Tiinan paras päivä, kun pääsee poliisiasemalle, jos siis on rahaa lippuun.
Jättää taktisesti saapumatta että panu pääsee uhriutumaan kuinka ei saanut edes todistajaa kuulusteluun. Eihän näiden tekemisissä koskaan voi mikään mennä niinkun piti.
Kyllä se kuulustelutodistaja saadaan paikalle vaikka kuulustelijan aloitteesta, eikä sen tarvitse olla kuulusteltavan valitsema henkilö.
Re: Reformi uusi jytky osa 2
Posted: 08 Apr 2021, 10:46
by Outo lappilainen
Kyseessä täytyy olla Panun miekkari kuulustelu.
Aro kuulusteluun Tiina ei pääse kuulustelu todistajaksi, koska on itse myös tutkinnan alla.
Ei ne Panu sua sen takia kuulustele, että ilmoitit 6 hengen mielenosoituksen. Ne kuulustelee sua sen takia, että 6 hengen mielenosoituksesi ei noudattanut yleisiä sääntöjä eikä poliisin antamia ohjeita.
Jos olisi noudattanut, mitään ongelmaa ei olisi. Naurettavaa tuo että hakemalla haetaan ongelmia, ja kun niitä tulee, aletaan uliseman kun mitään ei saa tehdä.
Re: Reformi uusi jytky osa 2
Posted: 08 Apr 2021, 11:51
by MOISIO
Huomio Reformi -Studio Media! Koska te aina valitatte että ette saa tietoa valtioneuvostosta kun ei ole jotain kulkulupaa ettekä jaksa liittyä tiedotelistoille niin tässä nyt teillekin tiedoksi
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama median tukimuotoja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden toimintaa tuettaisiin pysyvillä tukimuodoilla. Näitä olisivat toimituksellinen tuotantotuki ja kehittämistuki. Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.
Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä laajempia yleisiä journalismin ja median tukemisen suoria tukiohjelmia. Tukimuotoja ovat muun muassa lehdistön alennettu arvonlisäverokanta ja yksittäin myönnettävät avustukset esimerkiksi sanomalehdistön tai kulttuurilehtien tukena.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesällä 2020 niin kutsutun mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi.
Työryhmän nyt esittämät tukimuodot mahdollistaisivat kattavan tavan tukea jo olemassa olevia ja perustamisvaiheessa olevia uutis- ja ajankohtaissisältöjä tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmä arvioi, että suorat mediatuet parantaisivat tuen piiriin pääsevien yritysten taloudellista tilannetta, ja sitä kautta myös alan työllisyyttä. Kehittämistuki puolestaan lisäisi uusien yritysten syntyä toimialalla.
Spoiler:
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää työryhmän esittämiä ehdotuksia toimituksellisesta tuotantotuesta ja kehittämistuesta hyvinä.
- Kannatan ehdotuksen perusajatusta, että tuettaisiin riippumatonta, ammattimaista asiasisältöä tuottavaa tiedonvälitystä sekä kehittämistyötä, olipa kyse vakiintuneesta toimijasta tai uudesta yrityksestä. Luonnollisesti tarvitaan vielä jatkovalmistelua, mutta olemme saaneet nyt hyvän pohjan kotimaisen median kehittämiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Niin ministeri kuin työryhmäkin muistuttavat, että valtakunnallisen median lisäksi on myös varmistettava riittävä, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutuva tiedonvälitys.
- Käyn raportin ehdotukset läpi myös hallituskumppaniemme kanssa. Tavoitteena on, että mediatukeen varattaisiin määrärahoja mahdollisimman pian, ministeri Harakka kommentoi.
Kolme pysyvää tukimuotoa
Pääasiallinen tukimuoto olisi määräaikainen ja teknologianeutraali toimituksellinen tuotantotuki, jota maksettaisiin lähtökohtaisesti journalistisen työn kustannusten kattamiseen sekä toiminnan ja sisältöjen kehittämiseen. Tukea myönnettäisiin tiedotusvälineille, jotka tarjoavat uutis- ja ajankohtaissisältöjä ja jotka tarkastelevat laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä aihepiirejä. Tuen piiriin voisivat kuulua kuluttajille maksulliset sekä maksuttomat, täysin mainosrahoitteiset mediat. Ylen toiminta kustannetaan verorahoituksella, joten se ei kuuluisi tuen piiriin.
Lisäksi työryhmä ehdottaa kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää aloitteleville tiedotusvälineille ja jo vakiintuneiden tiedotusvälineiden kehittämishankkeisiin. Tukea voisi saada esimerkiksi toimituksellisen sisällöntuotannon ja levityksen kehittämiseen tai uuden tekniikan käyttöönottoon.
Kolmantena tukimuotona työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden (kansalaismedian) tukea. Tukea voisi saada mediat, jotka tuottavat sisältöjä erityisesti maahanmuuttajataustaiselle yleisölle tai tiedotusvälineille, jotka ovat valtakunnallisia vähemmistökieliä tukevan sanomalehtituen tai kulttuurilehtien tuen ulkopuolella. Yhteisömediat eivät olleet vuonna 2020 tiedotusvälineille myönnetyn väliaikaisen valtionavustuksen piirissä, koska tuki oli kohdistettu kaupallisille, mainosrahoitteisille tiedotusvälineille.
Itsenäinen medialautakunta tukien valmistelun avuksi
Työryhmä ehdottaa, että median tuet myöntäisi Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ohjaisi journalismin sisältöä tai tukien saajia.
Työryhmä ehdottaa, että tukien valmistelussa Liikenne- ja viestintävirastoa avustaisi sen yhteydessä toimiva riippumaton ja määräaikainen mediatukilautakunta. Lautakunta hoitaisi valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä ja sen toiminnasta säädettäisiin laissa. Vastaava toimintatapa toteutuu jo esimerkiksi laajakaistarakentamisen tukimenettelyn yhteydessä.
Kehittämistyön osalta työryhmä ehdottaa myös vaihtoehtoista toimintatapaa, jossa tuen myöntäminen annettaisiin sitä varten perustettavalle säätiölle. Myös säätiön toiminnasta säädettäisiin lailla.
Työryhmän taustaa
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Työryhmä koostui media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista.
Työryhmän työn taustalla on digitalisaation aiheuttaman teknologisen murroksen myötä muuttunut media-alan toimintaympäristö.
Että kohta on rahahanat auki! Enää teiltä ei puutu kuin riippumaton, ammattimaisesti tuotettu toimituksellinen asiasisältö mutta sen nyt ei luulis olevan paha rasti?
Huomio Reformi -Studio Media! Koska te aina valitatte että ette saa tietoa valtioneuvostosta kun ei ole jotain kulkulupaa ettekä jaksa liittyä tiedotelistoille niin tässä nyt teillekin tiedoksi
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama median tukimuotoja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden toimintaa tuettaisiin pysyvillä tukimuodoilla. Näitä olisivat toimituksellinen tuotantotuki ja kehittämistuki. Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.
Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä laajempia yleisiä journalismin ja median tukemisen suoria tukiohjelmia. Tukimuotoja ovat muun muassa lehdistön alennettu arvonlisäverokanta ja yksittäin myönnettävät avustukset esimerkiksi sanomalehdistön tai kulttuurilehtien tukena.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesällä 2020 niin kutsutun mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi.
Työryhmän nyt esittämät tukimuodot mahdollistaisivat kattavan tavan tukea jo olemassa olevia ja perustamisvaiheessa olevia uutis- ja ajankohtaissisältöjä tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmä arvioi, että suorat mediatuet parantaisivat tuen piiriin pääsevien yritysten taloudellista tilannetta, ja sitä kautta myös alan työllisyyttä. Kehittämistuki puolestaan lisäisi uusien yritysten syntyä toimialalla.
Spoiler:
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää työryhmän esittämiä ehdotuksia toimituksellisesta tuotantotuesta ja kehittämistuesta hyvinä.
- Kannatan ehdotuksen perusajatusta, että tuettaisiin riippumatonta, ammattimaista asiasisältöä tuottavaa tiedonvälitystä sekä kehittämistyötä, olipa kyse vakiintuneesta toimijasta tai uudesta yrityksestä. Luonnollisesti tarvitaan vielä jatkovalmistelua, mutta olemme saaneet nyt hyvän pohjan kotimaisen median kehittämiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Niin ministeri kuin työryhmäkin muistuttavat, että valtakunnallisen median lisäksi on myös varmistettava riittävä, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutuva tiedonvälitys.
- Käyn raportin ehdotukset läpi myös hallituskumppaniemme kanssa. Tavoitteena on, että mediatukeen varattaisiin määrärahoja mahdollisimman pian, ministeri Harakka kommentoi.
Kolme pysyvää tukimuotoa
Pääasiallinen tukimuoto olisi määräaikainen ja teknologianeutraali toimituksellinen tuotantotuki, jota maksettaisiin lähtökohtaisesti journalistisen työn kustannusten kattamiseen sekä toiminnan ja sisältöjen kehittämiseen. Tukea myönnettäisiin tiedotusvälineille, jotka tarjoavat uutis- ja ajankohtaissisältöjä ja jotka tarkastelevat laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä aihepiirejä. Tuen piiriin voisivat kuulua kuluttajille maksulliset sekä maksuttomat, täysin mainosrahoitteiset mediat. Ylen toiminta kustannetaan verorahoituksella, joten se ei kuuluisi tuen piiriin.
Lisäksi työryhmä ehdottaa kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää aloitteleville tiedotusvälineille ja jo vakiintuneiden tiedotusvälineiden kehittämishankkeisiin. Tukea voisi saada esimerkiksi toimituksellisen sisällöntuotannon ja levityksen kehittämiseen tai uuden tekniikan käyttöönottoon.
Kolmantena tukimuotona työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden (kansalaismedian) tukea. Tukea voisi saada mediat, jotka tuottavat sisältöjä erityisesti maahanmuuttajataustaiselle yleisölle tai tiedotusvälineille, jotka ovat valtakunnallisia vähemmistökieliä tukevan sanomalehtituen tai kulttuurilehtien tuen ulkopuolella. Yhteisömediat eivät olleet vuonna 2020 tiedotusvälineille myönnetyn väliaikaisen valtionavustuksen piirissä, koska tuki oli kohdistettu kaupallisille, mainosrahoitteisille tiedotusvälineille.
Itsenäinen medialautakunta tukien valmistelun avuksi
Työryhmä ehdottaa, että median tuet myöntäisi Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ohjaisi journalismin sisältöä tai tukien saajia.
Työryhmä ehdottaa, että tukien valmistelussa Liikenne- ja viestintävirastoa avustaisi sen yhteydessä toimiva riippumaton ja määräaikainen mediatukilautakunta. Lautakunta hoitaisi valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä ja sen toiminnasta säädettäisiin laissa. Vastaava toimintatapa toteutuu jo esimerkiksi laajakaistarakentamisen tukimenettelyn yhteydessä.
Kehittämistyön osalta työryhmä ehdottaa myös vaihtoehtoista toimintatapaa, jossa tuen myöntäminen annettaisiin sitä varten perustettavalle säätiölle. Myös säätiön toiminnasta säädettäisiin lailla.
Työryhmän taustaa
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Työryhmä koostui media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista.
Työryhmän työn taustalla on digitalisaation aiheuttaman teknologisen murroksen myötä muuttunut media-alan toimintaympäristö.
Että kohta on rahahanat auki! Enää teiltä ei puutu kuin riippumaton, ammattimaisesti tuotettu toimituksellinen asiasisältö mutta sen nyt ei luulis olevan paha rasti?
Tämä saattaa hiukan hidastaa pillipiipareiden rahoitushakemuksen etenemistä
Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.
Huomio Reformi -Studio Media! Koska te aina valitatte että ette saa tietoa valtioneuvostosta kun ei ole jotain kulkulupaa ettekä jaksa liittyä tiedotelistoille niin tässä nyt teillekin tiedoksi
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama median tukimuotoja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden toimintaa tuettaisiin pysyvillä tukimuodoilla. Näitä olisivat toimituksellinen tuotantotuki ja kehittämistuki. Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.
Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä laajempia yleisiä journalismin ja median tukemisen suoria tukiohjelmia. Tukimuotoja ovat muun muassa lehdistön alennettu arvonlisäverokanta ja yksittäin myönnettävät avustukset esimerkiksi sanomalehdistön tai kulttuurilehtien tukena.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesällä 2020 niin kutsutun mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi.
Työryhmän nyt esittämät tukimuodot mahdollistaisivat kattavan tavan tukea jo olemassa olevia ja perustamisvaiheessa olevia uutis- ja ajankohtaissisältöjä tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmä arvioi, että suorat mediatuet parantaisivat tuen piiriin pääsevien yritysten taloudellista tilannetta, ja sitä kautta myös alan työllisyyttä. Kehittämistuki puolestaan lisäisi uusien yritysten syntyä toimialalla.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää työryhmän esittämiä ehdotuksia toimituksellisesta tuotantotuesta ja kehittämistuesta hyvinä.
- Kannatan ehdotuksen perusajatusta, että tuettaisiin riippumatonta, ammattimaista asiasisältöä tuottavaa tiedonvälitystä sekä kehittämistyötä, olipa kyse vakiintuneesta toimijasta tai uudesta yrityksestä. Luonnollisesti tarvitaan vielä jatkovalmistelua, mutta olemme saaneet nyt hyvän pohjan kotimaisen median kehittämiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Niin ministeri kuin työryhmäkin muistuttavat, että valtakunnallisen median lisäksi on myös varmistettava riittävä, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutuva tiedonvälitys.
- Käyn raportin ehdotukset läpi myös hallituskumppaniemme kanssa. Tavoitteena on, että mediatukeen varattaisiin määrärahoja mahdollisimman pian, ministeri Harakka kommentoi.
Kolme pysyvää tukimuotoa
Pääasiallinen tukimuoto olisi määräaikainen ja teknologianeutraali toimituksellinen tuotantotuki, jota maksettaisiin lähtökohtaisesti journalistisen työn kustannusten kattamiseen sekä toiminnan ja sisältöjen kehittämiseen. Tukea myönnettäisiin tiedotusvälineille, jotka tarjoavat uutis- ja ajankohtaissisältöjä ja jotka tarkastelevat laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä aihepiirejä. Tuen piiriin voisivat kuulua kuluttajille maksulliset sekä maksuttomat, täysin mainosrahoitteiset mediat. Ylen toiminta kustannetaan verorahoituksella, joten se ei kuuluisi tuen piiriin.
Lisäksi työryhmä ehdottaa kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää aloitteleville tiedotusvälineille ja jo vakiintuneiden tiedotusvälineiden kehittämishankkeisiin. Tukea voisi saada esimerkiksi toimituksellisen sisällöntuotannon ja levityksen kehittämiseen tai uuden tekniikan käyttöönottoon.
Kolmantena tukimuotona työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden (kansalaismedian) tukea. Tukea voisi saada mediat, jotka tuottavat sisältöjä erityisesti maahanmuuttajataustaiselle yleisölle tai tiedotusvälineille, jotka ovat valtakunnallisia vähemmistökieliä tukevan sanomalehtituen tai kulttuurilehtien tuen ulkopuolella. Yhteisömediat eivät olleet vuonna 2020 tiedotusvälineille myönnetyn väliaikaisen valtionavustuksen piirissä, koska tuki oli kohdistettu kaupallisille, mainosrahoitteisille tiedotusvälineille.
Itsenäinen medialautakunta tukien valmistelun avuksi
Työryhmä ehdottaa, että median tuet myöntäisi Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ohjaisi journalismin sisältöä tai tukien saajia.
Työryhmä ehdottaa, että tukien valmistelussa Liikenne- ja viestintävirastoa avustaisi sen yhteydessä toimiva riippumaton ja määräaikainen mediatukilautakunta. Lautakunta hoitaisi valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä ja sen toiminnasta säädettäisiin laissa. Vastaava toimintatapa toteutuu jo esimerkiksi laajakaistarakentamisen tukimenettelyn yhteydessä.
Kehittämistyön osalta työryhmä ehdottaa myös vaihtoehtoista toimintatapaa, jossa tuen myöntäminen annettaisiin sitä varten perustettavalle säätiölle. Myös säätiön toiminnasta säädettäisiin lailla.
Työryhmän taustaa
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Työryhmä koostui media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista.
Työryhmän työn taustalla on digitalisaation aiheuttaman teknologisen murroksen myötä muuttunut media-alan toimintaympäristö.
Että kohta on rahahanat auki! Enää teiltä ei puutu kuin riippumaton, ammattimaisesti tuotettu toimituksellinen asiasisältö mutta sen nyt ei luulis olevan paha rasti?
Ei näytä kovin vaativilta nämä kriteerit kyllä, eiköhän lautakunta hyväksy Reformi Studion hakemuksen. Tuettavan median toiminnan seuranta ja vaadittujen väliraporttien tuottaminen ei varmasti myöskään ole mikään ongelma.
- Tuettavan tiedotusvälineen tulee toimia journalistisin periaattein.
- Tiedotusväline tarjoaa uutis- ja ajankohtaisaiheisia sisältöjä ja tarkastelee laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä aihepiirejä
- Tukikriteereissä voidaan asettaa myös journalistisen sisällön sekä itsetuotetun aineiston määrään liittyviä vaatimuksia.
- Tiedotusvälineen tulisi palvella monenlaista yleisöä, eikä ainoastaan tiettyä poliittista ryhmää, elinkeinoharjoittajien ryhmää, ammattiliittoa tai muuta vastaavaa ennakolta valikoitua tahoa.
Re: Reformi uusi jytky osa 2
Posted: 08 Apr 2021, 12:33
by punkhank
Riittääks viimeisessä kohdassa että Reformi-studion media palvelee pientä joukkoa kämyjä, muutamaa hörhöä, trolleja, botteja ja piffin syvää päätyä (huumorimielessä viimeeksi mainitun yleisön kohdalla)?
Kolme ekaa kohtaa ei toki täyty mitenkään.
