IL-kysely: Yli 6 000 euroa ansaitsevat kannattavat vahvasti perussuomalaisia – Li Anderssonin puhe Mersu-persuista saa katetta
Tänään klo 9:23
Vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannatuksessa muhii yllätys, jos äänestysprosentti nousee kuntavaaleissa korkeaksi.
Suurituloisista yli viidennes kertoo IL-kyselyssä äänestävänsä perussuomalaisia.
Pienituloisten suosikkipuolueita ovat SDP ja vihreät.
Eläkeikäiset aikovat äänestää kuntavaaleissa olipa koronaa tai ei. Yli 65-vuotiaista vain neljä prosenttia kertoo äänestyshalukkuutensa laskeneen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kampanjoi kevään 2019 eduskuntavaalien aatonaattona Puuvalonaukiolla Keravan keskustassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kampanjoi kevään 2019 eduskuntavaalien aatonaattona Puuvalonaukiolla Keravan keskustassa.JOEL MAISALMI
Ovatko perussuomalaisten äänestäjät varakkaita ja ajavat Mercedes-Benzeillä?
Tätä on pohtinut moni viimeistään sen jälkeen, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toi politiikan puheeseen käsitteen Mersu-persu.
– Suomessa on oikeastaan vain yksi oppositio, joka on arvokonservatiivinen ja talousoikeistolainen. Audi-miesten asemaa ajavat kokoomuslaiset ovat saaneet rinnalleen mersupersut. Hyvinvointipanostusten ja oikeudenmukaisten verouudistusten sijaan halutaan leikkauksia julkisiin menoihin. Yhdenvertaisuuden sijaan halutaan kyseenalaistaa jopa syrjinnän kiellot laissa ja siirtää opetusta kirkkoihin, Andersson sanaili marraskuussa 2019 vasemmistoliiton puoluekokouksessa Kuopiossa.
Mercedes-Benz ja Audi ovat saksalaisia niin sanottuja premium-automerkkejä, joihin melko harvalla suomalaisella on uutena varaa.
Iltalehden teettämä tuore kyselytutkimus vahvistaa, että monet suurituloiset kannattavat kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisia.
Yli 5 800 euroa kuukaudessa ansaitsevista suomalaisista yli viidennes (21 %) kertoo äänestävänsä perussuomalaisia.
Kokoomus saa suurituloisilta 24 prosentin kannatuksen.
Taloustutkimuksen tekemän kyselyn perusteella lähes puolet suurituloisista suomalaisista aikoo äänestää kuntavaaleissa joko kokoomusta tai perussuomalaisia. Nämä kaksi puoluetta ovat myös kaikkien suomalaismiesten suosikkipuolueet.
SDP pienituloisten suosikki
Naisten suosikkipuolueet ovat IL-kyselyssä sosiaalidemokraatit ja vihreät.
Suurituloisista kahdeksan prosenttia kertoo kannattavansa SDP:tä. Heistä 11 prosenttia aikoo äänestää vihreitä ja kymmenen prosenttia keskustaa.
Suurituloisista lähes viidennes eli 18 prosenttia ei osaa sanoa, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos kuntavaalit pidettäisiin nyt.
Pienituloisten, alle 2 190 euroa kuukaudessa ansaitsevien, suosikkipuolueita ovat IL-kyselyssä SDP (16 %), vihreät (13 %) ja vasemmistoliitto (12 %). Heistä 12 prosenttia kertoo äänestävänsä perussuomalaisia ja kymmenen prosenttia kokoomusta.
Keskustalaiset ovat retoriikassaan korostaneet olevansa politiikassa puolueen ideologisen oppi-isän Santeri Alkion hengessä ”köyhän asialla”.
Tämä painotus ei ole IL-kyselyn valossa tuomassa kuntavaaleissa keskustalle paljon ääniä pienituloisilta, joista vain seitsemän prosenttia äänestäisi keskustaa, jos vaalit olisivat nyt.
Pienituloisista kuusi prosenttia jättäisi äänestämisen varmasti väliin. Puoluekannastaan epävarmoja heistä on seitsemäntoista prosenttia.
Kaikista vastaajista 75 prosenttia nimeää kyselyssä puolueen, jota he äänestäisivät vaaleissa.
Näin korkeaksi äänestysprosentti ei nouse huhtikuun kuntavaaleissa. Edellisissä kuntavaaleissa uurnilla kävi 58,9 prosenttia äänioikeutetuista.
– Kyselyyn vastanneet liioittelevat omaa aktiivisuuttaan, mikä tuottaa perussuomalaisille ja vihreille buustin. Näillä kahdella puolueella on epävarmimmat äänestäjät, arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.
Korona ei karkota eläkeläisiä
IL:n kyselyssä haluttiin selvittää ihmisten äänestysvarmuutta koronakriisin aikana. Vain viisi prosenttia suomalaisista kertoo, että koronatilanne vähentää heidän haluaan äänestää huhtikuun kuntavaaleissa.
Yli 65-vuotiaista vastaajista vain neljä prosenttia kertoo äänestyshalukkuutensa laskeneen koronan seurauksena.
Ikääntyneistä vastaajista peräti 87 prosenttia valitsee kyselyssä seuraavan vaihtoehdon: ”Ei vähennä, aion käydä äänestämässä oli koronaa tai ei.”
Tutkimusjohtaja Rahkonen pitää tulosta merkittävänä. Se kumoaa argumentin siirtää kuntavaaleja siksi, että eläkeikäiset suomalaiset eivät uskaltautuisi uurnille.
Pääministeripuolue SDP:n kannatuksesta suuri osa tulee eläkeläisiltä. Tammikuussa Satakunnan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Harri Lehtonen kannatti Ylen haastattelussa kuntavaalien siirtämistä.
– Demarit ovat pelänneet, että heidän iäkkäitä äänestäjiään jäisi kotiin. Kyselyaineiston perusteella huoli on täysin turha. Tulokset eivät tue väitettä, että seniorit olisivat jäämässä pois uurnilta, tutkimusjohtaja Rahkonen sanoo.
Nuorille korona tarjoaa tekosyyn
Sen sijaan nuoret ja äänestämisestään epävarmat suomalaiset saattavat saada koronasta tekosyyn jättää äänestämättä.
Juuri äänestysiän saavuttaneet vastaajat sijoittuvat kyselyssä ikäryhmään 15-24-vuotiaat, joista vain 64 prosenttia kertoo äänestävänsä olipa koronaa tai ei.
Kyselyn kaikista vastaajista 81 prosenttia kertoo, että korona ei vaikuta heidän ratkaisuunsa käydä uurnilla.
– Nuorille korona voi tarjota tekosyyn, jolla he yrittävät perustella itselleen sitä, miksi eivät äänestä kuntavaaleissa, Rahkonen epäilee.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on tuonut suomalaiseen politiikan puheeseen käsitteen Mersu-persu. Anderssonin puolueen kuntavaalimenestystä parantaisi IL-kyselyn perusteella korkea äänestysprosentti.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on tuonut suomalaiseen politiikan puheeseen käsitteen Mersu-persu. Anderssonin puolueen kuntavaalimenestystä parantaisi IL-kyselyn perusteella korkea äänestysprosentti.LAURI NURMI
Voitto kolmen kauppa - keskusta 10 prosentissa
Puolueiden kannatusprosentit ovat IL-kyselyssä kiinnostavia.
Niihin ei ole käytetty korjauskertoimia, mikä tarkoittaa sitä, että vastaajilta ei ole kysytty kyselyssä, mitä puoluetta nämä äänestivät edellisissä kuntavaaleissa. Kun tämän varmistuskysymyksen tuottamia tuloksia verrattaisiin edellisten kuntavaalien aitoihin tuloksiin, saataisiin selville, ovatko jonkin puolueen kannattajat aavistuksen yliedustettuina nyt kerätyssä kyselyaineistossa.
Kyseessä on raakadata, jota ei voi verrata kuntavaalikyselyjen tuloksiin, joissa mittauslaitokset ovat käyttäneet omia korjauskertoimiaan.
Kyselytulos kertoo kuitenkin puolueiden tämänhetkisistä voimasuhteista ja ennen kaikkea perussuomalaisten ja vihreiden piilevästä kannatuspotentiaalista, jos äänestysaktiivisuus nousee tämän kevään kuntavaaleissa selvästi yli 60 prosentin.
Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä vastaajille esitettiin seuraava kysymys: ”Jos kuntavaalit olisivat nyt, minkä puolueen edustajaa äänestäisit?”
Puolueiden kannatusprosentit ovat seuraavat: perussuomalaiset 20,0 %, SDP 18,6 %, kokoomus 17,3 %, vihreät 14,7 %, vasemmistoliitto 12,0, keskusta 10,7 %, RKP 2,7 %, kristillisdemokraatit 2,7 %, Liike Nyt 1,3 % ja muut ryhmät 1,3 %.
Kyselyssä 75 prosenttia vastaajista on ilmoittanut puolueen, jota äänestäisi kuntavaaleissa.
Rahkonen arvioi, että kysely tuo näkyville perussuomalaisten ja vihreiden hyvän mahdollisuuden menestyä, jos äänestysprosentti kohoaa korkeaksi.
Korkeasta äänestysprosentista hyötyisi IL-kyselyn perusteella todennäköisesti myös vasemmistoliitto.
Keskustan kuntavaalitoiveet lepäävät kyselyn mukaan sen varassa, että äänestysprosentti jää matalaksi, kuten kävi kuntavaaleissa neljä vuotta sitten.
SDP:lle ja kokoomukselle IL-kysely ennakoi hyvää tai vähintään kohtalaista vaalimenestystä. Molemmilla perinteisillä puolueilla on eri puolilla Suomea satoja paikallisesti tunnettuja ja pitkään kuntapolitiikassa mukana olleita ehdokkaita.
Jos äänestysprosentti jää noin 60:een, sekä SDP:llä että kokoomuksella on IL-kyselyn valossa hyvät mahdollisuudet nousta vaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi.
LUE MYÖSIL-selvitys: Suomalaisista 60 prosenttia on väsynyt koronarajoituksiin – alle puolet kannattaa tiukempia rajoituksia
FAKTAT
Taloustutkimus haastatteli 1 268 henkilöä 3.–4.2.2021.
Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet).
Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi.
Virhemarginaali on noin 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.
LAURI NURMI
[email protected]
