Punk in Finland

Nahkanuijan nuupauttaja wrote: ↑

26 Jan 2020, 23:29

Ketju.

26 tammikuun, 202019:59
Vasem­mis­to­po­li­tiikka on länsi­maissa vasta­tuu­lessa, mutta mieli­pi­de­kont­rollia kiivaasti vaativa ideo­logia kytee silti vahvana

FLICKR/RDESIGN812


Politiikka Toimitus suosittelee!
Konservatiivien voitto Ison-Britannian parlamenttivaaleissa, Yhdysvaltain demokraattien kipuilu, Ruotsin sosiaalidemokraattien historiallisen alhainen galluptulos ja Suomen vasemmistohallituspuolueiden kannatuksen heikkeneminen antavat helposti käsityksen, että ajan henki olisi vasemmistolle epäsuotuisa. Kaukonäköisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että ideologia kytee vahvana. Nk. kulttuurisodan myötä erityisesti vasemmistolaisuus on onnistunut institutionalisoitumaan poliittisten puolueiden ulkopuolelle muille elämän osa-alueille. Vapaiksi mielletyissä liberaaleissa demokratioissakin on kehittynyt epäsuhtaisia moraalisia kaksoisstandardeja ja taipumuksia poliittiseen yhtenäiskulttuuriin.


Mielipideilmaston kontrollointia Stasin jalanjäljissä
Englanninkielisessä maailmassa nykyistä identiteettipolitiikan ja kulttuurisodan aikaista ”tiedostavaa” vasemmistolaisuutta kutsutaan termillä ”woke”. Brittiläinen historioitsija Gavin Mortimer muistuttaa, että jo itäsaksalaiset puhuivat kylmän sodan aikana vastaavasta ilmiöstä nimeltä Zersetzung, suomeksi ”hajoaminen” tai ”hajottaminen”. Salainen poliisi Stasi saattoi pyrkiä tuhoamaan vääriä poliittisia ajatuksia esittäneen henkilön maineen ja mielenterveyden erilaisilla vaikutusoperaatioilla.

Hajottamisella viitattiin ammattimaiseen sabotaasiin ja psykologiseen sodankäyntiin sosialistisen järjestelmän epäilijöitä, ”väärinajattelijoita” vastaan. Mortimer näkee yhtäläisyyksiä DDR:n aikaisen koneiston ja länsimaissa mielipidevaltaa edustavien instituutioiden sekä aktivistien keinojen välillä. Vaikka modernit liberaalit demokratiat eivät harjoitakaan autoritaarisen raskasta valtiojohtoista mielipidekontrollia, myös suhteellisen vapaassakin yhteiskunnassa voi esiintyä ankaraa yhtenäiskulttuuria, instituutioiden politisoitumista ja kansanjoukkojen ylilyöntejä.

Viime vuosina useat valtavirran mediaeliitin vieroksumat hahmot ovat joutuneet masinoitujen ajojahtien kohteeksi. Kulttuuri-ilmapiirin portinvartijoilla on ollut alhainen motivaatio puolustaa totuutta silloin, kun oman viiteryhmän ulkopuolista henkilöä on syytetty kevyin tai jopa virheellisin perustein. Mortimer mainitsee nimekkäinä esimerkkeinä mm. oopperalaulaja Placido Domingon ja alkuvuodesta edesmenneen filosofi Sir Roger Scrutonin tapaukset.

Kaikki on poliittista. Vastakkainasettelu on levinnyt parlamentarismin ja puoluepolitiikan ulkopuolelle sekä julkisen että yksityisen elämän osa-alueille. Tarkoitushakuisesta ja valikoivasta tarinankerronnasta ja henkilön maineen tuhoamisesta (character assassination) on tullut hyväksyttäviä vaikuttamiskeinoja. Yksilön saavutukset vuosikymmeniä kestäneellä uralla voidaan mitätöidä modernin ajan noitavainoissa etsimällä henkilöhistoriasta yksityiskohtia tai vain löyhiä kytköksiä, jotka voisivat nykyvalossa kuulostaa kyseenalaisilta. Varoittavista ennakkotapauksista tulee pelotteita jokaiselle, joka saattaisi edes ajatuksen tasolla poiketa kauemmas valtavirran uskomuksista tai intresseistä.

Uuden ajan noitavainojen muotoja ovat myös doxaaminen – joukkoistettu kohdehenkilön yksityiselämän penkominen, työnantajan tai kaupallisten yhteistyötahojen painostaminen irtisanomiseen, erilaiset perättömät ilmiannot ja deplatforming – sulkeminen sosiaalisen median alustoilta.

Pitkä marssi instituutioiden läpi
Mortimerin mukaan pitkä marssi instituutioiden läpi on muodostunut internet-ajan hektisyyden myötä enemmänkin pikajuoksuksi. Termillä viitataan Rudi Dutschken muotoilemaan uusmarxilaiseen agendaan, joka rakentui marxilaisfilosofi Antonio Gramscin ajatukselle hegemoniasta. Sen mukaan poliittinen vaikutustyö tulisi laajentaa perinteisen parlamentarismin lisäksi kulttuurielämän, median ja erinäisten yhteiskunnan instituutioiden kuten koulutusjärjestelmän ja oikeusjärjestelmän miehittämiseen.

Eräs varhaisimmista tiedostavan kulttuurin ennustajista oli Neuvostoliitosta loikannut entinen KGB:n agentti Yuri Bezmenov. Vuonna 1984 hän kertoi yhdysvaltalaisessa tv-haastattelussa Neuvostoliiton ajaneen vuosia ideologista kumousta Yhdysvalloissa. Bezmenovin mukaan sen tavoitteena oli muokata amerikkalaista todellisuuskäsitystä ja demoralisoida, murentaa kansalaisten yhtenäistä tahtoa puolustaa perhe-, ja yhteisökeskeistä elämäntapaa ja kansakuntaa. Hän kertoi strategian tehoavan aikaisintaan kahden vuosikymmenen jälkeen, kun uusi ajattelutapa olisi onnistuttu istuttamaan kokonaiselle opiskelijasukupolvelle:

”Marxilaista ideologiaa ollaan syöttämässä kolmen sukupolven ajan sinisilmäisille jenkkiopiskelijoille ilman haastamista tai tasapainottamista amerikkalaisilla isänmaallisilla perusarvoilla. — Voitte jo nähdä sen vaikutukset. Suurin osa 60-luvulla valmistuneista, pudokkaista tai surkeista älyköistä on nyt valta-asemissa hallituksessa, järjestöissä, bisnesmaailmassa, mediassa ja koulujärjestelmässä.”

Vähitellen useat yhteiskunnan instituutiot korkeakoulutuksesta mediaan ovat saaneet korostuneesti vaikutteita yhdeltä ideologiselta suunnalta. Bezmenovin kuvaaman strategian vaikutukset eivät rajoitu pelkästään Yhdysvaltoihin, vaan koskevat koko läntistä maailmaa. Esimerkiksi Britanniassa kahdeksan kymmenestä yliopisto-opettajasta identifioituu vasemmistolaiseksi, ja konservatiiviseen ajatteluun suhtaudutaan vieroksuvasti.

Myös Suomessa on tuoreita tapauksia, joissa yliopistoprofessorit ja dosentit valjastavat asiantuntija-asemansa entistä röyhkeämpään poliittiseen agitointiin. Esimerkiksi Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenenä toiminut ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin nousi äskettäin otsikoihin kertomalla tehneensä tutkintapyynnön kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) vieraslajikommenteista. Scheinin väitti, että ”kansanmurha alkaa tuollaisella puheella”.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi asiaa tuoreeltaan: ”Se, että verisen ideologian tukimieheltä kysellään mielipidettä yhtään mihinkään, on osoitus siitä, että Neuvostoliitto ei oikeasti kuollut vuonna 1991. Se vain vetäytyi saumoihin ja rakenteisiin odottamaan uusia tilaisuuksia.”

Polarisaatio on oire, ei juurisyy
Kun vasemmistolainen ajatusmaailma on vaihtelevasti edustettuna myös eri puolilla poliittista kenttää, perinteinen vasemmisto on voinut ja jopa joutunut esittämään entistä radikaalimpia ideoita säilyttääkseen aloitteellisen kärkensä. Länsimaissa tähän polarisaatioon on havahduttu vasta viime vuosina Trumpin ja populismin kaltaisten erottuvien vastavoimien sekä sosiaalisen median mahdollistaman näkyvyyden myötä.

Suomessa on havaittavissa, että kun poliittinen keskikenttä siirtyy vasemmalle, maltillisiksi oikeistolaisiksi itsensä määrittelevillä ryhmillä on painetta seurata perässä. Moderaattiryhmien kipuilu ja populistipuolueiden menestys ovat ilmeisiä osoituksia kysynnästä vastavoimalle ja siitä, että ideologisessa yhtenäiskulttuurissa on vielä toistaiseksi aukkoja.

Yliote instituutioista luo kaikukammioita, joilla on omat heikkoutensa. Hegemonisen valtansa perineen uuden sukupolven vasemmiston parissa ilmenee jo älyllistä laiskistumista, epärehellisyyttä ja kyvyttömyyttä ymmärtää erilaisuutta. Talven aikana Suomessa vasemmiston parissa on järkytytty, että politiikantoimittaja Timo Haapala harjoitti tutkivaa journalismia ja otti hallituksen kriittiseen tarkasteluun siitäkin huolimatta, että hallituskokoonpano on jyrkän vasemmistolainen. Samalla viiteryhmällä on muutoin tapana suojella myötämielisiä toimittajia ja leimata hanakasti heihin kohdistuva arvostelu maalittamisena.

Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on havainnut, että oikeistolaisten mielikuvat vasemmistolaisista ovat paljon realistisempia kuin vasemmistolaisten käsitykset oikeistolaisista. Tämä epäsymmetria on toistaiseksi kostautunut ja vähentänyt hegemonisen vallan tehoa, mutta siihen ei voi kuitenkaan tuudittautua.

KGB-Bezmenovin varoituksen sanat menivät kuuroille korville lähes 40 vuotta sitten. Tänä päivänä mielipidevaikuttaminen ja -kontrolli tunkeutuvat yliopistojen, työpaikkojen ja perinteisen median lisäksi sosiaalisen median kautta entistä laajemmalle ihmisen kokemusmaailmaan. Auktoriteetin pelossa itäsaksalaiset oppivat pitämään poikkeavat näkemyksensä piilossa ja jopa rajoittamaan sosiaalista kanssakäymistä. Jos ihmiset eivät vapaassa yhteiskunnassa käytä sananvapauttaan ja koettele sen rajoja, sen tosiasiallinen ala kutistuu.

SUOMEN UUTISET
Tulosta

viinamadon tappaja wrote: ↑

27 Jan 2020, 08:48

Nahkanuijan nuupauttaja wrote: ↑

26 Jan 2020, 23:29

Ketju.

Laitan ton Suomen Uutisten jutun tähän.

SUOMEN UUTISET
Tulosta

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... ebbe16fb99

Kansanedustaja haukkui poliisipomoa munattomaksi nillittäjäksi
Tänään klo 13:02
Perussuomalaisten kansanedustajan Ano Turtiaisen tviitistä on tarkoitus kirjata maanantain aikana rikosilmoitus.

Kansanedustaja Ano Turtiainen (ps) nimitteli poliisipomoa viikonloppuna Twitterissä.
Kansanedustaja Ano Turtiainen (ps) nimitteli poliisipomoa viikonloppuna Twitterissä.PETTERI PAALASMAA
Kansanedustaja Ano Turtiainen (ps) käytti lauantaina Twitterissä kovaa kieltä. Hän nimitti Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon johtajaa, ylikomisario Jari Taposta munattomaksi nillittäjäksi.

Ylikomisario Taponen oli julkaissut tviitin, jossa kommentoi sananvapauden rajoituksia. Tviitti kuuluu näin:

– Eikö mitään enää saa sanoa? Sananvapaus on keskeinen perusoikeus, joka ei kuitenkaan ole täysin rajoittamaton. Sanan kohteena olevilla ihmisillä on myös oikeutensa, joita yhteiskunta suojelee Henkilöitä tai henkilöryhmiä loukkaavat sanat eivät ansaitse sananvapauden suojaa, Taponen kirjoitti Twitterissä.

Kansanedustaja Turtiainen vastasi omalla tviitillään:

– Sananvapaus on vapaus sanoa mitä tahansa. Se on toinen juttu jos sanoilla syyllistyy johonkin rikokseen, esim uhkailuun tai vaikka rikokseen kehottamiseen. Mutta sinua tai kaltaistesi munatonta nillittäjäryhmää voi sanoin kuvailla ihan miksi vain. Turha uhriutua, Turtiainen kirjoitti.

Turtiainen tunnetaan myös entisenä raskaan sarjan voimanostajana. Tällä hetkellä hän toimii kansanedustajan työnsä lisäksi Juvan kunnanvaltuustossa.

”Provosoidun näköjään aika helposti ”
Iltalehti kysyi kansanedustaja Turtiaiselta hänen lauantaisesta tviitistään. Turtiainen vastasi kysymyksiin sähköpostitse.

Kansanedustaja Turtiainen, onko sinusta hyvän maun mukaista nimitellä ylikomisario Taposta munattomaksi nillittäjäksi?

– Ei ole, tällä ei ole mitään tekemistä hyvän maun kanssa. Provosoidun näköjään aika helposti, jos sananvapauttamme kohtaan hyökätään.

Mihin tarkalleen viittaat tviitissäsi mainitulla nillittäjäryhmällä?

– Viittaan niihin ihmisiin, jotka Taposen tapaan kyseenalaistavat sananvapauden ja niihin, jotka puolustavat Taposen poliittista taistelua toisinajattelijoiden hiljentämiseksi.

Millä perusteella ylikomisario Taposta voi mielestäsi sanoin kuvailla ihan miksi vain?

– Sananvapauden puitteissa voi kuvailla ihan miksi vain. Rikoslaki hoitaa sitten asian, jos sanat tai sanominen tulkitaan solvaukseksi ja kunnianloukkaukseksi.

**Miksi Taposeen ja hänen kaltaisikseen mainitsemiisi ihmisiin pätisivät eri säännöt kuin muihin ihmisiin?**

– Kaikkiin ihmisiin pätee täysin samat säännöt, oli sitten persu, Taponen, kommari tai mikä vaan, Turtiainen vastaa.

Rikosilmoitus aiotaan kirjata
Iltalehti tavoitti myös Turtiaisen tviitin kohteeksi joutuneen ylikomisario Taposen. Hän ei halunnut kommentoida tapausta. Taposen mukaan Turtiaisen tviitistä kirjataan maanantain aikana rikosilmoitus.

Iltalehti ei tavoittanut perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa kommentoimaan Turtiaisen Twitter-käytöstä.

LINDA LAINE [email protected]

Turha uhriutua, Turtiainen kirjoitti.

salilta tuttu hevari wrote: ↑

27 Jan 2020, 15:27

Turha uhriutua, Turtiainen kirjoitti.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006386346.html wrote: Helsingin poliisin ylikomisario teki rikosilmoituksen perussuomalaisten kansanedustajasta

Syynä on kansanedustajan Twitter-viesti.

HELSINGIN poliisin ylikomisario Jari Taponen on tehnyt rikosilmoituksen kansanedustaja Ano Turtiaisen (ps) tviitistä, jossa Turtiainen luonnehti hänen kuuluvan ”munattomaan nillittäjäryhmään”.

Turtiainen vastasi lauantaina Taposen sananvapautta koskevaan tviittiin. Taponen kertoo STT:lle, että hän antoi Turtiaisen vastausta käsittelevän rikosilmoituksen kirjattavaksi maanantaina.

Turtiaisen tviitistä ja ilmoituksen kirjaamisesta kertoi aiemmin Iltalehti.

Jännittävä pataruoka wrote: ↑

27 Jan 2020, 15:48

mikä tossa on rikosilmoituksen arvoista

viemärilabyrintti wrote: ↑

27 Jan 2020, 15:48

Sen verran krittiistä juttua puskee nyt eetteriin että kyllä sen täytyy jossain näkyä.

Mr Darcy wrote: ↑

27 Jan 2020, 15:51

viemärilabyrintti wrote: ↑

27 Jan 2020, 15:48

Sen verran krittiistä juttua puskee nyt eetteriin että kyllä sen täytyy jossain näkyä.

Ai kannatuksessako?
Nyt on tuo Hämeenlinnan tappokin että en yhtään ihmettelis että olis taas seuraavasa gallupissa Persuilla uusi kannatushuippu.