Näkökulma: Kun perussuomalainen puhuu EU:n tukipaketista, kannattaa olla tarkkana numeroiden suhteen
Tänään klo 7:49
Mika Koskinen
PS:n edustajat vääristelevät lukuja tai käyttävät niitä rankasti valikoiden, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho eduskunnan täysistunnossa. Arkistokuva viime vuoden syyskuulta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho eduskunnan täysistunnossa. Arkistokuva viime vuoden syyskuulta.MIKKO HUISKO
EU-johtajien heinäkuun lopulla sopima 750 miljardin euron tukipaketti on Suomen politiikan kuumin puheenaihe ja kiistelyn kohde. Ja sellaisena se myös pysyy vähintään huhtikuun kuntavaaleihin asti, kiitos erityisesti perussuomalaisen puolueen.
PS ei ole jättänyt käyttämättä ainuttakaan tilaisuutta hyväkseen tuodakseen esiin syvästi kammoamansa paketin epäkohtia ja haastaakseen paketin avulla sen kannattajia, erityisesti keskustaa.
On hyvä, että tukipaketista puhutaan.
Moni varmaan muistaa, miten kesällä ja syksyllä monissa puheenvuoroissa erikseen toivottiin laajaa ja avointa keskustelua tukipaketista. Olihan EU ja Suomi siinä mukana tekemässä jotain täysin ainutlaatuista eli valmistautumassa ottamaan ensimmäistä kertaa ja monen mielestä täysin EU:n sääntöjen vastaisesti kahmalokaupalla velkaa ja jakamaan sitten lainarahat jäsenvaltioille kuten kunnon tulonsiirtounioni konsanaan.
Pitipä tukipaketista tai ei, niin olisi kuitenkin enemmän kuin suotavaa, että numerot ovat keskustelijoilla hallussa eikä niitä käytetä valikoidusti tai vääristellen. Kyse on kansalaisten eli äänestäjien kuluttajansuojasta.
PS, KD ja Liike Nyt tekivät välikysymyksen tukipaketista. Välikysymyskeskustelu käytiin eduskunnassa tiistaina. Välikysymyksessä todetaan, että ”Italia saa tästä 750 miljardin euron paketista noin 200 miljardia euroa.”
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) hiillosti välikysymyskeskustelussa perussuomalaisia Italian 200 miljardista.
– Kun te (perussuomalaiset) välikysymyksessä sanotte, joka on kuitenkin virallinen asiakirja, perustuslakiin nojaava oikeus, että Italia saa tästä paketista noin 200 miljardia euroa — tämä on painettu tähän valtiopäiväasiakirjaan — niin eritelkää nyt, mistä tässä on kyse, niin me vastaamme sitten siihen.
PS:n edustajilta ei tullut suoraa vastausta Vanhasen kysymykseen. Vanhasen tarkoituksena lienee ollut osoittaa se, että välikysymyksen muotoilu Italian saamapuolesta oli kirjoitettu vähintäänkin väljästi, aivan kuin Italian laariin olisi nyt putoamassa satumainen rahapotti kuin Manulle illallinen.
Kerrottakoon siis kylmät faktat.
Italia on Espanjan jälkeen tukipaketin suuri hyötyjä. Valtiovarainministeriön arviolaskelman mukaan Italia maksaa tukipakettiin (vuoden 2018 hinnoin) noin 48,8 miljardia euroa ja saa tukipaketista noin 79,5 miljardia euroa. Italian nettomaksu on siten 30,7 miljardia euroa plussan puolella.
750 miljardin tukipaketista 390 miljardia euroa on avustusmuotoista tukea ja 360 miljardia on lainaa. Jos Italia päättää nostaa tukipaketista maksimimäärän lainaa, sen kokonaissaanto nousee noin 200 miljardiin euroon.
Italia ei ainakaan toistaiseksi ole tällaista päätöstä tehnyt, ja voi hyvin olla, ettei teekään, koska maa saa tällä hetkellä lainaa melko alhaisella korolla myös markkinoilta. Jos Italia päätyy nostamaan tukipaketista lainaa, se joutuu maksamaan sen takaisin korkoineen.
Väite siitä, että Italia saa tukipaketista 200 miljardia euroa on siten lievästi sanottuna ilmava, koska summaan on laskettu epävarmat lainat ja jätetty pois Italian noin 48,8 miljardin euron maksuosuus.
Onneksi Suomen saantojen osalta sävelet ovat olleet kaikilla keskustelijoilla suhteellisen selvät. Suomi maksaa tukipakettiin noin 6,6 miljardia euroa ja on saamassa takaisin tämän hetken arvion mukaan noin 2,7 miljardia euroa.
Suomen nettomaksu on siten vajaat vajaat 4 miljardia euroa miinuksella, mutta se on sitten toisen virren aihe.
Otetaan toinen esimerkki. PS:n ryhmäjohtaja Ville Tavio arvosteli tukipakettia eduskunnan kyselytunnilla 4. helmikuuta.
Tavio lausui eduskunnan pöytäkirjan mukaan seuraavaa:
– Rouva puhemies! Suomen kokonaisveroaste on 43 prosenttia, ja Viron kokonaisveroaste on 33 prosenttia. EU:lle Suomi on kuitenkin maksamassa tässä 4 miljardia, kun Viro on saamassa 6 miljardia (PS:n ryhmästä: Ohhoh!). Viro on lähes velaton valtio, kun Suomen valtionvelka taas lähenee kaikkien aikojen huippua, 140 miljardia tänä vuonna. Suomalaisia työntekijöitä siis kirjaimellisesti laitetaan maksumiehiksi virolaisten alhaisemmalle verotukselle. Onko tämä mielestänne reilua? Tavio lateli.
Tuhannen taalan kysymys kuuluu, mitä Tavio mahtoi tarkoittaa sillä, kun hän sanoi, että että ”Viro on saamassa 6 miljardia.” Viro nimittäin maksaa elpymispakettiin 0,8 miljardia euroa ja saa paketista noin 1,4 miljardia euroa. Viro kuuluu siten tukipaketin nettosaajiin 0,6 miljardin euron summallaan.
Poistiko Tavio vahingossa tai tahallaan nollan ja pilkun numeron 6 edestä, jolloin 0,6 miljardia muuttui 6 miljardiksi.
Vai laskiko hän mukaan Viron mahdolliset lainat elpymispaketista? Siinä tapauksessa Tavion koko kysymyksen rakentelu joutuu outoon valoon, koska hän käytti vertailukohtanaan Suomen 4 miljardin nettomaksua, minkä kohdalla ei puhuta mistään mahdollisista lainoista.
Tavion käyttämä laskelma esiintyi muuten sosiaalisen median taistelutantereilla viikkoa aiemmin, kun PS:n kansanedustaja Veikko Vallin järjesti Twitterissä 28. tammikuuta kyselyn tukipaketin rahanjaosta.
– Kokonaisveroaste: Suomi 42,4%. Viro 33,2%. Elpymispaketin jako-osuudet: Suomi maksaa 4 miljardia. Viro saa 6 miljardia. Meneekö rahanjako oikein? Vallin kirjoitti.
Eikö olekin erikoinen yhteensattuma!
MIKA KOSKINEN
[email protected]
