täsmää!

[Flsh]

syyskuu: Anssi Mänttäri

marraskuu: sotaelokuvat

Eikös nämä vaihtuneet päittäin, koska Mänttärin Marraskuun harmaa valo?