#13665
Post
by Occult kärmes (krääh!) » 13 Feb 2016, 18:55
Olihan tää aika jees. Tykkäsin tunnelmasta, visuaalisesta ilmeestä ja näyttelijöistä, mut sit ite tarina oli kyl sit kokonaisuudessaa vähä sellanen et sitä ei niinku ollu. Mut joo 80-luvun eksploitaatio leffoissahan toi juoni nyt aika usein on mitä on ja enemmän täs tuliki nautiskeltua vitun kasarista yleisilmeestä joka välillä pisti hymyilyttämään aika paljonkin. Parissa kohtaa onnistu kyl myös vähän kuumottamaankin.
Pitäny tääki kattoo jo pitkää ja olihan tää nyt helevetin kova. Bronson tuli mieleen tosi vahvasti, mutta en oikein osaa sanoa et kumpi ois parempi koska molemmat on niin 5/5 elokuvia. Alun puukotukset onnistu vähän jopa ahdistamaan, mut enemmän tuli vaan repeiltyä tolle Chopperin sekopäisyydelle. Tavallaan toi nihilistinen asenne maailmaa kohtaan vetosi muhun, vaikka sit tosielämässä noi ton tyypin teot on olleet tosi perseestä.
Oon nähnyt tän osittain ja jotenkin oletin, et kyseessä ois ollut ihan tosi viihdyttävä leffa. No ei kyllä ollut vaan lähinnä kyllästytti vitun pitkän kestonsa vuoksi (mun mielestä vajaa puoltoista tuntia ois ollut just sopiva kesto).
Sain lopultaki tänki katottua. Oli hauska noita dialogeja bongailla mitä on käytetty eri biiseissä sampleina. Oli iha jees.
. Sama mikä koskee viiniä, koskee myös olutta, joskin olen puhunut viinistä ollakseni runollinen ja asettaakseni sanani kauniisti, sillä kumma kyllä runoilijat eivät ole vielä sepittäneet runoja oluen ylistykseksi, minkä olut varsin hyvin ansaitsisi, sillä tarpeen vaatiessa siitä saa hyvän, kunniallisen humalan ja vielä paremman kohmelon.