Talojen ja tilojen remontointi

[HAKONEN]

imaamikoulutus -tyypille rajaton ja supportia hommiin. Hyvä siitä tulee

[Rasmus-mafioso]

edit: topik splitattu tuolta; http://www.punkinfinland.net/forum/view ... #p10302163

Jees, kiitoksia kannustuksesta ja vinkeistä. Leivinuuni ja piippu lankkulattian päällä kuulostaa kyllä siltä että on tehty itse ja säästetty.

Periaatteessahan tää tönö on jo nyt ihan täysin asumiskunnossa ja ihan hyvin tässä vanhempi pariskunta on 20v asunu. Senkään takia ei kiinnostanu lähteä hosumaan ja kaikki uusiks ny heti -meniningillä vaan et katotaan ny vähän eka ja et ei tää yhdessä tai kahdessa vuodessa pilalle mene, paitsi ehkä just hosumalla. Ne mahdolliset vauriot on siellä jo. Eka viikko piti pidätellä itteensä ettei lähe saman tien sorkkaraudalla vetämään seiniä auki ja hirrelle ja kylmäks.

Tässäkin on pientä pullistumaa, just esim. päätyseinällä, josta 70-luvun innossa on ilmeisesti purettu väliseinä (osa jätetty kantamaan kattoa) ja voi olla että se väliseinä oli salvottu päätyseinään ja vedetty vaan suoraviivasesti moottorisahalla pois. Pullistuma ei kuitenkaan järin iso ja hoitunee pulttaamalla följari siihen.

Alapohja tossa eniten jännitti, koska sisällä laminaattia ja muovimatto, ja yhtä matalaa etunurkkaa lukuunottamatta tultiin siihen tulokseen että riittävän hyvä tai pikemminkin priima, siis alhaalta katsottuna. Siinäkin nurkassa ongelma lähinnä niissä päätyhirsissä joihin vesi pääsee suoraan sivusta. Kaveri sitä pähkäili, että kun alapohjan avaa niin pitää kattoa miten se vesi kulkee, koska nyt siellä alapohjassa on vähän kaikkee rojua, mikä voi osaltaan pahentaa tilannetta ja pidätellä vettä joka muuten valuis pois. Mutta kuitenkin niin matala se pääty että alapohjan voi siivota oikeestaan vaan sisäkautta ja samalla voi vaihtaa ne lahonneet alahirret. Mutta jos alahirret on alkuperäisiä ja siihen laittaa riihestä otetun savustetun hirren niin joku muu vaihtakoon sen sitten sadan vuoden päästä seuraavan kerran. Sille kalliolle ja sen viettämiselle ei viittis tehä mitään.

Mutta koska tässä on kolme alle kymmenvuotiasta lasta niin lähtökohta on se, että remontit pitää tehä niin että pysyy koko ajan asuttavana ja märkätiloista hyvä alottaa, koska tällä porukalla peseydytään ja kuivataan pyykkiä ja ulkovaatteita vähän eri tavalla ku 50+ pariskunnan taloudessa. Mutta nyt kun tätä on muutaman viikon lämmitelly ja hakannu puita niin pakko nostaa hattua sille päälle seitenkymppiselle muorille joka tätä on viimeset vuodet yksinään pitäny pystyssä ja asuttuna.

Nyt pitää alkaa kerätä listaa tarvittavista materiaaleista ja ostella niitä sitä mukaa kun rahaa tulee ja tehä remontit sitten kun on materiaalit kasassa ja tietää mitä tekee. Koska halvalla pitää tehdä niin täytyy kompensoida huolellisella suunnitelulla. Muutenkin homman nimi palauttaa rakenteet niin yksinkertaisiksi (ja teknisesti toimiviksi) kuin mahdollista. Perusta on kuitenkin kalliolla jököttävä vanha hirsitalo eikä rinteeseen väsätty betonilaattaperusta tai joku muu taistelu savimaata vastaan. Suurin osa tän seudun rakennuskannasta kun on 60-80 -luvuilla rakennettuja pientaloja, ja lähtökohta oli löytää paikka tästä melko pieneltä alueelta. Siinä mielessä ei paljon paremmin voinu osua. Remonttitarve teki kuitenkin sen, että hinta tippu melkein kolmanneksella.

Jos kaikki menee odotetusti niin kolmen viikon päästä tulee Roge Moorelta vanha avolavahiace tohon isoon talliin ja siitä ois tarkotus tehä sähköauto kaikilla herkuilla (mm. kippilava ja hydraulinosturi). Open Source Ecology hommat muutenkin kiinnostaa mutta otetaan ny vaihe kerrallaan.

Jos kiinnostaa apuja saada tähän, niin itsehän olen tehnyt tyäkseni näitä ajoneuvojen (tosin vähän raskaampien sellaisten) sähikäismoottorijuttuja muutaman vuoden nyt että,,,

ehkä miä jotain osaisin sanoa jos tekee mieli kysellä. Oliko tarkoituksena värkätä ihan yksiportaista voimansiirtoa vai pidätkö vaihdelaatikon? Meinaan vaan, että tuollaisella avolävähärkillä eksyy herkästi tilanteisiin, joissa liikkeellelähdön vaatima vääntömomentti on aika suuri, mutta haluat ehkä silti ajella 80 km/h maantiellä.

Todellakin kiinnostaa. R. Mooren autokauppatopikissa on tekniikkaa jo puitukin, ja jatkan varmaan tän palstan sähköautotopikissa kunhan se pihaan ilmestyy.

Mutta lyhyesti niin vaihteisto jää ja saan tohon isäukolta alkuun 10kW moottorin setit ja jonkun geeliakuston millä ei matkoja ajeta mutta pihassa toimii. 80km/h ei tartte päästä vaan näillä etäisyyksillä ja teillä riittää 60km/h ihan enemmän ku hyvin.

Jotain hydraulipumppujakin ukolta löytyis ja kun saan niistä speksit niin insinöörikaveri lupas laskeskella niiden pohjalta vähän millasia kuvioita tohon sais rakennettua.

[kaurakakka]

Todellakin kiinnostaa. R. Mooren autokauppatopikissa on tekniikkaa jo puitukin, ja jatkan varmaan tän palstan sähköautotopikissa kunhan se pihaan ilmestyy.

Mutta lyhyesti niin vaihteisto jää ja saan tohon isäukolta alkuun 10kW moottorin setit ja jonkun geeliakuston millä ei matkoja ajeta mutta pihassa toimii. 80km/h ei tartte päästä vaan näillä etäisyyksillä ja teillä riittää 60km/h ihan enemmän ku hyvin.

Jotain hydraulipumppujakin ukolta löytyis ja kun saan niistä speksit niin insinöörikaveri lupas laskeskella niiden pohjalta vähän millasia kuvioita tohon sais rakennettua.

Erittäin korskeata. Täytynee laittaa ropiikki seurantaan.

Sen verran täytyy ehkä varoitella, että jos moottorin huipputeho on 10 kW, se saattaa olla arkiajelussa jo ihan kuormitettavuutensa ylärajoilla, jollei sitä sitten ole mitoitettu jäähdytyksen yms. puolesta jatkuvalle huipputehokäytölle.

Vaan se off-topicista.

[Hans Normaali]

Imaamille forcesit ja onnittelut elinikäisen harrastuksen hankkimisesta! Pitää tulla piakkoin tsekkaan mestat!

Itelläkin ois landella kaikkee pientä. Ens kesänä pitäis oikeestaan laittaa navetan katto uusiks, ja vaja pitäisi kengittää kunhan vaan ehtii ja senkin katto uusia. Nyt ihan ekana remppana ois modata eteisen kaappiin tommonen erotteleva ja kompostoiva vessa. Kaappi on kokoa 60x130 joten siihen saa sontalan mahtuun justiinsa. Ei tartte yön kähmässä aina lähteä vajan nurkalla olevaan huussiin haahuilemaan pimeessä.

[Rasmus-mafioso]

Todellakin kiinnostaa. R. Mooren autokauppatopikissa on tekniikkaa jo puitukin, ja jatkan varmaan tän palstan sähköautotopikissa kunhan se pihaan ilmestyy.

Mutta lyhyesti niin vaihteisto jää ja saan tohon isäukolta alkuun 10kW moottorin setit ja jonkun geeliakuston millä ei matkoja ajeta mutta pihassa toimii. 80km/h ei tartte päästä vaan näillä etäisyyksillä ja teillä riittää 60km/h ihan enemmän ku hyvin.

Jotain hydraulipumppujakin ukolta löytyis ja kun saan niistä speksit niin insinöörikaveri lupas laskeskella niiden pohjalta vähän millasia kuvioita tohon sais rakennettua.

Erittäin korskeata. Täytynee laittaa ropiikki seurantaan.

Sen verran täytyy ehkä varoitella, että jos moottorin huipputeho on 10 kW, se saattaa olla arkiajelussa jo ihan kuormitettavuutensa ylärajoilla, jollei sitä sitten ole mitoitettu jäähdytyksen yms. puolesta jatkuvalle huipputehokäytölle.

Vaan se off-topicista.

Jatketaan off-topiccia, eli 20kW koneeseen ja LiFePo-akkuihin tarkotus siirtyä heti ku budjetti sallii, mutta koska tommoset kamat on saatavilla niin niillä mennään ny alkuun, joka sekin tuntuu ny olevan aika kaukana.

[Anneli Mökkimopo]

Kannattaa ehkä oma topikki tehdä koska tuo on kuitenkin aika eri puuhastelua. Tai mietin sitä kautta, että pakkoko kaikkia kaupungusta pois muuttamisrojekteja on saman ketjun alle tunkea. Itse tulen seuraamaan kaikkia näitä topikkeja erittäin aktiivisesti mutta helpompi erotta toisten tekemiset toisista jos ne on omissa topikeissa.

Aion myös 80% varmuudella joskus muuttaa hevon vittuun kaupungista ja kiinnostaa näiden topikkien kautta seurata muiden vastoinkäymisiä ja onnistumisia, kun se tuo vähän konkreettista siihen haaveeseen. Toivottavasti näitä tulee lisää

Ja jos joku haluaa kesällä tai joskus apupoikaa, niin tuun mielelläni jeesaan kaikissa hommissa kunhan opin samalla uutta!

[mähöne]

Off roadia eli ei, niin näillä mennään. Nyt oon niin jurrissa, etten jaksa kommenteerata kaikkea tuota näytöltä juur silmilleni vyörynyttä as. imaagidataa muuten kuin sanomalla tekeväni niin myöhemmin. Tässä. Jahka. Paljon asiaa mihin aion tarttua siinä. Hyvin vedetty sano. Huomenna stihlin kanssa mehtään. Mikä on konkelon hinta nykypäivänä tokas muuten eräskin tero puoltoista vuoskymmentä sitten kun oltiin samoilla laaneilla muuten. Näin vaan mennään. Rauhaisa joulunajan odotusta ja sen sellaista, nyt röökille. Paha tapa. Hengenvaarallinen. Kuolemaksi 50%:n varmuudella. Kuolet kuitenkin. Mitäs läksit.

[Rasmus-mafioso]

Pitäiskö kuiteskin eriyttää omaks topikiks nää talot/tilat -kuntoon jutut, koska ei varsinaisesti mitään uudisraivaajameininkiä?

[mähöne]

Pitäiskö kuiteskin eriyttää omaks topikiks nää talot/tilat -kuntoon jutut, koska ei varsinaisesti mitään uudisraivaajameininkiä?

Kyä.

[Sari Kalmelainen]

Topi seurantaan.

[Timo Jutilan maksa]

Tämäkin topi seurantaan.

[Testokeitto]

Meikämanne on sen verran poropeukalo etten osaa mitään rakennus/fabrikointihommia, mutta kiinnostusta olisi saada muutakin aikaan kuin pelkkään maalailua. Ostin juuri asunnon ja oon nyt maalannut siellä jo 3 huonetta ja oma "kerhohuone" on nyt työn alla. tänne olis tarkotus tehdä muutakin mm. rakentaa kissalle kiipeilypaikkoja pitkin seinää.

[Rasmus-mafioso]

Meikämanne on sen verran poropeukalo etten osaa mitään rakennus/fabrikointihommia, mutta kiinnostusta olisi saada muutakin aikaan kuin pelkkään maalailua. Ostin juuri asunnon ja oon nyt maalannut siellä jo 3 huonetta ja oma "kerhohuone" on nyt työn alla. tänne olis tarkotus tehdä muutakin mm. rakentaa kissalle kiipeilypaikkoja pitkin seinää.

Tekemällä oppii tekemään, lukemalla oppii mitä pitää tehdä ja kysymällä ja keskustelemalla oppii yleensä ainakin välttämään joitain muiden tekemiä virheitä.

Itekin enemmän kynä- kuin tekijämies, mutta tarkotus ois koittaa jotain oppia tässä. Mitään kellosepäntyötähän toi ei tarkkuudeltaan ole mutta perushuolellisuudella pärjää pitkälle. Tietty se huolellisuuskaan ei auta jos suunnittelu on päin persettä.

Paljon löytyy netistä oppaita ja opinnäytteitä mistä lähteä liikkeelle.

Alapohjan suhteen löytyy tämmönen kuin "Tuulettuvan alapohjan vedoton ja lämmin rakenne":

http://www.piiru.fi/sites/default/files ... alonen.pdf

Kiinnostava sikäli, että vaikka tossa on tungettu vanhan lattian päälle kymmenen senttiä villaa ja muovimattoa perään niin lattia on kylmä ja veto käy.

Sikäli kun toi hirsiseinän lisäeristys huolettaa niin mielenrauhaa voi järkyttää tai hoitaa lukemalla tutkimusta "Lisäeristettyjen hirsiseinien kosteustekninen kunto"

https://tutcris.tut.fi/portal/files/100 ... _kunto.pdf

Seinissäkin tuntuu aika humina käyvän. Ei siinä paljoa villa auta, jos ilma kulkee sieltä sun täältä. Sikäli kun se läpinäkyvä muovikin alkaa olla jo ihan kunnon iässä niin tiedä sitten miten ehjä tai pitävä se siellä on.

Mutta jos ja kun toi on koolattu niin että koolingeille on jyrsitty koloa seinään niin se voi olla sev verta ruman näkönen että parempi vetästä suosiolla levyt pintaan tuon alapohjaohjeen mukaisesti. 2x12mm huokolevy ja paperi väliin.

[Rasmus-mafioso]

Tässä muuten hyvä juttu siitä miten rahalla saa ja suunnittelulla säästää:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... kuukautta/

Saksassa putkiremontti tehdään viikossa – miten se Suomessa voi kestää kolme kuukautta?

Riistakamera paljastaa: Putkiremontti venyy, koska suurin osa työajasta menee odotteluun.

Luvut tuntuivat epäuskottavilta.

Kansainvälisissä ja suomalaissa tutkimuksissa oli huomattu, että rakennustyömailla yli puolet työajasta meni hukkaan.

Se kuulosti Sami Kokkosesta liioittelulta. Hän oli itsekin rakennusalalla, toimitusjohtajana Fira Palvelut -nimisessä yrityksessä.

Toimiko heidänkin yrityksensä niin tehottomasti kuin tutkimuksissa väitettiin?

Hän halusi käydä katsomassa.

Työntekijät ehdottivat, että pomo menisi putkiremonttityömaalle Helsingin Vallilaan. Siellä oli alkamassa kylpyhuoneiden kattojen asennus.

Liian pieni työvaihe, Kokkonen muistaa sanoneensa. Ei muutaman laudan kiinnittämisessä ehtisi syntyä tyhjäkäyntiä.

”Pojat sanoivat minulle, että mene nyt vain sinne katsomaan.”



Kokkonen saapui työmaalle sekuntikellon ja muistiinpanovälineiden kanssa.

Tee töitä ihan niin kuin tavallisesti, hän kehotti työntekijää. Tämä aloitti mittaamalla kylpyhuoneen katon. Valmistelevaa työtä, Kokkonen merkkasi paperiinsa.

Seuraavaksi työmies lähti hakemaan lautaa. Kokkonen kulki mukana, kerrostalon neljännestä kerroksesta alas pihalle ja sen poikki autotallin perälle perustettuun varastoon.

Hitto.

Varastossa mies huomasi, että yksi katon kulmista oli jäänyt mittaamatta.

He palasivat neljänteen kerrokseen. Mies otti uudet mitat, kulki takaisin varastoon, sahasi oikean kokoiset laudat ja kantoi ne kylpyhuoneeseen.

Mihin tikkaat olivat hävinneet?

Siinä ne olivat hetki aikaisemmin olleet, keskellä kylpyhuonetta.

Työmies lähti etsimään. Ne löytyivät toisesta kylpyhuoneesta – työmaalla kolme miestä vuorotteli yksien tikkaiden kanssa.

Vihdoin mies seisoi katon rajassa, valmiina aloittamaan katon asennuksen.

Kappas.

Ilmanvaihtohormi olikin eri paikassa kuin edellisessä kylpyhuoneessa. Millainen ratkaisu siihen pitäisi virittää, mies ei ollut varma.

Piti soittaa työnjohtajalle. Tämä ei vastannut puhelimeen. Odotettiin.

Päivän päätteeksi Sami Kokkosella oli paperilla lopputulos. Se oli samanlainen kuin tutkimuksissa, joiden tuloksia hän ei ollut uskonut.

Paneloija oli tehnyt tuottavaa työtä, esimerkiksi sahannut lautoja tai naulannut niitä kattoon, alle kymmenen prosenttia työajastaan.

Noin 30 prosenttia ajasta oli kulunut valmistelevassa työssä.

60 prosenttia oli hukkaa. Työvälineiden roudailua paikasta toiseen. Ohjeiden tai työnjohdon etsiskelyä, odottelua.

Roudailu, etsiskelu ja odottelu olivat vieneet kahdeksan tunnin työpäivästä neljä tuntia ja 45 minuuttia.

Siitä, kun Kokkonen vieraili vallilalaisella työmaalla, on reilut kolme vuotta.

Hän ei enää muista, kuinka kauan remontissa kaiken kaikkiaan kesti.

Todennäköisesti kaksi, mahdollisesti jopa kolme kuukautta per asunto. Niin kauan putkiremontit Suomessa keskimäärin kestävät.

Joskus operaatio hoituu nopeammin: jos esimerkiksi pinnoitetaan vanhat putket sen sijaan, että ne puretaan ja pannaan tilalle uudet.

Sekin vaikuttaa, miten suurta taloa remontoidaan. Rivitaloasukki pääsee helpommalla kuin kymmenkerroksisessa pytingissä asuva. Päällekkäisissä kodeissa kulkevat yleensä samat putket, eikä vesi juokse ennen kuin työt ovat valmiita kaikissa saman putkilinjan asunnoissa.

Valmistumista odotellessa remonttievakko voi lukea vaikka Asukkaan selviytymisopasta.



Putkiremontti on selviytymiskysymys, mutta Saksassa se voi sujua myös näin: Kun remontti alkaa, saksalainen sulloo arvoesineet kaulakukkaroon, vetää sandaalit ja tennissukat jalkaan ja lähtee lentokentälle. Kun hän viikon päästä palaa Mallorcalta kotiin, putkiremontista on muistona vain rusketus.

Lokakuussa 2013 Göttingenissä, idyllisessä saksalaisessa yliopistokaupungissa, remontoitiin nelikerroksisia lähiötaloja. Uusittiin putket, keittiöt ja kylpyhuoneet. Tehtiin siis täydellinen perinteinen putkiremontti. Lisäksi maalattiin asuntojen seinät.

Työt alkoivat maanantaina.

Loppusiivous oli seuraavan viikon tiistaiaamuna.

Alle seitsemässä työpäivässä tehtiin se, mikä kestää Suomessa yleensä ainakin kaksi kuukautta.

Nopeusero on kahdeksankertainen, ristiriidassa kansallisen itseymmärryksemme kanssa. Suomalainen ei ole hidas. Suomalainen on se, joka ulkomaanmatkoilla huokailee alentuvasti mañana-meiningille ja toistelee, että kotipuolessa palaveritkin alkavat ajoissa. Muualla ajoissa alkaa korkeintaan siesta. Suomalaisella on suo, kuokka ja maanviljelysseuran raivausmitali.

Korjausrakentamisen johtaja Kalevi Stenman rakennusyhtiö Lemminkäisestä kuuntelee epäuskoisena selostusta Göttingenin työmaasta:

”En usko tuohon viikkoon.”

Stenman sanoo, ettei voi kommentoida Saksan remonttia tarkemmin, koska ei ollut näkemässä sitä. Mutta mahdottomalta se joka tapauksessa kuulostaa.

”Toki se riippuu jonkin verran talon korkeudesta, mutta suomalaisissa lähiöissä, joissa näitä remontteja paljon tehdään, se on se kolmen kuukauden asumishaitta per asunto.”

”Jos sitten kyseessä on joku 1800-luvun lopussa rakennettu keskustakohde, se on eri juttu.”

Sen remontointi kestää kauemmin?

”Niin.”

Stenman ei keksi sellaista taloa, jonne voisi viikossa vaihtaa uudet putket.

”Vaikka tekisi töitä kolmessa vuorossa… Jaa kolme kuukautta kolmella.”



Firan pääkonttorissa Vantaalla neuvotteluhuone on sisutettu saunaksi. Sami Kokkonen istuu alalauteilla.

Kokkonen retkikuntineen vieraili Göttingenin työmaalla. Hän puhuu näystä innostuneesti kuin hupparinuori Slush-festivaalilla. Hän puhuu saniteettitilojen lattioista.

”Suomessa tehdään lattiavalu koko kylpyhuoneeseen.”

”Saksassa lattia sai olla muuten tasainen, mutta suihkun kohdalla oli pieni kaato.”

Siksi lattiasta voitiin valaa ohuempi kuin Suomessa. Mitä ohuempi lattia, sen nopeammin se kuivuu ja sen nopeammin seuraava työvaihe voi alkaa.

Lattian kallistuskulmaa lukuun ottamatta asunnot ja korjaustekniikat olivat Göttingenissä vastaavia kuin Suomessa, Kokkonen sanoo:

”Se oli tasan ainoa juttu, joka oli siellä kevyempi tehdä.”

Sekin kevennys oli aika pieni – kun käyttää nykyaikaisia aineita, suomalaistenkin rakennusmääräysten mukainen lattia kuivuu tunneissa.

”Viimeistään se vierailu vahvisti, että ne hukkatutkimukset ovat ihan totta. Rakentaminen on pääsääntöisesti aika tuottamatonta toimintaa.”

Saksan-retken jälkeen Kokkonen asennutti riistakamerat firmansa putkiremonttityömaalle.

Riistakameran kuvamateriaali vahvisti Kokkosen teorian siitä, mikä suomalaisissa remonteissa mättää.

Kuvissa näkyi, että kylpyhuoneet olivat tyhjillään yli 80 prosenttia työajasta.

”Se ei ollut mikään vahinko.”

”Se liittyy siihen, miten putkiremontti on totuttu Suomessa tekemään.”

Se on totuttu tekemään putkilinja kerrallaan.

Rappaajat tulevat työmaalle vasta, kun purkaja on purkanut kaikki saman putkilinjan kylpyhuoneet.

Kun rappaajat häärivät, sanotaan vaikka kahdeksankerroksisen talon kahdessa ylimmässä asunnossa, muut asunnot ovat sen aikaa tyhjillään, vaikka niissä voisi kenties jo aloittaa vesieristysten tekemisen. 80 prosenttia työajasta tyhjillään tarkoittaa sitä, että jokaisessa asunnossa tehdään töitä suunnilleen yhtenä päivänä viikossa.

”Hukka on rakennettu putkiremontteihin sisään.”

Kyse ei ole suomalaisten rakennusmiesten laiskuudesta. Laiskuudesta voi syyttää korkeintaan heidän pomojaan.

”Työvaiheet eivät ole järkeviä. Niitä ei ole organisoitu hyvin. Logistiikkaa ei ole mietitty loppuun saakka.”

Logistiikka voi tarkoittaa epämääräistä varastoa, josta jokainen penkoo tarvitsemansa materiaalit. Kun vesikalustaja etsiskelee oikeaa lavuaaria lautojen seasta, remontti ei varsinaisesti etene.

Sen sijaan Göttingenissä tehtiin töitä kahdessa vuorossa, tunnin tarkkuudella tehdyn työlistan mukaan. Vesikalusteiden asentaja tiesi tismalleen, milloin missäkin asunnossa loppuisivat laatoitustyöt ja hän voisi jatkaa siellä töitä.

Suomessa suunnitelmat tehdään yleensä päivien tarkkuudella. Varmuuden vuoksi jätetään pelivaraa yllätysten varalta. Yleensä pelivara käytetään yllätyksistä riippumatta – onko kukaan koskaan tehnyt mitään ennen kuin on pakko?

Göttingenissä yllätyksille ei ollut varattu aikaa. Sen sijaan niihin oli varauduttu.

Jos putki ei mahtunutkaan koteloon, se purettiin ja rakennettiin uusi sen sijaan, että hälytettäisiin työnjohtajat paikalle miettimään asiaa.

Mietintä oli tehty etukäteen. Työmaalla keskityttiin toteuttamiseen.

”Kyse on siitä, haluaako tehdä nopeasti vai eikö halua tehdä.”



Sami Kokkonen ei ole ensimmäinen, joka haluaisi tehdä nopeasti. Antti Pirhonen kävi Berliinissä ihastelemassa saksalaista tehokkuutta jo yli kymmenen vuotta sitten. Sielläkin tehtiin putkiremonttia. Sekin kesti viikon.

”Putkiremontin voi tehdä perinteisin menetelmin vaikka viikossa, ilman mitään sukituksia tai pinnoituksia”, Pirhonen sanoo.

”Ilman muuta.”

Pirhonen on työskennellyt reilut seitsemän vuotta kiinteistökehityspäällikkönä asuntoja rakennuttavassa Bonavassa. Sitä ennen hän työskenteli rakennusjätti NCC:llä.

Myös NCC:llä oli huomattu, että suurimman osan työajasta kylpyhuoneet olivat tyhjillään. Yrityksessä päätettiin tehdä kokeilu. Nelikerroksisen talon putket vaihdettiin uusiin kolmessa viikossa.

Pirhonen ja muut kokeilussa mukana olleet tekivät sellaisen aikataulun, että kylpyhuoneet olivat mahdollisimman vähän tyhjillään.

”Aika triviaali asia, eikö?”

Triviaalia tai ei, kolmen viikon remontti jäi yksittäiseksi kokeiluksi. Siitä on kaksitoista vuotta.

”Jos kilpailijat eivät tee nopeammin, sunkaan ei tarvitse tehdä.”

”Remontin ostava taloyhtiö ajattelee helposti, että jos rakennusliike haluaa monta kuukautta aikaa työlle, on parempi antaa se sille, koska sitten laatu on hyvää. Mutta ei se valitettavasti ole niin.”

Ei rakennusliikkeellä ole mitään kiirettä.

”Tämä ala on valitettavasti sellainen, että ketään ei oikeastaan kiinnosta kehittää asioita. Tämä on kuin seisovaa vettä.”



Rakennusalan seisahtuneisuus näkyy tilastoissa.

Reilussa 40 vuodessa esimerkiksi tehdastyön tuottavuus on nelinkertaistunut. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samalla työpanoksella, jolla saatiin 1970-luvulla valmistettua yksi auto, valmistuu nyt neljä.

Samassa ajassa rakennustyön tuottavuus ei ole parantunut juuri lainkaan.

Osittain se johtuu tilastoinnin puutteista. (Tilastokeskuksessa ei olla varmoja esimerkiksi siitä, onko kaikki rakennetut talot varmasti huomioitu rakennusalan tuottamaa arvonlisäystä laskettaessa.)

Mutta tuskin tilastoharha kaikkea selittää.

Useimmilla muilla aloilla yritykset ovat saaneet ulkomaisia kilpakumppaneita. Matkapuhelin voidaan suunnitella Piilaaksossa, valmistaa Kiinassa, pakata konttiin ja myydä missä päin maailmaa tahansa. Edes kauppaketjut eivät ole olleet turvassa, kun Keskon ja S-ryhmän rinnalle on rynnistänyt saksalainen Lidl.

Sen sijaan putkiremontin teettäjän on pakko suosia suomalaista. Ainakin toistaiseksi.

”Japanissa Toyota tekee asuntoja samalla tehokkuusajattelulla kuin autoja. Panasonickin tekee asuntoja”, Antti Pirhonen sanoo.

”Niillä on sadan hengen kehitystiimit miettimässä, miten nämä asiat kannattaa tehdä.”

”Valtavat yritykset etsivät uusia markkinoita Japanin ulkopuolelta.”

Suomen-markkina on otollisimmillaan 2020-luvulla. Silloin alkavat halkeilla putket 1970-luvulla rakennetuissa asunnoissa, ja niitä Suomi on täynnä. Putkiremonttiin menee enimmillään noin 30 000 asuntoa vuodessa, siis Mikkelin verran koteja.



Viime kesänä myös Fira kokeili, voisiko putkiremontin tehdä nopeammin kuin kolme kuukautta jaettuna kolmella, kun oikein suunnittelisi.

Nurmijärveläisen kerrostalon asukkaat muuttivat pois perjantaina 12. elokuuta.

Asunnoista purettiin vanhat vessat ja kylpyhuoneet. Vaihdettiin viemärit ja vesijohdot. Samalla tehtiin laajennus kahteen kylpyhuoneeseen.

”Panivat koko paikan atomeiksi ja rakensivat sitten uudelleen”, asukas Sirkka Turunen sanoo.

Hän oli remontin ajan tyttärensä luona.

Työmiehet tekivät töitä saksalaisittain: tuntiaikataululla ja kahdessa vuorossa.

Kahden viikon päästä perjantaina ihmiset muuttivat takaisin koteihinsa.

Marraskuussa kokeillaan vastaavaa uudelleen, Helsingin Roihuvuoressa.

Ei kaksi viikkoa kuitenkaan ole mikään uusi standardi, Sami Kokkonen sanoo. Nyt vasta harjoitellaan.

Hyvä, että harjoitellaan: Kaksi viikkoa on vähän, kun vertaa pariin, kolmeen kuukauteen. Mutta se on tuplasti enemmän kuin saksalaisissa malliesimerkeissä.

Kunnollisten aikataulujen ja työsuunnitelmien lisäksi Göttingenin työmiehillä oli toinenkin etu. He tunsivat toisensa.

Göttingenin rakennusmiehet kertoivat teheensä töitä suurin piirtein samalla porukalla yli 20 vuotta.

Suomessa aliurakoitsijat haalivat työmaille vähän ketä milloinkin.

Kuvittele, että omalla työpaikallasi maanantaipalaverissa istuisi aina uusi kokoonpano.

Ponnista siinä tuottavuusloikkaa samalla kun mietit, mitä tuo vieressä istuva Reija tai Raija on tullut tänne tekemään.

[Rasmus-mafioso]

Tossa kun mietin lämmitystä ja kattelin taulukoita niin 1150 litran varaaja on näille kuutioille ihan liian pieni. Pitäis olla ainakin kaks kertaa suurempi. Ongelma on siinä, että pannuhuoneessa oleva tila varaajalle on 170x170x100cm eli ei siihen mahdu kuin ehkä max 1,5m³ varaaja, joka maksais sekin kolme ja puol tonnia uutena. Eli järkevintä kattoa saisko vanhan varaajan vaan huollettua, muutenkin parempi korjata ku uusia. Ikää sillä jo 25 vuotta.

Alimitoitettu varaaja ei sinällään ole pitkällä tähtäimellä mikään ongelma, koska kun saa uuden piipun muurattua ja uunit kuntoon niin huonekohtainen puulämmitys on keskeinen lämmitysmuoto. Tällä hetkellä kun koko paska on muovitettu niin vähän jänskättäis laittaa full hd huonelämmitykset tulisijoilla, että mistä se repii sen korvausilman sitten. En oo ihan varma missä kondiksessa noi muovimaton alla olevat alapohjan orgaaniset eristeet on enkä ehkä haluais että uuni repii korvausilmat siitä läpi. Seinistähän se kyllä sen todnäk vetäis. 5v vanhoissa ikkunoissa olevat ilmanvaihtoräppänät ei oo suunniteltu uuneille, mutta sit kun on ajankohtanen niin korvausilmaventtiilit tiätty pitää tehä.

Käyttövesiputkiremontti pitäis tehdä ja tossa mittailin, että koko taloon menee noin 20m kupariputkea, semmosenaan hinta n. 230€ pelkälle putkelle. Sitten liittimet tietty ynnä muu. Mietin että josko tekis itte ja säästäis (mikä edes voisi mennä pieleen?! Mutta homman nimi on DIY, vittu saatana ). Vakuutukset laskee 300€/vuosi, kun saa noi käyttöputket uusittua eikä noi kai ainakaan vielä oo luvanvarasia hommia.

Samalla kyllä lähtee märkätilat kokonaan uusiks ja sille pitää laskee hinta vielä erikseen. Tein viimesen päälle huolellisesti ja mittojen mukaan tämmösen pohjapiirroksen pesutiloista (n.335x355cm) ja keittiöstä.



Eli tuo punanen palkki näyttää sitä miten pitkälle pannuhuone jatkuu keittiön alle. Tällä hetkellä käyttövesiputket nousee talon puolelle tosta suihkun ja keittiön välisestä seinästä ja samoista koloista se kannattanee jatkossakin ottaa, mutta harkinnan arvoista vois olla siirtää tota seinää sen verran että putket jää kokonaan keittiön puolelle eikä tosiaankaan kulje pystysuuntaan seinän sisässä. Siitä sais sitten talon puolella kahella läpiviennillä käyttövesiputket eli keittiöstä pesuhuoneeseen ja pesuhuoneesta vessaan.

Saunan ja suihkun välinen seinä lähtee helvettiin tosta, suihkuun tulee suihkukaappi ja saunan kohdille kuivaustila. Kiukaan hormiliitokseen vois viritellä pienen kaminan. Johonkin vielä paikka pesukoneelle. Kun koko osasto kerta puretaan pannuhuoneen kattoon asti niin samalla vaivalla kandeis ehkä tehdä myös pesukoneelle oma poistoviemäriliitäntä. Nyt poistoletku menee seinän läpi vessan lavuaariin. Lattiakaivoonkaan sitä ei kannata laittaa suorilta menemään.

Tällä hetkellä ton pesuosaston lattia on aika hupaisan näkönen kun kallistelee vähän millon mihinkin mutta suihkun vedet valuu noin suunnilleen lattiakaivoon. Mutta sitten kun ton purkaa kokonaan pois niin vesikiertoputket lattiaan ja vedeneristykset sum muut päälle. Mitenköhän noi seinät kannattais tehdä?

Lämmitysputket taas nousee tällä hetkellä talon puolelle niinkin nerokkaasta kohtaa kun tosta noin suunnilleen saunan ja suihkun välisen oviaukon kohalta. Vois olla fiksumpi nostaa lähempää ulkoseinää, mistä ne lähtis sitten kiertämään taloo seiniä pitkin ja lattioiden päällä, sitten kun lattiat on asianmukaisesti laskettu oikealle tasolleen. Nyt varmaan riittää kun kytkee vaan vanhoihin putkiin ja tekee vaan lähtökohdat uusiks. Samalla ois pannuhuoneen puolelle ihan kiva laittaa mittarit patteriston lähtö- ja paluulinjoihin. Pesutilojen lattialämmityksen jakotukki säätimineen sitten kans tohon pannuhuoneen puolelle ja siinä vois kait hyödyntää noita nykysen linjan koloja keskellä koko paskaa.

Nyt kun laskeskelee budjettia niin eiköhän noista saa aika hyvän osan tässä lämmityskauden aikana säästettyä, jos ottaa huomioon että edelliseen vuokrakortteeriin verrattuna nyt pitäis jäädä 400€/kk enemmän käteen.