Pif-viisut vol 60 - Second chance (FINAALI PE klo 18->)

[Del Griffith]

No en tiedä onko parempi mut HELVETIN HYVÄ.

[devil via the anus]

No en tiedä onko parempi mut HELVETIN HYVÄ.

No ei oo kyl sitäkään. Sanotaanko että kohtuullinen. Parhaimmillaan.

[motorisoitu keino]

Taas voisi tehdä oman viisuvuoden tilinpäätöksen eli tällaisilla kappaleilla olin liikkeellä:

Tammikuu (Kirjallisuus):
Scars – Horrorshow https://youtu.be/0jfqrWhjVf0 (9. sija, 91 pistettä)
Viisuvuosi lähti varsin myönteisesti käyntiin tällä rosoisen reippaalla Kellopeli Appelsiini -ryminällä. Ja kuten joskus aiemminkin, en ollut kuullut biisiä ennen teeman julkistusta. Omaan korvaan tuo sopi oikein sopivasti, ja top10-sijoitukseen olin oikein tyytyväinen.

Helmikuu (Piffon varjossa):
Otomo Yoshihide's New Jazz Orchestra – Gazzelloni https://youtu.be/U2TMnz-TOK8 (23. sija, 62 pistettä)
Vallan hurjaa kyytiä tälle Eric Dolphyn biisille antoi Otomo Yoshihide orkestereineen. Olinkin odotellut jo pitkään pääseväni osallistumaan viisuihin tällä vauhdikkaalla metelillä. Pisteitä tuli ihan mukavasti, sijoitus olisi saanut olla parempikin.

Maaliskuu (Monikansalliset esiintyjät):
The Monks – Complication https://youtu.be/f4RERAQ3TQc (11. sija, 73 pistettä)
Monksilla osallistuminen arvelutti aluksi, kun itselle bändin tuotanto on niiiin tuttua, mutta eipä ollut liian tuttua viisuväelle, vaan jälleen kulmikkaasti eteenpäin kulkeva runttaus sielukkaalla laulusuorituksella keräsi ansaitun pistesaaliin. Vuoden ensimmäinen kvartaali sujuikin siis ihan kelvollisesti, ja suunta tästä olikin sitten enimmäkseen alaspäin.

Huhtikuu (Kansitaide: Kukkia ja kaasunaamareita):
Wencke Myhre - Flower Power Kleid https://www.youtube.com/watch?v=yE0iXR5lt0c (47. sija, 17 pistettä)
Hah haa, tällä pirteällä 60-luvun lopun saksalaisiskelmällä (joka oli ilmiselvä väännös Itsy Bitsy Yellow Polkadot Bikinistä) halusin ilahduttaa viisukansaa. Mieltäni hykerrytti myös tieto, että Wencke Myhreä säesti tässä itse viihdemusiikin juustoinen omnipresenssi James Last orkesterinsa kera (milloin viisuissa kuullaan Frank Valdoria, hmm). Eipä yllättänyt, että kovin kahtiajakoiset oli kanssaviisuilijoiden reaktiot Wencken aurinkoiseen kukkamekkobiisiin: arvioissa oli niin täystyrmäyksiä kuin soundimaailmaa ihastelevia kommentteja. Kovin laiha pistepotti ja heikko sijoitus, mutta olin tyytyväinen siihenkin, että pääsin osallistumaan tällä hilpeällä biisillä.

Toukokuu (Kotimaan katsaus 2010-2020):
Ihan järjetön tuote – 112, vastaathan https://ihanjarjetontuote.bandcamp.com/ ... vastaathan (46. sija, 17 pistettä)
Teema vaikutti aluksi hyvinkin hankalalta, sillä kotimaista musiikkia seuraan aika vähän. Mitä nyt piffiläisten tuotoksia kuuntelen, ja yleensä aika mielelläni. Roskakorin originaalit persoonat tekevät persoonallista musiikkia, ja hieman asiaa ajateltuani päätin osallistua Pedron esikoissoolobandcampalbumin upealla avausraidalla. Toki tiedustelin asiasta artistilta itseltään varmistaakseni, miten hän suhtautuisi tällä tavalla osallistumiseen viisuihin. Vihreää valoa tuli vastaus-yv:ssä ja Ihan järjetön tuote sai kuuluvuutta piffiviisuissakin. Saattaa olla, että kierroksen kattaus kokonaisuudessaan ei antanut kappaleelle paljon menestymisen mahdollisuuksia, mutta olen silti tyytyväinen, että osallistuin sillä.

Kesäkuu (Uskonto):
Isabel Baker - I Like God's Style https://www.youtube.com/watch?v=nk-YzTtNbA8 (32. sija, 48 pistettä)
Heikon lauluäänen omaava amerikkalainen teinityttö levyttää rockabilly-gospelia, ja biisin tekstissä ylistetään Jumalan tyyliä. Tällä konseptilla on päästy 2000-luvulla kaikenlaisten obskuurien ja ns. huonojen levyjen listauksiin, ja nyt myös piffiviisuihin, mihin tuon tällaista musiikkia mielelläni. Pisteitä ihan kivasti, sijoitus kehno.

Heinäkuu (Yliluonnollinen):
Wallsockets - Snerl https://youtu.be/4Le1yvyx6aI (30. sija, 46 pistettä)
Tämän olin lisännyt hiljattain jemmalistalle eli ei aivan entuudestaan itselle tuttu. Eräänlainen kummajainen taas tämäkin kappale, ja menestys oli aika lailla samanlainen kuin Isabel Bakerillä.

Elokuu (Mä en haluu mennä alas kellariin):
-
Ei oikeasti tullut mieleen sopivaa kappaletta tälle kierrokselle, joten jättäydyin pois.

Syyskuu (Anatomia):
Dion - Daddy Rollin' (In Your Arms) https://youtu.be/pVHG9kXm_z0 (24. sija, 57 pistettä)
Jemmalistalta Dionin huikea vieroitusoiretuskista innoituksensa saanut kappale. Tässä ilmeisesti paukutellaan pahvilaatikoitakin, mutta Dionin laulusuoritus on tässä aivan huippua. Mielelläni osallistuin tällä, mutta kierroksen taso taisi olla aika kova, ja sijoitus oli aika lailla odotettu. 57 pistettä, ihan hyvin meni.

Lokakuu (Muodollisesti pätevä):
Samuele Bersani - Un Pallone https://www.youtube.com/watch?v=zzQ_iz_VK9U (jumbosija, 4 pistettä)
Vuoteen mahtui yksi jumbosijakin. Koin teeman haastavaksi, ja mieleen tuli vain tämä San Remon festivaaleilla erikoismaininnan saanut kilpailukappale, josta olen kyllä aina tykännyt. Kappaleen teksti on hyvinkin kryptinen, ja jonkinlaista nyky-Italian kritiikkiä se sisältänee. Tiesin toki, että kappale oli piffiviisuihin kovin epätyypillinen, miltei epäsopiva, ja jo osallistumisviestissäni mainitsin tämän kierroksen emännälle. Pisteitä tuli odotetun vähän, kojoilta sentään säästyttiin. Tiedän jatkossa olla osallistumatta tämäntyyppisellä hyvällä musiikilla.

Marraskuu (Päihteet):
Kenneth Higney - I Wanna Be The King https://youtu.be/fKNW-685FlE (32. sija, 31 pistettä)
Usea tämän vuoden viisuheppani on ollut jonkin sortin outo tapaus, ja Kenneth Higney on hyvinkin tällainen. Tyypin levy Attic Demonstration sisältää aika huojuvan ja jalostumattoman laulu- ja lauluntekotaidon näytteitä. Intoa on vaikka muille jakaa, mutta lahjat ja visio (tai oikeastaan niiden puutteet) johtavat merkillisiin suuntiin, ja ehkä tyypin persoonassa on myös jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Higneyn tyyliä oli joskus luonnehdittu jonkinlaiseksi Lou Reedin ja Neil Youngin sekoitukseksi, josta Higney lienee ollut haltioissaan. Kierroksella oli muistaakseni kovahko taso, ja tämä ei erottunut edukseen erikoisuudellaankaan, tai sitten se oli pelkkä häiriötekijä. Heikot pisteet, heikko sijoitus.

Joulukuu (Second chance):
Los Saicos – El entierro de los gatos https://youtu.be/2_625K-Qi8o (26. sija, 49 pistettä)
Proto-punkkia Perusta. Jemmalistalla miltei vuoden verran, ja tulipa lopulta riittävän löysä teema, että tällä päästiin matkaan. “Demolicion” olisi saattanut olla populäärimpi vaihtoehto, mutta tämä on myös lajinsa valioita ja perin vaikuttavaa rääkymistä. Onhan bändistä intoiltu piffilläkin ainakin jonkin verran muutamassa topikissa, ja pisteitä tuli usealta viisuilijalta, mutta silti sijoitus jäi porukan keskivaiheille. Hieman parempaa menestystä kyllä odotin tällä vuoden viimeisellä kierroksella.

Edelliset kaksi vuotta sujuivat piffiviisuissa itseltäni oikein mallikkaasti, ja niihin nähden 2020 oli mahalasku Q1-kvartaalin jälkeen. Ehkä olin liian usein mukana novelty-osaston kappaleilla, mutta toisaalta klassikoilla osallistuminen on mielestäni monesti melko ikävystyttävää, joten näihin sitä sitten turvautuu. Jokin toimivampi menestyksen resepti tulisi löytää. Vai onko tuolla oikeastaan niin väliä.

[devil via the anus]

Hyvä postaus

Mistä tulikin mieleeni, ois aika kova veto laittaa vuoden ajan joka viisuihin itselleen uuden tuttavuuden.

Aika vaivalloista myös niin en ehkä laiskana paskana jaksa lähteä tällaiseen.

[joku tyyppi]

Ei oo kai ennen kahdella aiemmin kisaamallani esittäjällä oltu liikkeella samalla kierroksella.

Dr John sai 44 ja Vashti Bunyan 28

Ja nyt vitusti paremmat, Bunyanin voi vielä jotenkin hyväksyä

RO:t saa ihan säännönmukaisesti aina paremmat pisteet tokalla esiintymisellä.

Taidan laittaa ensi vuonna pelkkiä ROIta niin lähtee käyrä nousuun taas!

ite oon peräti kolme kertaa osallistunu RO:lla ja joka kerta tullu huonommat pisteet

Jonkun pitää olla se poikkeus tuohon sääntöön

[joku tyyppi]

Ite aina seuraan myrtyneenä kun omat muinaiset hevot saa parempia pisteitä huonommilla biiseillä

[joku tyyppi]

Itsekin toki muistaakseni ylitin ekan kerran satasen rajan RO:lla

[Lahja]

Onnea VUN:lle voitosta.

[Lahja]

Joulukuu (Second chance):
Los Saicos – El entierro de los gatos https://youtu.be/2_625K-Qi8o (26. sija, 49 pistettä)
Proto-punkkia Perusta. Jemmalistalla miltei vuoden verran, ja tulipa lopulta riittävän löysä teema, että tällä päästiin matkaan. “Demolicion” olisi saattanut olla populäärimpi vaihtoehto, mutta tämä on myös lajinsa valioita ja perin vaikuttavaa rääkymistä. Onhan bändistä intoiltu piffilläkin ainakin jonkin verran muutamassa topikissa, ja pisteitä tuli usealta viisuilijalta, mutta silti sijoitus jäi porukan keskivaiheille. Hieman parempaa menestystä kyllä odotin tällä vuoden viimeisellä kierroksella.

En tiedä tiesitkö tän, mutta Netflixiin on tällä viikolla tullut dokumenttisarja Latinalaisen Amerikan rockin historiasta, siinä haastateltiin mm. Los Saicosin tyyppiä ja tais toi biisikin soida. Vaimo kanssa katottiin sitä, se tietty ties suurimman osan haastateltavista ja biiseistä entuudestaan, mutta itse oon lähinnä kuullut niitä, mitä se on meillä kotona luukuttanut... Joten suurin osa ton sarjan jutuista oli mulle uutta ja kiinnostavaa.

[Tears for Bears]

Tässä yhteenvetoa mun vuodesta. En laita youtube-linkkejä erikseen, kaikki mun kilpahevoset löytyy signaturessa olevasta linkistä. Täytyy vielä myöhemmin listata top5 pisteiden saajat ja antajat, koska näin perstuntumalta siitä ei ole kyllä mitään käsitystä.


Tammikuu (Kirjallisuus):
Lloyd Cole & The Commotions - Rattlesnakes (37. sija, 23 pistettä)
Tämä oli hitti 80-luvulla, joskaan ei varmaan Suomessa. Tori Amos on tehnyt tästä coverin Starnge Little Girls -levylleen. Kertosäkeessä laulun henkilön kerrotaan näyttävän Eva Marie Saintilta On the Waterfront -leffassa ja hän lukee Simone de Beauvoiria "in her American circumstance". Pidän tän laulun tekstistä tosi paljon ja koko biisistä muutenkin. Tämän sijoitus kutenkin viisuhistoriani heikoimpia, eli pahasti tämä jäi muistaakseni varsin kovatasoisella kierroksella muiden jalkoihin.

Helmikuu (Piffon varjossa):
Bec Sandridge - You're a fucking joke (23. sija, 55 pistettä)
Australialainen artisti ja biisi jopa niinkin tuore kuin 2016. Tässä on hauska kilkuttelukoukku. Samalla tämä oli oma kontribuutioni tuohon aikaan varsin laajamittaiseen popmusiikin tarjontaan viisuissa. Ei välttämättä strategiamielessä paras veto, koska teema tuotti listalle tavallistakin enemmän popmusiikkia, jolloin kilpailukin oli kovempaa. Tulos oli keskinkertainen, enkä onnistunut tavoittamaan sitä popparijengiä joiden olisin voinut kuvitella pisteitä antavan. Vastaavasti yllättäen esim. wasky antoi pisteitä reilulla kädellä, eli ehkä tää oli sitten semmoinen punkkareiden poppikappale.

Maaliskuu (Monikansalliset esiintyjät)
Kevin Coyne - Eastbourne Ladies (1. sija, 132 pistettä)
Tällä lähdettiinkin pitkästä aikaa kunnon nousukiitoon. Coynen laajasta tuotannosta selkeästi paras biisi ja viisumielessä hyvinkin todennäköinen pärjääjä. Tämän pelaamista olin odotellut jo pitkään.

Huhtikuu (Kansitaide: Kukkia ja kaasunaamareita)
Stevie Nicks - Edge of Seventeen (1. sija, 154 pistettä)
Tämä oli oma vetämä kierros ja olen edelleenkin iloinen että keksin tuollaisen teeman. Se tuli aivan tyhjästä mieleen teemoja miettiessä ja taustalla varmaankin vaikutti asuinmaassani tuolloin voimaan astunut maskipakko. Koska kaasunaamari yksinään olisi ollut liian vaikea ja yksipuolinen, kukat tulivat siihen luontevasti kaveriksi, koska olihan kevät. Biisini oli suositumpi kuin arvasinkaan ja HH kai tämä sitten oli.

Toukokuu (Kotimaan katsaus 2010-2020)
Tamara Luonto - Made in China (9. sija, 100p)
Tämä oli RO. Jollekin aiemmalle kierrokselle oli näiltä laitettu Girlschool-cover, joten oli täydet perusteet laittaa näiltä ihan omaa tuotantoa oleva biisi, joka on vielä näin hyvä. Kierroksen taso oli hyvin vaihteleva ja odotin tälle ehkä hitusen parempaa menestystä, mutta top10 on kai ihan hyvä suoritus. Olin tälläkin kierroksella vetovastuussa ja teemaa suunnitellessa meinasin ensin lähteä tähän kierroksen voittajalla, eli Baby's Bloodilla, mutta onneksi en lähtenyt. Tosin jos olisin valinnut sen ensin, olisin sen kyllä luovuttanut toiselle managerille, koska edelliskierroksella en niin tehnyt. Ajatus kolmoisvoitosta ja etenkin sen jälkipuinneista tietysti näin jälkikäteen huvittaa.

Kesäkuu (Uskonto):
Black Market Baby - This Years Prophet (28. sija, 45p)
Kesäaikaan huonosti jaksaa miettiä niin raskaita aiheita kuin uskontoja, joten ehkä aika vähin pohdinnoin tuli lähdettyä mukaan. Biisissä puhutaan enemmänkin skenejumalista ja idolisoinnista, mutta teeman rajaushan tämän kulman salli.
Halusin osallistua punkrokilla ja tämä on näiden ehkä paras biisi. Viisuyleisö ei oikein ollut samaa mieltä, eikä tämä tainnut sieltä kokonaisuudesta niin hyvin erottuakaan.

Heinäkuu (Yliluonnollinen)
Plasmatics - The Damned (7. sija, 104p)
Zombie-teemalla mentiin. Olin miettinyt Plasmaticsia/Wendya jo levynkansikierrokselle, mutta hyviä biisejä sisältäviltä levyiiltä ei löytynyt kukkatatuointikuvaa. Joten onneksi laitoin säästöön ja sain tän hienon biisin laitettua paremmin sille sopivaan saumaan.

Elokuu (Mä en haluu mennä alas kellariin):
Maritta Kuula - Mä en tarvi äitii (7. sija, 110p)
Tällä kierroksella oli harvinainen vaihtomahdollisuus. Niinpä vaihdoin jo ilmoittamani Red Zebran Marittaan. Red Zebra meni kiertopalkintona eteenpäin ja pokkasi Kuulaa paremmat pisteet. Se ei silti jäänyt harmittamaan, koska Kuula oli rehellisempi valinta itseltä. Pidän biisistä enemmän, on mukavaa vaihdella eri genrejä ja biisin laittaminen pistesijaa ajatellen oli suurempi riski. Siksi olikin palkitsevaa, että se pärjäsi niin hyvin.

Syyskuu (Anatomia)
Santa Lucia - Perse palaa (18. sija, 68p)
Tästä bändistä olen tykännyt lapsesta saakka ja kytännyt jo useamman vuoden mahdollisuutta laittaa viisuihin. Mietin jonkin aikaa tätä biisiä, koska se oli hieman monimutkainen ja pitkähkö ja alunperin suunnitelmissa oli saada biisi Sankarit johonkin väliin. Mutta sitten tää Perse palaa:n hevipaahto alkoi kuulostaa juuri oikealta. Kommenteista ymmärsin että bändi oli kyllä nimeltä tiedetty, mutta itse musa ei niinkään? Pärjäsi odotuksia huonommin, odottelin jotakin sijojen 10-15 väliltä.

Lokakuu (Muodollisesti pätevä):
The Love Triangle - Splendid Living (11. sija, 75p)
Tämän vuoden kierroksista itselle kaikkein haastavin. Ei meinannut tulla mitään järkevää mieleen. Lopulta löysin tän joltain mappi ö -soittolistalta. Biisi on 1-2 kertaa kuunneltuna oikein hyvä, mutta ihan kertakäyttöinen. Onneksi moni taitaa tehdä aika pikaratkaisuja eikä kuuntele listoja niin montaa kertaa että biisi ehtisi kulua liikaa. 11. sija oli totaalinen yllätys ja vieläkin lähes tuohduttaa joidenkin muiden kierrosten omien ehdokkaiden puolesta että miksi ne saivat vähemmän pisteitä kuin tämä. No, ei pidä valittaa kun kotiinpäin kuitenkin.

Marraskuu (Päihteet):
The Streets - Kestääkö siivet (5. sija, 118p)
Tämmöinen pitkän linjan mukana kulkenut biisi tässä. Tästäkään ei oikein tiennyt mitä uskaltaa odottaa. Karma kosti jotkut aiemman viisuhistoriani varrella moraalittomin perustein tehdyt kulmitukset ja niistä kärsittiin nyt itse, kun useammaltakin taholta paljastui pisteiltä jättöjä ja muita nipistyksiä. Urheilu on likaista peliä ja ei auta kuin mennä eteenpäin.


Joulukuu (Second chance):
Angie Pepper - Frozen World (28. sija, 42p)
Tästä hölpötinkin jo aiemmin, joten en toista.

******

Yhteenvetona voi todeta, että viisuvuosi 2020 oli ihan menestyksekäs, joskin vähän epätasainen ja se painaa kokonaistulosta harmittavasti alaspäin. Tasan puolet kierroksista oltiin top 10:ssä, 3 kierrosta meni alle puolivälin ja loput sitten siinä välissä.

Tänä vuonna otin ehdokasasetteluun itselle tehtäväksi laittaa enemmän naisartisteja, koska aiemmin olivat jostain syystä jääneet vähiin. Tää vuosi oli sikäli mukava, että vain tuota The Love Trianglea lukuunottamatta kaikki oli mun lempibiisejä sieltä rakkaimmasta päästä. Sen kääntöpuoli on luonnollisestkin se, että heikompi menestys harmittaa normaalia enemmän, vaikka kai se rehellisyyden nimissä on mainittava että kilpailuhenkeä voisi muutenkin olla vähän vähemmän. Ensi vuodelle pitää keksiä itselle jotkut ihan uudet kriteerit ehdokasasetteluun, eli ehkä nyt vois olla aika löysätä karvahattua ja laittaa vähän ROHKEAMPIA valintoja (eli huumorimusaa).

Näin kokonaisuutena kun ajattelee, teemavalikoima on mahdollistanut hyvin sen, että noilta suosikkiartisteilta on päässyt laittamaan oikeasti ne parhaimmat biisit, eikä sitä jotain tiettyä b-sarjan biisiä mikä sattuu sopimaan teeman kriteereihin. Siinä mielessä siis julkistamishetkenään joskus laajoilta, löyhärajaisilta ja liian helpoilta tuntuneet teemat ovat toimineet tosi hyvin. Odotettavissa varmasti hyviä teemoja ensi vuodellekin, toivotaan että välillä tulee jotain uutta kulmaa ja tietysti uusia voittajia.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta ja hyvää joulua!

[PearlySpencer]

Taas voisi tehdä oman viisuvuoden tilinpäätöksen eli tällaisilla kappaleilla olin liikkeellä:

en antanut yhdellekään pisteitä

[joku tyyppi]

Tää vuosihan meni mun standardeilla näköjään erittäin hyvin Jotain biiseistä:

Tomita - Clair de Lune jaettu 12. sija, 70 p
Tää biisi oli ollut pitkään mielessä viisuja varten, ja sitten uusi tilaisuus tuli myöhemmin kun avaruuskierrokselle laitoin muuta. Tää on mun mielestä Tomitan paras biisi, ja väittäisin jopa, että tää on paras versio, mitä tuosta sävellyksestä on tehty. Tätä kuunnellessa kelpaa katsella kuutamoa ja tähtiä pimeinä talvi-iltoina ja käydä jossakin muualla hetken ajan.

The Walkmen - The Rat 11. sija, 89 p
Toinen biisi, joka jäi kummittelemaan tuoreelta kierrokselta, eli eläinkiekalta. En oikeestaan edes kuuntele tällaista musaa saati tätä bändiä, mutta onhan tää hieno biisi. Tähän ei siis ole mitään erityistä tunnesidettä, kuten laittamiini biiseihin yleensä.

Ladytron - Blue Jeans 9. sija, 79 p
Tää on mun mielestä täydellinen popbiisi. Light & Magic on eka albumi, jonka ostin vinyylinä, ja sitä tuli kuunneltua paljon ilmestymisvuonna ja seuraavanakin. Voisi oikeastaan kuunnella sen huomenna, koska lyttäsin tässä Seventeenin mutta laitettuani sen nyt soimaan se kuulostikin yllättäen todella hyvältä ja poistinkin kommentin.

Morphine - Buena 20. sija, 61 p
Tää oli selvä pettymys, koska pidin tuota biisiä ihan selkeänä voittajasuosikkina. Toki niin oon pitänyt monia muitakin laittamiani biisejä... Cure for Pain oli teini-ikäni määrittäviä levyjä, ja tämä ja In Spite of Me suosikkibiisejä. Äänenmurroksen jälkeen oli myös kivaa, että jonkun bändin biisejä pystyi laulamaan samassa oktaavissa laulajan kanssa kun melkein kaikki mieslaulajat tuntuu olevan jotain tenoreita

Moonface With Siinai - Teary Eyes and Bloody Lips 26. sija, 58 p
Kiva biisi. Tuli tätä levyä ilmestyessään kuunneltua, mutta ei juurikaan sen jälkeen, mutta viisujen innoittamana tätä tuli taas pyöritettyä. Muistaakseni mainitsin tän biisin edeltäneellä kierroksella, joten ei sitten tarvinnut sen enempää miettiä minkä laitan. Olisin laittanut päihdekierrokselle Moonfacen Fast Peterin jos tää ei ois ollut näin tuore.

Franz Schubert - Ellens dritter gesang 28. sija, 56 p
Kerran-pari vuodessa vähän klasariakin mukaan. Tämä on ollut ihan lapsesta asti suosikkibiisejä jo ennen kuin sain tietää, että tämä ei olekaan pelkälle pianolle sävelletty, vaan biisissä on lauluakin. Viisukontekstissa tuo oli ihan odotettu saldo.

Mogwai - Mogwai Fear Satan (My Bloody Valentine mix) jaettu 24. sija, 61 p
Tän sijoitus ja pistesaldo taas oli erittäin positiivinen yllätys, koska odotin tän saavan pisteitä tasan kolmelta viisuilijalta. Oon saanu tän kerran soimaan levykaupassakin, kun ennen ostamista pyysin Veijo Äxää laittamaan tän soimaan tietämättä itsekään millaista kamaa tää kyseinen biisi on. Melukohdan soitua hetken Mika laittoi levyn pois, mutta mä vein sen kaupasta mukanani kotiin.

Have a Nice Life - I Don't Love 26. sija, 48 p
Tämä ei ole levynsä paras biisi, mutta ei tällä osallistuminen silti kaduta. Taisi tämä yhdet täydet pisteetkin saada.

Little Miss Janice - Scarred Knees 43. sija, 23 p
Tällä kierroksella inspiraatio oli jostain syystä todella vähissä, joten päätin ensimmäistä kertaa kokeilla osallistua biisillä ja artistilla, joka ei ole minulle entuudestaan tuttu. Veijo Hakukone tarjosi tämmöistä, ja sillähän tulikin sitten vuoden huonoin tulos, joten sai jäädä kertaluontoiseksi kokeiluksi.

Die Form - Großmutter Traum 8. sija, 92 p
Tämä olikin sitten vuoden suurin ja positiivisin yllätys, kun viime hetkellä pakon edessä keksitty biisi toi vuoden parhaan sijoituksen ja pisteet. Biisi piti siis vaihtaa, kun alkuperäinen ehdokas olikin julkaistu toisella nimellä eikä olisi mennyt teemaan. Yhä vaan viisut yllättää vielä viiden vuoden jälkeenkin.

Grandmaster & Melle Mel - White Lines (Don't Don't Do It) 13. sija, 70 p
Tämäkin on biisi, joka on ollut monesti mielessä viisuja varten. En mä tästä oikein muuta sanottavaa keksi, koska ei ole mitään erityistä tunnesidettä tähän. Paitsi 'soihan' tää Shaun of the Deadissa, joka oli ilmestymisensä aikaan hyvinkin merkittävä leffa mulle.

Ben E. King - Stand By Me 16. sija, 70 p
Vuosi tuli näköjään aloitettua ja päätettyä 70 pisteellä. Kierroksen toiseksi pahin helppoheikki, mutta onhan tämä myös huikea biisi. Lauletaanko leirinuotioilla soulia? Mulle niistä tulee ennemmin joku puistohippejen Wonderwall mieleen.

[☤ ϼ☋ŕŗ☋ȓ ☤]

kiitos äänestäneille ja

Nyt vasta pääsin piffin äärelle. Onnittelut Vitun urpolle nikille!

[☤ ϼ☋ŕŗ☋ȓ ☤]

Have a nice lifen Dan Barrettiltä tullu Black Wing nimisellä råjektilla uus levy
pitäs päästä tykittelemään kovempaa sitä ottaakseen selvää mitä mieltä

[Del Griffith]

Mukava lukea noita vuosikatsauksia. Näkee hyvin myös, että onko kyseiselle managerille miten mennyt pisteet ja kerralla kokonaiskuvan managerin ”musamausta”. Ehkä voisi itsekin tehdä.