Mortal Kombat wrote:Ensin vähän taustatietoa!
Kunnon vitun Sika syntyi pittoreskissa Tyhmäkallion örkkikylässä kaukaisessa Örkkimaassa. Hän oli perheensä ainoa lapsi, sillä sisarukset olivat kuolleet jo aiemmin kaiken maailman sotien, jengitappeluiden ja käytännön jäynien seurauksena. Lapsen synnyttyä tämän äiti sairastui vakavaan synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja hyppäsi päistikkaa läheiseen Tyhmä-koskeen ja meni ihan paskaksi koko nainen.
Kunnon vitun Sikan isä oli kuuluisa sotaloordi ja pahamaineinen kusipää Tapan Sut vitun Sika. Hän kidutti poikaansa lyömällä, potkimalla, haukkumalla mamikseksi ja muin kamalin keinoin. Lapsuus oli hirveää aikaa.
Meno ei yhtään parantunut kun Kunnon vitun Sika meni örkkikouluun, vaan luokan kiusaajat ottivat ruman, rujon ja hintelän poikaparan silmätikukseen. Turpaan tuli päivittäin, ja kaikki oli muutenkin aivan perseestä.
Kunnon vitun Sika ajautui ryyppäämään. Tässä vaiheessa ylemmän luokan kovikset tajusivat, että tämähän taitaa ollakin ihan hyvä jätkä (koska kovikset ryyppää), ja ottivat hänet mukaan kovisjengiinsä. Röökiä poltettiin ja tappeluliikkeitä treenailtiin. Kiusatusta tuli kiusaaja.
Jossain vaiheessa skooma ja muut kovat huumeet astuivat peliin, ja pian koko ukko oli ihan rappiolla. Koulusta tuli kenkää ja kotona köniin.
Koska elämä Tyhmäkalliossa oli kaikin puolin melko mälsää, päätti Kunnon vitun Sika painua ns. vittuun. Sattumoisin kylän satamassa oli juuri parkissa laiva pohjoisesta Skyrimin maasta. Kunnon ei tiennyt kyseisestä paikasta paljoakaan, lähinnä sen että siellä on aika kylmä. Todennäköisesti sieltä kuitenkin löytyisi pieniä eläimiä tapettavaksi ja hyviä sekoilumahdollisuuksia. Kunnon vitun Sika näes rakasti sekoilua. Hän suoritti pari mummokeikkaa matkakassan tienaamiseksi, ja pian paatin keula kääntyikin pohjoista kohti.
Tästä tarinamme alkaa...
Treffiprofiili:
Nimi: Kunnon vitun Sika
Lempiväri: Vihreä
Lempiruoka: Mansikka kiisseli, tai oikeestaan kaikki kiisselit menee
Millainen luonne olen: Elämästä nauttija, iloinen ja positiivinen
Lempimusiikki: Laidasta laitaan. Ei nyt ihan mitään örinää kuitenkaan, heh
Autiolle saarelle ottaisin mukaan: Jotain hyvää lukemista, paitsi etten osaa lukea
Stay tuned for luku 1!
Mortal Kombat wrote:Luku 1: Oikeusmurha ja muita kommelluksia
Kunnon vitun Sika saapui Skyrimiin pitkän laivamatkan jälkeen. Matka oli mennyt rattoisasti ryypiskellessä ja homoillessa erään lomalla olleen legioonalaisäijän kanssa, ja nyt oli aika sanoa hyvästit. Mutta, kuinka ollakaan, heti maihinastuessa Kunnon-parka napattiin kiinni sotilaiden toimesta ja pantiin sidottuna vaunuihin. Legioonassa näet vallitsee "don't ask, don't tell" -koodisto, ja sankariparkamme rakastaja oli huolissaan siitä että tämä juoruilisi (oikeassa olikin, sillä Kunnon vitun Sika on ihan älytön juoruämmä, ja tykkää etenkin kerskailla panojutuillaan).
Kunnon vitun Sikaa syytettiin kapinallisuudesta tai jostain muusta vammaisesta, ja tuomittiin kuolemaan. Ennen kuin kirves ehti heilahtaa, pärähti paikalle kuitenkin hirmuinen lohikäärme! Kaiken kaaoksen lomassa Kunnon pääsi livahtamaan karkuun, ja pienen luolaryöminnän ja muutaman tappelun jälkeen hän oli taas vapaa mies. Huhhuh!
Muutaman seuraavan päivän Kunnon vietti metsässä syöden sieniä ja tappaen pieniä eläimiä hermojensa rauhoittamiseksi. Melkoisessa sumussa menivätkin nämä päivät, hehheh.
Jossain vaiheessa vitun Sika havahtui jostain ihmeen kylästä tai jotain, vieläkin melko tillintallin. Onneksi paikasta löytyi kapakka, ja sinne mentiinkin samantien.
Kunnon vitun Sika kapakassa:
Tämän jälkeen olikin pidempi hämärä kausi. Jotain epämääräisiä muistikuvia zombeista ja muusta paskasta. Myöhemmin Kunnon vitun Sika heräsi katuojasta vähän isommassa kaupungissa. Ei muuta kuin paikan pomon pakeille!
Velho, kuten nuo nyt yleensäkin tuppaavat olemaan, oli aika kusipäinen sälli. Mutta sellaista tämä seikkailu on. Kaikenlaista tapahtuu, hemmetti. Ainakin se oli lohari-uutisista fiiliksissään, jos ei muuta.
Tässä vaiheessa alkoi hirveä härdelli. Joku oli nähnyt toisen lohikäärmeen pihalla! Ei kai taas!
Taistelu loharia vastaan sujui mukavasti läheisessä vartiotornissa piileskellen. Kun Kunnon vitun Sika meni pihalle potkimaan ruumista, tapahtui kuitenkin jotain ihan älytöntä! Ruho syttyi tuleen ja jotain vitun kummituspaskaa, vähän sellasta kuin Indiana Jonesissa, alkoi vyöryä sisään Kunnonin jokaisesta ruumiinaukosta. Se tuntui oikeastaan aika miellyttävältä. Nautinnonhuuto aiheutti kuitenkin lisää hämmennystä, kun mukana taistelussa olleet sotilaat lensivät kaikki pitkin seiniä. Alkoi hirveä härdelli.
Takaisin pomon pakeille vähän selvittelemään tätä asiaa sitten vaan.
Ei hemmetti, pohti Kunnon vitun Sika, en nyt yhtään jaksais tollasia tässä. Ainakin vedän kunnon perseet eka, hehheh! Elikkäs tavernaan kävi sankarin tie.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:Luku 2: Kunnon vitun Sika ja Kissa Äiä
Kunnon vitun Sika ryyppäsi ja elosteli tavernassa ja sen välittömässä lisämaastossa pari viikkoa, mutta samat kulmat alkoivat kyllästyttää. Joku hemmetin vuorikiipeily ei kiinnostanut yhtään sen enempää, joten jotain piti keksiä. Kunnon oli kuullut juttua, että Riften-nimisessä kaupungissa olisi parhaat bileet. Sinne oli päästävä.
Pitkän ja kivuliaan hevoskärrimatkan jälkeen Kunnon saapuikin perille tuohon väitettyyn bailumekkaan. Heti ovella alkoi vittuilu, kun paikallinen vartija vaati maksua sisäänpääsystä. Kunnon ei tähän suostunut, vaan kävi inttämään vastaan, kunnes vartija itsekin myönsi olevansa kusettaja. Kunnon vitun Sika voi olla monta asiaa, mutta hän ei ole eilisen cliffracerin poika.
Kaupunkiin päästyään sankarimme katseli ympärilleen yrittäen paikantaa bileitä, mutta missään ei näkynyt siihen viittavaa. Jotain hälinää kuului keskustorilta, joten Kunnon suuntasi sinne päin. Siellä hän kohtasi omituisen miehen, ja käytiin seuraava keskustelu:
Kunnon teki työtä käskettyä, ja Brynjolf-hanu pyysi tätä pistäytymään kotonaan viemärissä. "Täytyy painaa korvan taakse," Kunnon ajatteli, "mutta ensin ryypätään". Lähin kapakka löytyikin pian.
Ilta oli vielä aluillaan ja Kunnon päätti tehdä tuttavuutta muihin asiakkaisiin
Bailaamiseen tarvitaan rahaa, joten Kunnon suuntasi kaupungin vankilaan. Viimeisillä roposillaan hän lahjoi vartijan päästämään itsensä sisään, ja lähti etsimään hevosen omistajaa. Matkalla hän kuitenkin näki jotain eriskummallista erään sellin sisällä. Pieni hetki tiirikan kanssa, ja ovi oli auki.
Kissa Äiä matkassaan sankarimme jatkoi hevosmiehen etsintää, ja löysikin tämän läheisestä, varsin hulppeasti sisustetusta tyrmästä.
Mies antoi tarkemmat koordinaatit, ja sankari suuntasi uuden ystävänsä kanssa hevosvarkaisiin. Perillä heitä odotti joukkio raskaasti aseistettuja vartijoita, mutta parivaljakkomme pisteli mokomat hetkessä kylmäksi.
Hevosen sukutaulu löytyi kellarista, ja itse kaakki pihamaalta.
Kunnon vei hevosen kapakassa tapaamalleen kaljukaiselle, joka pulitti siitä 750 euroa tuosta vaan. Ei muuta kuin ryyppäämään.
Muutaman päivän ryypättyään Kunnon tunsi olevansa valmis vuorikiipeilyurakkaan, ja tarkisti kartasta suunnan. "Ei hemmetti," hän totesi. "En todellakaan ole kävelemässä tuota matkaa". Hevoskauppiaan luokse siis!
Kaupat tehtiin, ja iloiset veikkoset lähtivät vaeltamaan kohti vuoren lähellä sijaitsevaa Roriksteadin kyläpahaista. Matka oli pitkä ja raskas.
Välillä toki levättiin.
Viimein päästiin perille asti, ja janoiset veikot etsivät lähimmän anniskeluravintolan.
Vuorikiipeily on rankkaa hommaa, ja siihen kuuluu varustautua asiaankuuluvasti.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:3. Luku: Kunnon vitun Sika ja Murha Klubi
Kunnon vitun Sika ja Kissa Äiä heräilivät aamulla, ja hammaspesujen ym. aamutoimien jälkeen lähdettiin tutkailemaan tulevaa haastetta.
Matka siis jatkui, mutta suunnasta ei ollut oikein varmuutta. Riftenissä olisi tietysti Varas Jengi odottamassa, mutta sekään ei nyt oikein Kunnon vitun Sikaa kiinnostanut. Tänään ei kiinnostanut oikein mikään. Oli jotenkin normaalia kuolevaisempi olo.
Kumppanukset poistuivat kylästä, ja Kissa Äiä luetteli baarimikon kertoilemat juorut. Yksi vinkki kiinnosti Kunnon vitun Sikaa yli muiden; eräs kakara Windhelm-nimisessä kaupungissa kaipaili murhamiestä. Matka oli pitkä, mutta onneksi sankarillamme oli hevonen. Tällä kertaa ei pidetty mitään kiirettä, vaan Kunnon kertoili kirjuriystävälleen toiveistaan ja haaveistaan.
Perille päästiin, vaikka siihen menikin aika hemmetisti aikaa. Kakaran kotikin löytyi pienen etsinnän jälkeen, ja parivaljakko murtautui muitta mutkitta sisään. Olohuoneesta he löysivät pienen lapsen, joka povaili hirmuisia jumalia avukseen. Kunnon, vanha jekkumaakari kun oli, ei voinut vastustaa kiusausta, vaan hiipi lapsosen taakse ja huusi keuhkojensa täydellä voimalla "BÖÖ!" Lapsi säikähti aluksi, mutta rauhoittui nähdessään sankarimme luotettavat ja ahavoituneet kasvot.
Matkattiin siis Rifteniin, jossa kyseinen orpokoti sijaitsee. Orpokodin pitäjä, vanha Grelod, oli hirmuinen kusipää, ja kohteli lapsia kuin paskaa. Tällainen ei jalomielistä sankaria miellyttänyt sitten tippaakaan.
Palattiin takaisin Windhelmiin, jossa toverukset asialle laittanut lapsi ojensi Kunnon vitun Sikalle vanhan perhekalleutensa, jonkinlaisen tarjottimen tai jotain sellaista. Rahallista arvoa sillä ei juuri ollut, mutta tunnearvo oli varmaankin mittaamaton. Onneksi Kunnon oli löytänyt matkan varrelta kaikenlaista muuta tavaraa, ja nämä yhdistettynä lapsosen lautaseen kasvattivat ryyppykassaa melkoisesti. Oli aika käydä tutustumassa paikalliseen yöelämään.
Kunnon heräsi hirmuisessa kohmelossa tuntemattomasta paikasta. Aluksi kaikki oli hämärää, mutta haukansilmien kirkastuttua urhea sankari näki hyllyn päällä istumassa naamioituneen, mutta epäilemättä viehkeän neitosen.
Testi oli seuraava:
Huoneessa oli kolme sidottua ja huppuihin puettua hahmoa, ja Kunnonin tuli päättää kuka näistä ansaitsisi kuolla. Hän tarkasteli tilannetta hetken.
Kohta:
Uskollinen Kissa Äiä oli seurannut ystäväänsä, ja odotti pihalla. Kunnon liikuttui Kissa Äiän näkemisestä, ja antoi tälle lahjan.
Edessä oli taas pitkä ratsastusmatka, mutta lopulta salaperäisen Murha Klubin kotipaikka löytyi kuin löytyikin. Kunnon asteli suoraselkäisesti sisään, mutta pelkurimainen Kissa Äiä jäi ulos odottamaan.
Kunnon tutustui muihin Klubin jäseniin. Tällaista porukkaa he olivat:
Jokin kertoi Kunnonille, että nyt hän oli tullut hyvään ja turvalliseen paikkaan. Viimeinkin hän saattoi rentoutua.
MAY BE CONTINUEDEDED
Mortal Kombat wrote:Luku 4: Kevättä rinnassa
Kunnon vitun Sika hengaili jonkin aikaa Hämärä Hemmojen kanssa ryypiskellen ja jauhaen paskaa parhaista murhausreissuistaan. Pian alkoi kuitenkin tappovehkeen terä syyhytä lisää toimintaa, ja Kunnon saapasteli Ryynäsen luokse pyytämään töitä.
Kunnon paineli pihalle, jossa jänishousu Kissa Äiä ja hevonen odottivat häntä aina yhtä uskollisina.
Ryynäsen antamat tehtävät olivat todella helppoja, ja tavallaan aika tylsiäkin. Ainakin niin tylsiä kuin väkivallanteot yleisesti ottaen voivat olla. Sankarimme hoiteli hommat ilman ongelmia, ja palasi hieman närkästyneenä Murha Klubiin kyselemään parempaa duunia. Olohuoneessa oli kuitenkin jonkinlainen mekkala päällä.
Tilanne rauhoittui, ja Kunnon meni Ryynäsen kanssa ryyppäyshuoneeseen jutustelemaan.
Ei muuta kuin Markarttin vuorikaupunkiin sitten vaan. Matka oli tylsä ja pitkä, ja sankarimme kaipasi tolkullista juttuseuraa. Kissa Äiä oli ollut jo pidemmän aikaa hiljaa, mutta empaattinen Kunnon tiesi kyllä mistä kenkä puristaa. Kaksikon päästyä perille hän päätti ottaa asian käsittelyyn.
Nyt oli aika etsiä uusimman tehtävän antaja. Sattumoisin kyseinen neito löytyikin viereisen oven takaa.
Urhoollinen parivaljakkomme lähti matkaan. Ensimmäinen tuhottava paholainen löytyi kaukaisesta rauniokaupungista, ja häntä vartioi joukko kovaksi keitettyjä roistoja. Pitkän ja hurjan taiston jälkeen ystävykset selviytyivät voittajina.
Seuraava kohde sen sijaan asui ihan tavallisessa talossa erään suurkaupungin keskustassa. Haastavan tästä hommasta teki se, että talo oli täynnä nukkuvia ihmisiä, eikä helläsydäminen Kunnon suinkaan halunnut viattomien kärsivän. Täytyi siis toimia hiirenhiljaa.
Laupeudentyön jälkeen Kunnon palasi apua tarvinneen neidon tykö.
Tyttö kutsui urhon luokseen syömään. Tarjolla oli monenlaista herkkua, ja Kunnon maisteli kaikkea kohteliaasti, kuitenkaan sortumatta moukkamaiseen ylensyöntiin.
Sydän pamppaillen romantillisista tunteista Kunnon vitun Sika riensi lähimpään kirkkoon hoitamaan käytännön järjestelyjä.
Viimein koitti hääpäivän aamu. Normaalisti niin vakaa ja tasapainoinen sankarimme tunsi perhosia vatsassaan astellessaan alttarille. Kaikki sujui kuitenkin oikein hyvin.
Kunnon vitun Sika kantoi tuoreen morsiamensa vahvoilla käsivarsillaan kotiinsa. Hän ei ollut koskaan ollut näin onnellinen.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:Luku 5: Menneisyydeen haamuja
Hääyö vietettiin, ja seuraavana aamuna oli häämatkan aika.
Kunnon vitun Sika pakkasi tappovehkeensä ja muut tavaransa, hyppäsi hevosen selkään ja karautti matkaan uskollinen Kissa Äiä perässään. Matkalla muun muassa tehtiin hevostemppuja.
Ja taisteltiin lohikäärmeiden kanssa.
Eräänä päivänä ystävykset saapuivat kummallisen linnan pihalle.
He kulkivat ristiin rastiin pihamaalla. Paikka näytti jonkinlaiselta taistelulinnoitukselta. Kunnon vitun Sika, kova taistelupukari kun oli, tunsi verensä nousevan korviin. Mutta pian hän näki jotain, joka jähmetti punasolut suoniinsa.
Kunnon tunsi paniikin hiipivän suoniinsa. Hänellä oli ollut niin mukavaa Skyrimin maassa, että oli jo - joitakin painajaisia lukuunottamatta - onnistunut unohtamaan hirveät vuodet örkkimaassa. Edessä seisova hahmo oli kuitenkin pahimman luokan muistutus.
Sankarimme seisoi hetken täristen paikoillaan. Tätä ei kuitenkaan kauaa kestänyt, vaan uljas urho nieli pelkonsa ja asteli linnakkeeseen sisälle. Siellä häntä tervehti joukko raskaasti aseistautuneita sotureita.
Voi hemmetin hemmetti, ajatteli Kunnon vitun Sika. Miksi nyt? Miksi juuri nyt? Hän ei ollut aikoihin tuntenut itseään näin neuvottomaksi.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:Luku 6: Syvissä vesissä.
Sata miljardia euroa on paljon rahaa, joten Kunnon päätti liittyä vampyyrin metsästäjiin. Päätös ei ollut helppo, mutta miehen oli ajateltava perhettään. Hän sai Vasara Jorkulta vinkin luolasta, jossa vampyyreja oli pyörinyt normaalia enemmän viime aikoina, ja sinne kävi kumppanusten tie.
Toverit taistelivat urheasti tiensä läpi verenhimoisten vampyyrien, typerien luurankojen ja muiden örvelöiden, kunnes saapuivat omituiseen kammioon.
Kissa Äiä hölmöili aikansa, kunnes mysteeri viimein ihmee kaupalla selvisi. Maasta työntyi mittava kivipaasi, ja sen sisältä muljahti ulos kaunis neito.
Matka oli pitkä, mutta perille päästiin. Irma asui suuressa linnassa aivan koko Skyrimin maan luoteisnurkassa. Irman isä oli häkeltynyt mutta iloinen.
Irma paineli huoneeseensa tekemään päiväkirjapäivityksiä, ja Kunnon jäi juttelemaan talon herran kanssa.
Drakula Kingi puraisi Kunnonia kaulaan ja lorautti sinne omaa erikoisvertaan. Sankarimme keho nytkähteli villisti, ja hän tunsi kuinka puhdas yö ryntäsi kohisten suonia pitkin ympäri koko vartaloa. Jumalaisesta kestävyydestään huolimatta Kunnon menetti tajuntansa, ja heräsi myöhemmin linnan sivukammiosta. Jotain oli muuttunut.
Kunnon ryntäsi ulos linnasta innoissaan uusista voimistaan. Nyt oli aika panna pahantekijät kuriin. Ensin täytyi kuitenkin hoitaa tärkein asia.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:Luku 7: Sekoilijoiden yö
Kunnon ja Kissa Äiä kuljeskelivat pitkin maita ja mantuja vielä pari viikkoa, ja Kunnon testaili samalla uusia supervoimiaan.
Kunnon oli saanut Drakula Kingiltä vinkin hyvästä huumeluolasta keskellä metsää. Sinne kävi siis kaverusten tie.
Kunnon tilasi itsellensä perusannoksensa, eikä toki unohtanut ystäväänsä.
Kaverukset juhlivat myöhään yöhön, ja viettivät ikään kuin myöhästyneitä polttareita Kunnonille, jolle niitä ei koskaan varsinaisesti järjestetty. Sankarimme tunsi itsensä maailman onnekkaimmaksi örkiksi.
Kunnon ei kuitenkaan unohtanut velvollisuuksiaan sankarina ja herrasmiehenä, vaan jatkoi uusien voimiensa kokeilua. Velvollisuus ennen kaikkea.
Aamulla parivaljakko heräsi hieman kohmeloisena. Tässä vaiheessa Kunnon vitun Sika tajusi, että isän perintö taisi olla mennyttä. Vittumainen isäukkohan ei nimittäin vampyyreista juuri välittänyt, ja Kunnon oli tätä nykyä vieläpä Alfa-sellainen. Perheen hyvinvointi painoi jaloa urhoa, ja oli pakko lähteä hankkimaan rehellisiä hommia. Ei muuta kuin Murha Klubin pakeille siis.
Matkalla Ryynäsen pakeille Kunnon törmäsi Klubin uusimpaan asukkaaseen, ja päätti tutustua tähän vähän paremmin.
Ryynäsen Kunnon löysi tuttuun tapaan ryyppäyshuoneesta.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:Luku 8: Kunnon vitun Sika Helvetissä
Ryynäsellä oli pari tehtävää. Ensimmäinen niistä koski erästä harvinaisen ärsyttävää trubaduuria, jonka rallatuksiin Ryynänen oli kyllästynyt. Kunnon matkusti majataloon, jossa kyseinen laulaja majaili ja teki työtään. Hän löysi miehen nukkumasta.
Seuraava kohde oli eräs vampyyri, joka ansaitsi elantonsa metsurina. Normaali kuolevainen olisi saattanut säikähtää moista tehtävänantoa, mutta Kunnon ei sellaisista ongelmista kärsinyt. Jotain omituista kuitenkin tapahtui, kun hän löi viimeistä iskua. Kunnon saattoi kuulla Drakula Kingin kutsun päänsä sisällä.
Kunnon matkusti linnaan Kissa Äiän kanssa, ja meni tapaamaan Kingiä.
Irma oli sitä mieltä, että nokkela äiti olisi piiloutunut jonnekin linnan sisälle. Sieltä mielisairas aviomies ei nimittäin välttämättä tajuaisi tätä etsiä. Yhteistoimin Irma ja Kunnon lähtivät siis tutkimaan paikkoja. Ensin oli kuitenkin vietävä rakas ystävä Kissa Äiä turvalliseen paikkaan. Nämä eivät olleet kuolevaisen silmille sopivia juttuja.
Kunnon ja Irma harhailivat käytävillä aikansa, ja taistelivat kaikenlaisia ökkimönkijäisiä vastaan. Lopulta he löysivät huoneen, jossa Irma havaitsi jotain erityistä.
Sankarimme tutkaili paikkoja aikansa, mutta toiminnan miehenä ei kauaa tällaista jaksanut.
Kunnonin virtsaan sekoittunut puhdas Super Drakulan veri aiheutti jonkinlaisen ketjureaktion, ja pikkuhiljaa lattiaan kasvoi portaikko. Parivaljakko laskeutui alas, ja löysi itsensä pimeästä ja synkästä paikasta.
Taivas sylki salamoita, puut kuiskivat, ja joka puolella kuului kidutettujen sielujen hirmuinen rääyntä. Raukkamaisempi kaveri olisi saattanut säikähtää, mutta Kunnon olikin sankari. Hän oli tyytyväinen, että oli tajunnut jättää pelkuruudestaan tunnetun Kissa Äiän taakseen.
Kunnon tutki paikkoja, ja heitteli huumorimielessä samalla kaikkea toivoa. Maiseman läpi johti selkeä polku, jota toverukset lähtivät seuraamaan. Matkalla he törmäsivät sieluun, joka oli selvästi kamalassa hengenahdingossa.
Ei mennyt kauaakaan, kun Kunnon havaitsi kyseisen elikon. Lieskoja lyövine harjoineen ja luurankomaisine piirteineen se oli suorastaan demoninen ilmestys, mutta sankarimme ei tätä säikkynyt.
Vaikka kuinka jahtasi, ei urho saanut saatanallista otusta kiinni. Se oli yksinkertaisesti liian nopea. Pian Kunnonin huomion kiinnitti kuitekin erikoinen pääkallo.
Suunnitelma toimi, ja pian mentiinkin suorastaan helvetillistä kyytiä läpi kauhean maiseman.
Matkanteko sujui vikkelästi, ja hetken päästä Irman äiti löytyikin jonkinlaisista raunioista. Viimeinkin Kunnon pääsisi tästä typerästä paikasta pois.
Kunnon valmistui eeppiseen taisteluun. Vastaantuleva puoliksi mädäntynyt olio oli kuitenkin hirveämpi ilmestys kuin hän oli osannut odottaakaan. Edessä oli tiukat paikat.
Drakula Kingin aarteen löydettyään Kunnon hyppäsi demonihevosen selkään ja karautti portin läpi takaisin elävien maailmaan. Hän oli kuolemanväsynyt, ja kaipasi kotiin. Ensin oli kuitenkin haettava Kissa Äiä.
Kotona vaimo jo odottelikin sydän läpättäen.
Uskollinen puoliso kävikin heti valmistamaan miehensä mieliruokaa.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:Luku 9: Häähölmöilyä
Kunnon nautti suuresti kotona lepäilystä, mutta muutaman tunnin päästä seikkailijan veri alkoi taas vetää jännittäviin kommelluksiin. Hän hyvästeli vaimonsa, otti mukaan ystävänsä Kissa Äiän ja suuntasi murha klubille, jossa Remontti-Kaisa olikin häntä jo odotellut.
Kunnon ei ollut koskaan ennen käynyt Soltidudessa, joka on muuten Skyrimin pääkaupunki ja kaikenlaista muuta hemmetin hienoa. Sisäänpäästyään ystävämme pääsivät heti todistamaan julkista teloitusta.
Itsekin aikoinaan mestaukselta säästynyt Kunnon häiriintyi hieman näkemästään, ja päätti tiedustella eräältä kanssakatsojalta jutusta tarkemmin.
Kunnon pyysi Kissa Äiää kirjoittamaan ylös muistiinpanon tästä sisällissodasta, ja päätti pyhästi paneutua asiaan myöhemmin. Nyt oli kuitenkin muita velvollisuuksia, ja niinpä sankarimme marssivat suoraan häävastaanotolle.
Urhomme suuntasi linnan rintavarustuksille tarkkailemaan tilannetta. Ei mennyt kauaakaan, kun onnellinen hääpari astelikin parvekkeelle pitämään puhetta. Vieraiden ilmeistä päätellen se ei ollut päivän ensimmäinen.
Kuului vertahyytävä plöts-tyyppinen ääni, ja hääväki hätääntyi. Joku huusi "Tuolla!", ja Kunnon näki vartioiden kääntyvän häntä ja ystäväänsä kohti. Vikkelillä kintuillaan Kunnon pääsikin livahtamaan paikalta, mutta uskollinen Kissa Äiä ei ollut yhtä onnekas.
Raskain sydämin Kunnon vitun Sika matkusti takaisin Murha Klubille.
Äkkiä niin yksinäinen sankarimme hyppäsi demonihevosensa selkään ja karautti suorinta tietä Riftenin kaupunkiin, jossa Varas Jengi ottikin hänet avosylin vastaan.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:Luku 10: Verta ja paskaa
Suunnitelma alkoi hiljalleen kehkeytyä sankarimme päässä. Hän ei halunnut hyökätä raskaasti aseistettujen metsästäjien linnoitukseen yksin, joten liittolaisia oli saatava. Drakula-jengi vaikutti itsestäänselvältä valinnalta.
Kunnon matkusti Skyrimin suurimpaan tiedon aittaan, ja kävi selvittämään tilannetta.
Kissa Äiän ollessa lukkojen takana ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Irma.
Yksi kirjoista kertoi salaperäisestä hullusta erakosta, joka oli omistanut koko elämänsä aurinkopyssyn ja muiden omituisten muinaisjäännösten tutkintaan. Erakko asusti kaukana jäätiköllä, mutta urhea sankarimme ei pientä vaellusta pelännyt. Pian hän saapuikin erakon jääluolaan.
Kunnon ja Irma matkustivat raunioille, ja kävivät tutkimaan paikkoja. Hetken päästä kävi selväksi, etteivät toverukset olleet yksin.
Rauniot jatkuivat syvälle maan alle, ja lopulta seikkailijat päätyivät suureen luolastoon, joka oli täynnä mitä ihmeellisimpiä kasveja, rakennuksia ja otuksia.
Lukuisten taisteluiden ja muiden kommmellusten jälkeen Kunnon ja Irma löysivät viimein huoneen, josta erakon mukaan kannattaisi avainhärveliä etsiä.
Nokkela sankarimme ratkaisi arvoituksen käden käänteessä, ja pian oltiinkin jo matkalla takaisin erakon luokse. Hän oli löydöksestä iloinen.
Kunnon oli jo lähtemässä jääluolasta, kun yhtäkkiä ovesta pelmahti sisään sanoinkuvailemattoman hirvittävä mörrimöykky. Urhea soturi ei kuitenkaan säikähtänyt, vaan päätti keskustella otuksen kanssa.
Aurinkopyssy sijaitsi luolassa, joka oli täynnä sokeita paskahaltioita ja näiden iljettäviä hyönteisorjia. Taistelu oli kovaa ja pitkäveteistä, mutta ikuisuudelta tuntuvan ajan kuluttua Kunnon löysi viimein henkilön, joka vaikutti olevan jokseenkin järjissään.
Taas tutkittiin luolastoja ja tapeltiin hirviöitä vastaan. Luolat johtivat kuitenkin salaperäiseen laaksoon, jossa Kunnon pääsi taistelemaan jopa lohikäärmeitä vastaan. Sankarimme toivotti haasteen tervetulleeksi.
Pitkän, pitkän ajan kuluttua ja lukuisten hermojenmenetyksien jälkeen Kunnon löysi aurinkojumalan kirkon, jossa hullu jäähaltia piti majaansa.
Jäisiä paskahaltioita ja muita örvökkejä oli joka puolella. Suurin rykelmä niitä löytyi kuitenkin valtaistuinsalista, jossa jäähaltia istui odottelemassa.
Paskahaltiat vapautuivat jääpeitteestään ja hyökkäsivät toverusten kimppuun. Mukaan mittelöön liittyi myös hyönteisorjia ja jonkinlainen suuri lumihirviö. Kunnon ja Irma pistivät kaikki viholliset kylmäksi, ja läksivät jäähaltian perään. He juoksivat läpi kirkon, kunnes haltia pysähtyi viimeinkin hengästyneenä eräälle parvekkeelle. Oli tullut tilinteon hetki.
Järjissään oleva jäähaltia ilmestyi paikalle taikaportista, ja toi mukanaan aurinkopyssyn.
Toverukset poistuivat taikaportin kautta, ja löysivät itsensä luolasta, jossa tapasivat jäähaltian ensimmäistä kertaa.
Drakula Kingin hirmuvalta oli jatkunut liian pitkään. Oli tullut aika päättää se. Kunnon matkusti Irman kanssa takaisin vampyyrien linnaan, jossa Drakula Kingi jo odottelikin, tällä kertaa todellisessa muodossaan.
Käytiin eeppinen taistelu, mutta Kunnon ja Irma selvisivät voittajina. Drakula Kingi meni ihan paskaksi, ja eräs hänen hovilaisistaan saapui paikalle tarkastelemaan tilannetta.
MAY BE CONTINUED
Mortal Kombat wrote:Luku 11: Rääh
Kunnon vitun Sika hallitsi nyt koko drakuloiden kööriä, ja näin ollen oli tullut aika viimeiseen välienselvittelyyn halpamaisten vampyyrinmetsästäjien kanssa. Sankarimme loitsi joukkonsa täyteen taisteluvimmaan jumalaisella baritonillaan.
Ennen matkaanlähtöä Kunnon pysähtyi kuitenkin juttelemaan ystävänsä Irman kanssa.
Vampyyrit ratsastivat kohti viholaisen majapaikkaa päästellen samalla hurjia sotahuutoja ja ulvahduksia. Kaikki pystyivät jo maistamaan voiton. Melkein perille päästyään Kunnon pysäytti sotajoukkonsa ja tarttui Jumalaiseen Pyssyyn.
Metsästäjät tutisivat pelosta, kun sankarimme uskollisine laumoineen paukkoi sisään. Nuolet viuhuivat, miekat sivalsivat ja veri roiskui ympäri mättäitä.
Voitto oli jo käsillä. Ainoa vihollinen vielä pystyssä oli vittumainen Tapan Sut vitun Sika. Tämän homman Kunnon halusi hoitaa itse.
Isä taisteli vastaan, mutta pojan voimat olivat suuremmat. Kunnon paiskasi Tapan Sutin turvalleen maahan, ja valmistautui päättämään tämän päivät. Ensin oli kuitenkin varmistettava perintö.
Kevein mielin lauleskellen sotilaat marssivat takaisin Drakula-linnaan, jossa odottivatkin jo vuosisadan kemut.
Mortal Kombat wrote:EPILOGI
[youtube][/youtube]
END OF BOOK 1
