Punk in Finland

Qinkku wrote:Tässäpäs nämä meidän kodin uudet asukkaat.

Haba 20-22cm (tyttö)
Vilkuttelee teille

Nero 24-26cm (tyttö)
Kylvyssä

Suloisia kavereita!

^mää en edelleenkään kestä noita teidän otuksia mut onnea vaan kuitenkin uusista lemmikeistä! Pitää tulla paikan päälle ihmetteleen joku kerta ku kerkee.

Kissat lopetti syömähommat muuton jälkeen. Tai menee joku puol desiä raksuja/naama/päivä, mut muuten ei oikein maistu. Muuten ne on onneks ihan reippaita! Rumppa oli tosi liikkis viime yönä, kun se oli kauhealla vaivalla saalistanut yhden lelun rikki, niin sit se toi ne jämät mun naaman viereen sänkyyn lahjaksi. <3

^

Qinkku wrote:Roppii, ryppii ja bis-nelosta. Hkissä meni siis lujaa

Mauski rulez!

Vau! Ja Kafkalle myös iso yläpeukku!

Delirium8 wrote:

Melankolia wrote:Eka tilaus zooplussalta on näemmä lähteny eilen tulemaan, kauankohan tossa toimituksessa mahtaa mennä? DHL vähän jännittää myös lukemani perusteella.

Meillä on aina mennyt noin viikko. Ja ihan hyvässä kunnossakin tulleet suurin osa paketeista.

Hmm, pelkästään tilauksesta lähetykseen meni viikko, tosin voi johtua omasta kikkailusta maksamisen kanssa.
Siis 10. päivä tilasin, 17. päivä on lähtenyt tulemaan ja tänään näyttää saapuneen suomen puolelle, ja itellan sivut herjaa kuljetushäiriöstä ja viivästyksestä. Saa nähä tuleeko kotiin asti vielä tällä viikolla.

Mäkin olen nyt tässä ihmetellyt hetken aikaa, että miksi meidän toisen kissan monttu jää auki suht pitkiksikin ajoiksi. Suu siis on tyhmän näköisesti puoliksi auki eikä meinaa mennä kiinni. Leikattu 12 v kissa siis kyseessä. Ei se ole aiemmin tollasta harrastanut. Voiko tää johtua vaan jostain hajuista vai voisko kyseessä olla jotakin muuta? Oon koittanu ettiä tietoa, mut vähän nihkeesti löytyy. Kiimaisilla kissoilla ton tapasta esiintynyt kyllä, mutta voisko tuo olla jotain muutakin kuin ihmeellisiä haisuja vaan?

Mayhem peruttu wrote:

Ihana! Ehkä se on ollut kissa entisessä elämässään.

Onko kellään kokemuksia kissanäyttelyistä? Olis nimittäin pieni velvoite viedä toi yks näytille ja siinä sivussa ehkä toinenkin, kun sattuu olemaan luonteeltan sopivantyyppinen tollaseen. Hiukan vaan hirvittää toi meininki kerran tollaseen eksyttyäni.

[käärmenäyttelyvitsi tähän]

Jee, nyt ne mirrit syö taas, eli muuttotrauma lienee ohi. Kauheasti ne maukuu nykyisin. Aina kuuluu jostain "mau, mau, mau" ja sit kun itte vastaa että "mitä Maijalla/Rumpalla on asiaa" niin se ravaa kauheeta kyytiä luokse.

Täs uneksin et jos ottasin kisun ni kävin kattoon Hesyn kisugalleriaa ja törmäsin tähän kaveriin:

Kille

Olen arvaamaton neiti. Vihaan meteliä, äkkinäisiä liikkeitä, lapsia ja sitä, että tavaroihini kosketaan. Haluan omistajakseni yksin asuvan rauhallisen miehen.



Awww! Ihan sydän sulaa. Ottaispa joku hyvä mies Killen.

tiitu wrote:Mäkin olen nyt tässä ihmetellyt hetken aikaa, että miksi meidän toisen kissan monttu jää auki suht pitkiksikin ajoiksi. Suu siis on tyhmän näköisesti puoliksi auki eikä meinaa mennä kiinni. Leikattu 12 v kissa siis kyseessä. Ei se ole aiemmin tollasta harrastanut. Voiko tää johtua vaan jostain hajuista vai voisko kyseessä olla jotakin muuta? Oon koittanu ettiä tietoa, mut vähän nihkeesti löytyy. Kiimaisilla kissoilla ton tapasta esiintynyt kyllä, mutta voisko tuo olla jotain muutakin kuin ihmeellisiä haisuja vaan?

Mutsin 13v leikatulla kollilla on aina ollu sama juttu. Yleensä se haistelee jotain paikkaa missä se istuu paljon ja sit sillä jää suu auki. Kerran käyny sama kun se haisteli matolle kaatunutta oliivipurkin lientä. Ei saatu sitä läiskää kunnol lähtee ja sitä se sit rakasti viikon, hinkkas itteään siihen ja mourus. En sillee tarkemmin tiiä kyl tosta et miks toi ominaisuus voi tulla jälkikäteen.

Ärrrrsyttää tuo Hesynkin tapa kirjottaa kissapersoonassa. Ja kaikki vitun koirablogit, joissa "koira kertoo". Vittu.

^ Joo! Eniten inhoan niitä etenkin joidenkin rescueyhdistysten harrastamia sydäntäsärkeviä, romantisoituja ja täysin inhimillistettyjä tarinoita tyhjin silin tulevaisuuteen tuijottavaista, murheellista menneisyyttä muistelevista eläinpoloista sepitettyine elämäntarinoineen tilanteessa, jossa otus on vaikkapa löydetty tienlaidalta, eikä tasan kukaan voi tietää, mitä sen taustalla oikeasti on. Ei vetoa yhtään, ärsyttää vaan. Musta on muutenkin hiukan arveluttavaa yrittää ylipäätään saamaan ihmisiä hankkimaan lemmikkejä sääliin ja tunteisiin vetoamalla. Eläimelle se vaan ei aina oo se paras vaihtoehto, kun eivät polot elä säälistä, sympatiasta ja rakkaudesta. Käy pahimmassa tapauksessa niinku tuon kissamummon kateille.
Mut ehken jatka tästä enempää, olen varmaan omat taisteluni tämän asian suhteen käynyt toisaalla jo pariinkin kertaan

metusalem wrote:Onko kellään kokemuksia kissanäyttelyistä? Olis nimittäin pieni velvoite viedä toi yks näytille ja siinä sivussa ehkä toinenkin, kun sattuu olemaan luonteeltan sopivantyyppinen tollaseen. Hiukan vaan hirvittää toi meininki kerran tollaseen eksyttyäni.

Ainakin koiranäyttelyissä voi olla hauskaakin bongatessa kaikkia kummia ääri-ilmiöitä ja ääri-ihmisiä. Toisaalta taas se saattaa olla vaan äärimmäisen raskasta (ja ihmiset sietämättömiä). Kannattaa olla kyllä varovainen, ettei saa mitään huuhkajaa kimppuunsa. Viimeks kun itse olin näyttelyssä, juoksin sieltä kirjaimellisesti karkuun kiroava ja raivoava kyynelehtivä keski-ikäinen naisihminen kannoillani kohti Pasilan asemaa...