Talojen ja tilojen remontointi

[Timo Jutilan maksa]

[dillen aspen]

Nostetaas topikkia

Oon rogen puolella avautunut meidän talosta jossa on hirsien välissä kreosootissa uitettua rivettä. Talossa on tehty viitisen vuotta sitten sähkö, vesi ja viemäriremontit ja uusi kylppäri yläkertaan, joten talon purkaminen tuntuu tuhlaukselta. Olen tässä jonkin aikaa suunnitellut että tuen yläkerran perustuksiin asti, puran hirsikehikon alakautta hirsi kerrallaan ja putsaan hirret mekaanisesti. Juttelin kuitenkin eilen mm. kreosoottikohteiden kanssa työskennelleen tutun rakennesuunnittelijan kanssa ja se oli sitä mieltä että mekaaninenkin puhdistus on epävarma ja vaikka hajun saisi pois huoneilmasta niin myynti tulevaisuudessa olisi riski. Hirsikehikko on siis vain alakerran korkuinen, yläkerta on rankarakenteinen. Aloimme puhua hirsiseinien korvaamisesta rankaseinällä kun yhtäkkiä tajusin miten homma kannattaa toteuttaa.

Puretaan julkisivulaudoitus yhdeltä seinältä kerrallaan, sahataan moottorissahalla keskelle seinän korkuinen aukko 600mm jaolla, esim. 1800 leveä. Suurin osa hirsiseinästä jää siis paikalleen ja tulee edelleen yläkertaa. Sitten vaan koolataan aukkoon rankaseinä ja lyödään ulkopintaan jäykistävä runkoleijona tai vastaava tuulensuojalevy. Hommaa jatketaan pätkä kerrallaan kunnes hirret on poistettu ja tilalla on uusi seinä. Tällä säästytään rakenteiden tukemiselta ja työmäärä on radikaalisti pienempi kuin hirsien puhdistuksen kanssa. Hommaa voi myös tehdä vähän kerrallaan jo nyt talvella, joten kesällä voisi päästä jo sisätiloihin kiinni.

Sinänsä sääli tuhota vanhat hirret (jotka on peräisin 1700-luvulla rakennetusta riihestä), mutta tässä kohtaa haluttaisiin vaan talo mahdollisimman nopeasti ja varmasti kuntoon ja ajatus siitä että 30k€ ja helvetin työlään remontin jälkeen sisällä haisee ratapölkky, ei oikein nappaa. Koolaus, tuulensuoja ja eristeet (Hunton tai Ekovilla) kustantanee noin 4-5ke ja laskeskelin että hirsistä saatava polttopuu maksaisi ainakin 2-3k€ ostettuna.

Oon purkanut alakerran sisätiloja ja mistään ei ole vielä löytynyt hometta tai kosteutta. Jopa erittäin niukasti tuuletetun rossipohjan kutterinpurukin on aivan tuoreen näköistä ja kuivaa, jos siinä ei ole mitään hajuja tms. niin sen voinee käyttää uudelleen. Julkisivulaudoitus lienee alkuperäinen mutta laudat on paksuja ja pääosin hyvässä kunnossa. Mulla on tasohöylä ja meinasin kokeilla ajaa sillä laudoista maalit ja vähän puupintaa pois, olisi aika hienoa jos ne voisi käyttää ainakin osittain uusiksi.

Piirtelin lounastauolla nopean kaavion aiheesta, itse en aikanaan keksi suurempia sudenkuoppia

[Rasmus-mafioso]

[Kieppi]

Nostetaas topikkia

Oon rogen puolella avautunut meidän talosta jossa on hirsien välissä kreosootissa uitettua rivettä. Talossa on tehty viitisen vuotta sitten sähkö, vesi ja viemäriremontit ja uusi kylppäri yläkertaan, joten talon purkaminen tuntuu tuhlaukselta. Olen tässä jonkin aikaa suunnitellut että tuen yläkerran perustuksiin asti, puran hirsikehikon alakautta hirsi kerrallaan ja putsaan hirret mekaanisesti. Juttelin kuitenkin eilen mm. kreosoottikohteiden kanssa työskennelleen tutun rakennesuunnittelijan kanssa ja se oli sitä mieltä että mekaaninenkin puhdistus on epävarma ja vaikka hajun saisi pois huoneilmasta niin myynti tulevaisuudessa olisi riski. Hirsikehikko on siis vain alakerran korkuinen, yläkerta on rankarakenteinen. Aloimme puhua hirsiseinien korvaamisesta rankaseinällä kun yhtäkkiä tajusin miten homma kannattaa toteuttaa.

Puretaan julkisivulaudoitus yhdeltä seinältä kerrallaan, sahataan moottorissahalla keskelle seinän korkuinen aukko 600mm jaolla, esim. 1800 leveä. Suurin osa hirsiseinästä jää siis paikalleen ja tulee edelleen yläkertaa. Sitten vaan koolataan aukkoon rankaseinä ja lyödään ulkopintaan jäykistävä runkoleijona tai vastaava tuulensuojalevy. Hommaa jatketaan pätkä kerrallaan kunnes hirret on poistettu ja tilalla on uusi seinä. Tällä säästytään rakenteiden tukemiselta ja työmäärä on radikaalisti pienempi kuin hirsien puhdistuksen kanssa. Hommaa voi myös tehdä vähän kerrallaan jo nyt talvella, joten kesällä voisi päästä jo sisätiloihin kiinni.

Sinänsä sääli tuhota vanhat hirret (jotka on peräisin 1700-luvulla rakennetusta riihestä), mutta tässä kohtaa haluttaisiin vaan talo mahdollisimman nopeasti ja varmasti kuntoon ja ajatus siitä että 30k€ ja helvetin työlään remontin jälkeen sisällä haisee ratapölkky, ei oikein nappaa. Koolaus, tuulensuoja ja eristeet (Hunton tai Ekovilla) kustantanee noin 4-5ke ja laskeskelin että hirsistä saatava polttopuu maksaisi ainakin 2-3k€ ostettuna.

Oon purkanut alakerran sisätiloja ja mistään ei ole vielä löytynyt hometta tai kosteutta. Jopa erittäin niukasti tuuletetun rossipohjan kutterinpurukin on aivan tuoreen näköistä ja kuivaa, jos siinä ei ole mitään hajuja tms. niin sen voinee käyttää uudelleen. Julkisivulaudoitus lienee alkuperäinen mutta laudat on paksuja ja pääosin hyvässä kunnossa. Mulla on tasohöylä ja meinasin kokeilla ajaa sillä laudoista maalit ja vähän puupintaa pois, olisi aika hienoa jos ne voisi käyttää ainakin osittain uusiksi.

Piirtelin lounastauolla nopean kaavion aiheesta, itse en aikanaan keksi suurempia sudenkuoppia

On siinä työmaata! Mä en uskaltaisi käyttää tuolta yhtään mitään uudelleen. Vaikka kreosootista ei oo kokemusta, niin erilaisista hajuista sitäkin enemmän ja yhtään mitään missä on pienikin riski että haisee en huolisi.

[dillen aspen]

Spoiler:

Nostetaas topikkia

Oon rogen puolella avautunut meidän talosta jossa on hirsien välissä kreosootissa uitettua rivettä. Talossa on tehty viitisen vuotta sitten sähkö, vesi ja viemäriremontit ja uusi kylppäri yläkertaan, joten talon purkaminen tuntuu tuhlaukselta. Olen tässä jonkin aikaa suunnitellut että tuen yläkerran perustuksiin asti, puran hirsikehikon alakautta hirsi kerrallaan ja putsaan hirret mekaanisesti. Juttelin kuitenkin eilen mm. kreosoottikohteiden kanssa työskennelleen tutun rakennesuunnittelijan kanssa ja se oli sitä mieltä että mekaaninenkin puhdistus on epävarma ja vaikka hajun saisi pois huoneilmasta niin myynti tulevaisuudessa olisi riski. Hirsikehikko on siis vain alakerran korkuinen, yläkerta on rankarakenteinen. Aloimme puhua hirsiseinien korvaamisesta rankaseinällä kun yhtäkkiä tajusin miten homma kannattaa toteuttaa.

Puretaan julkisivulaudoitus yhdeltä seinältä kerrallaan, sahataan moottorissahalla keskelle seinän korkuinen aukko 600mm jaolla, esim. 1800 leveä. Suurin osa hirsiseinästä jää siis paikalleen ja tulee edelleen yläkertaa. Sitten vaan koolataan aukkoon rankaseinä ja lyödään ulkopintaan jäykistävä runkoleijona tai vastaava tuulensuojalevy. Hommaa jatketaan pätkä kerrallaan kunnes hirret on poistettu ja tilalla on uusi seinä. Tällä säästytään rakenteiden tukemiselta ja työmäärä on radikaalisti pienempi kuin hirsien puhdistuksen kanssa. Hommaa voi myös tehdä vähän kerrallaan jo nyt talvella, joten kesällä voisi päästä jo sisätiloihin kiinni.

Sinänsä sääli tuhota vanhat hirret (jotka on peräisin 1700-luvulla rakennetusta riihestä), mutta tässä kohtaa haluttaisiin vaan talo mahdollisimman nopeasti ja varmasti kuntoon ja ajatus siitä että 30k€ ja helvetin työlään remontin jälkeen sisällä haisee ratapölkky, ei oikein nappaa. Koolaus, tuulensuoja ja eristeet (Hunton tai Ekovilla) kustantanee noin 4-5ke ja laskeskelin että hirsistä saatava polttopuu maksaisi ainakin 2-3k€ ostettuna.

Oon purkanut alakerran sisätiloja ja mistään ei ole vielä löytynyt hometta tai kosteutta. Jopa erittäin niukasti tuuletetun rossipohjan kutterinpurukin on aivan tuoreen näköistä ja kuivaa, jos siinä ei ole mitään hajuja tms. niin sen voinee käyttää uudelleen. Julkisivulaudoitus lienee alkuperäinen mutta laudat on paksuja ja pääosin hyvässä kunnossa. Mulla on tasohöylä ja meinasin kokeilla ajaa sillä laudoista maalit ja vähän puupintaa pois, olisi aika hienoa jos ne voisi käyttää ainakin osittain uusiksi.

Piirtelin lounastauolla nopean kaavion aiheesta, itse en aikanaan keksi suurempia sudenkuoppia

On siinä työmaata! Mä en uskaltaisi käyttää tuolta yhtään mitään uudelleen. Vaikka kreosootista ei oo kokemusta, niin erilaisista hajuista sitäkin enemmän ja yhtään mitään missä on pienikin riski että haisee en huolisi.

Onhan siinä työtä, mutta niin on mökin purkamisessa (ja uuden rakentamisessa). Tuon myyminen tuollaisenaan purkukuntoisena on toki mahdollista, mutta taloudellisesti tulee takkiin, ja sitten on taas edessä vanhan talon osto kaikkine riskeineen koska uuteen ei ole varaa ja oma talo kuitenkin halutaan. Oon nyt avannut tuolta suurimman osan rakenteista ja kaikki näyttää toistaiseksi täysin terveeltä.

Hirsiseinän pätkän sahaa auki puolessa tunnissa ja runkotolppien asentamiseen ei pitäisi mennä sen pitempään kuin tavallisellakaan talotyömaalla. Joka tapauksessa aion tässä aika pian kokeilla tota yllä mainittua työtapaa koska ei tässä oikein hävittävääkään ole. Jos yhden 2m pätkän operointi onnistuu esim. päivässä niin en näe mitään syytä miksi homma ei olisi mahdollinen,

Toi kreosootti on sellainen että sen haju tarttuu mutta kunhan se ei ole ollut suorassa kosketuksessa niin se haju myös haihtuu (koska se haiseva osa eli PAH-yhdiste nimeltään naftaleeni on se joka myös haihtuu herkimmin). Meillä oli tuolla talolla kirjoja muutaman kuukauden ajan ja niihin oli tarttunut pieni haju, mutta se hävisi kokonaan kun olivat pari viikkoa varastossa muualla. Alapohjan eristeiden säästäminen tai vaihtaminen on toki tässä projektissa aika pieni osa, joten jos yhtään epäilyttää niin Huntonia tai ekovillaa tilalle.

[Kieppi]

Spoiler:

Nostetaas topikkia

Oon rogen puolella avautunut meidän talosta jossa on hirsien välissä kreosootissa uitettua rivettä. Talossa on tehty viitisen vuotta sitten sähkö, vesi ja viemäriremontit ja uusi kylppäri yläkertaan, joten talon purkaminen tuntuu tuhlaukselta. Olen tässä jonkin aikaa suunnitellut että tuen yläkerran perustuksiin asti, puran hirsikehikon alakautta hirsi kerrallaan ja putsaan hirret mekaanisesti. Juttelin kuitenkin eilen mm. kreosoottikohteiden kanssa työskennelleen tutun rakennesuunnittelijan kanssa ja se oli sitä mieltä että mekaaninenkin puhdistus on epävarma ja vaikka hajun saisi pois huoneilmasta niin myynti tulevaisuudessa olisi riski. Hirsikehikko on siis vain alakerran korkuinen, yläkerta on rankarakenteinen. Aloimme puhua hirsiseinien korvaamisesta rankaseinällä kun yhtäkkiä tajusin miten homma kannattaa toteuttaa.

Puretaan julkisivulaudoitus yhdeltä seinältä kerrallaan, sahataan moottorissahalla keskelle seinän korkuinen aukko 600mm jaolla, esim. 1800 leveä. Suurin osa hirsiseinästä jää siis paikalleen ja tulee edelleen yläkertaa. Sitten vaan koolataan aukkoon rankaseinä ja lyödään ulkopintaan jäykistävä runkoleijona tai vastaava tuulensuojalevy. Hommaa jatketaan pätkä kerrallaan kunnes hirret on poistettu ja tilalla on uusi seinä. Tällä säästytään rakenteiden tukemiselta ja työmäärä on radikaalisti pienempi kuin hirsien puhdistuksen kanssa. Hommaa voi myös tehdä vähän kerrallaan jo nyt talvella, joten kesällä voisi päästä jo sisätiloihin kiinni.

Sinänsä sääli tuhota vanhat hirret (jotka on peräisin 1700-luvulla rakennetusta riihestä), mutta tässä kohtaa haluttaisiin vaan talo mahdollisimman nopeasti ja varmasti kuntoon ja ajatus siitä että 30k€ ja helvetin työlään remontin jälkeen sisällä haisee ratapölkky, ei oikein nappaa. Koolaus, tuulensuoja ja eristeet (Hunton tai Ekovilla) kustantanee noin 4-5ke ja laskeskelin että hirsistä saatava polttopuu maksaisi ainakin 2-3k€ ostettuna.

Oon purkanut alakerran sisätiloja ja mistään ei ole vielä löytynyt hometta tai kosteutta. Jopa erittäin niukasti tuuletetun rossipohjan kutterinpurukin on aivan tuoreen näköistä ja kuivaa, jos siinä ei ole mitään hajuja tms. niin sen voinee käyttää uudelleen. Julkisivulaudoitus lienee alkuperäinen mutta laudat on paksuja ja pääosin hyvässä kunnossa. Mulla on tasohöylä ja meinasin kokeilla ajaa sillä laudoista maalit ja vähän puupintaa pois, olisi aika hienoa jos ne voisi käyttää ainakin osittain uusiksi.

Piirtelin lounastauolla nopean kaavion aiheesta, itse en aikanaan keksi suurempia sudenkuoppia

On siinä työmaata! Mä en uskaltaisi käyttää tuolta yhtään mitään uudelleen. Vaikka kreosootista ei oo kokemusta, niin erilaisista hajuista sitäkin enemmän ja yhtään mitään missä on pienikin riski että haisee en huolisi.

Onhan siinä työtä, mutta niin on mökin purkamisessa (ja uuden rakentamisessa). Tuon myyminen tuollaisenaan purkukuntoisena on toki mahdollista, mutta taloudellisesti tulee takkiin, ja sitten on taas edessä vanhan talon osto kaikkine riskeineen koska uuteen ei ole varaa ja oma talo kuitenkin halutaan. Oon nyt avannut tuolta suurimman osan rakenteista ja kaikki näyttää toistaiseksi täysin terveeltä.

Hirsiseinän pätkän sahaa auki puolessa tunnissa ja runkotolppien asentamiseen ei pitäisi mennä sen pitempään kuin tavallisellakaan talotyömaalla. Joka tapauksessa aion tässä aika pian kokeilla tota yllä mainittua työtapaa koska ei tässä oikein hävittävääkään ole. Jos yhden 2m pätkän operointi onnistuu esim. päivässä niin en näe mitään syytä miksi homma ei olisi mahdollinen,

Toi kreosootti on sellainen että sen haju tarttuu mutta kunhan se ei ole ollut suorassa kosketuksessa niin se haju myös haihtuu (koska se haiseva osa eli PAH-yhdiste nimeltään naftaleeni on se joka myös haihtuu herkimmin). Meillä oli tuolla talolla kirjoja muutaman kuukauden ajan ja niihin oli tarttunut pieni haju, mutta se hävisi kokonaan kun olivat pari viikkoa varastossa muualla. Alapohjan eristeiden säästäminen tai vaihtaminen on toki tässä projektissa aika pieni osa, joten jos yhtään epäilyttää niin Huntonia tai ekovillaa tilalle.

Juu juu, ei siinä, omatkin hommat on välillä ihan helvetinmoisia, kun pakko on tehdä vaikka suunnilleen itkettää jo ajatuskin paljonko on työtä edessä. Ymmärrän ton tilanteen ja ei oo tarkoitus tosiaankaan mitenkään dumata, hyvä vaan jos vielä löytyy paukkuja yrittää tuon kanssa!

[morjens-osaston puuhastelija]

Ymmärrän aiheesta kuin sika pohjantähdestä, mutta massiivinen

Ja voi että miten toivon että projekti onnistuu, ja kekseliäisyys, sinnikkyys ja ahkeruus palkitaan! Sellaisia tapauksia kun ei liikaa mainosteta tässä ajassa, jossa kaikenmaailman "ota rahat ja juokse"-pöhinäpetterilierot on menestyksen mitta. Eli sormet ja varpaat on ristissä täällä, ja toivottavasti päivität projektin etenemisestä.

[dillen aspen]

Ymmärrän aiheesta kuin sika pohjantähdestä, mutta massiivinen

Ja voi että miten toivon että projekti onnistuu, ja kekseliäisyys, sinnikkyys ja ahkeruus palkitaan! Sellaisia tapauksia kun ei liikaa mainosteta tässä ajassa, jossa kaikenmaailman "ota rahat ja juokse"-pöhinäpetterilierot on menestyksen mitta. Eli sormet ja varpaat on ristissä täällä, ja toivottavasti päivität projektin etenemisestä.

Joo en pelkää itse tekemistä ja työn määrää, raha ja paikkaan kiintyminen on varmaan isoimmat syyt yrittää saada talo pelastettua, mutta on siinä isona vaikuttimena myös vittuuntuminen nykymeininkiin jossa kaikki vanha korvataan uudella vaan koska se on halvempaa ja helpompaa. Näitä "järjettömiä" tee-se-itse projekteja suunnitellessa tulee aina mieleen maanviljelijäsetäni joka mm. rakensi valtavan maansiirtoperäkärryn itse ja vaihtoi vanhaan kaivuriin Wanajan linja-auton moottorin tekemättä asiasta minkäänlaista numeroa, ihan vaan koska tarve oli olemassa. Viimeisin rojekti mistä kuulin oli vaihtaa uudenkarheana lunastuskuntoon kolaroituun latukoneeseen hytti 30v vanhemmasta mallista

Irrottelin tosiaan taannoin julkisivulaudoitusta ja yllätyin kuinka hyvässä kunnossa alkuperäiset laudat on. Niissä on sen verran paksuutta että aion yrittää höylätä tasohöylällä pinnoista millin tai pari ja käyttää ainakin osan uudelleen. Osa on toki alapäästään vähän pehmeitä, joten vaikka suurin osa olisi kunnossa niin voi olla että yhden julkisivun verran pitää ostaa uutta lautaa. Höylätyn laudan käyttö sulkee pois itse tehdyn keittomaalin käytön (varsinkin vaaleat keittomaalit ei kai oikein pysy höylätyssä pinnassa), mutta näköjään toi Virtasen 4 öljyn maali ei ole kovin kallista.

Alakerran alkuperäiset lautalattiat sain yllättäen ainakin yhdestä huoneesta ehjänä irti ja ne meinasin myös ajaa höylän läpi ja asentaa takaisin.

Sisäseiniin kiinnostaisi vetää huokolevyn päälle savirappaus, mutta pitää vielä laskeskella hintoja ja käytettävää aikaa esim pinkopahvin paikalleen liisteröintiin verrattuna.

[Kostojevski]

Huhhuh, hails rojektille.

[dillen aspen]

Tässä talvella on hyvä tehdä juttuja etukäteen vaikka koko rojektin tulevaisuus on aika epävarma. Oon työväenopiston puutyökurssilla vääntänyt keittiön laatikostojen etusarjoja koivusta, vielä on tulossa kaksi laatikostoa lisää. Purin talosta keittiön jossa oli n.10v vanhat laadukkaat laatikkomekanismit jotka aion käyttää uudelleen. Nykyisen vuokrakämpän varastossa on tallessa 50-luvun keittiön erittäin hyväkuntoiset kaappien ovet jne (ja niitä on ihan helvetisti), jotka tulee todennköisesti myös käyttöön. Keittiökaappien runkojen toteutus on vähän auki, voisin joko ostaa vaikka ikeasta, hakea jostain purkukeittiön ja käyttää ne tai tehdä omat 15mm koivuvanerista. Olen vahvasti vikan vaihtoehdon kannalla, mutta saa nähä onko moiselle aikaa. Kokemusta vanerirunkoisten laatikoiden ja kalusteiden kasaamisesta kyllä löytyy kun sitä tein aikanaan työkseni pari vuotta.

Hain eilen pari vuotta vanhan Stalan tiskipöydän kahdella isolla altaalla. Oli melkein 100% sellainen jota olin jo mallaillut Stalan suunnitteluohjelmassa, mutta käytettynä maksoi 750 euron sijaan 50 euroa.

[Hra Mezola]

Dillis, my master in D.I.Y. Hell

Ihan älytön tekemisen meininki, itellä ei olis rahkeita saati osaamista ja palaa hermot jatkuvalla syötöllä jo ihan vaan palkatun rempparyhmän ja vastaavan kanssa kommunikoinnissa...siitäkin vaemo hoitaa 85%. Työväenopiston kurssit alko just kiinnostamaan, meilläkin ajatus raapia keittiö kasaan kierrätyskamasta.

[Sun äitis]

Dillis, my master in D.I.Y. Hell

Ihan älytön tekemisen meininki, itellä ei olis rahkeita saati osaamista ja palaa hermot jatkuvalla syötöllä jo ihan vaan palkatun rempparyhmän ja vastaavan kanssa kommunikoinnissa...siitäkin vaemo hoitaa 85%. Työväenopiston kurssit alko just kiinnostamaan, meilläkin ajatus raapia keittiö kasaan kierrätyskamasta.

Massive hails kyllä kaikille projekteille tässä topikissa.
Mä olisin halunnut kierrätetyn keittiön mutta siitä mitään tullut, ei riitä aika eikä osaaminen eikä puolisolla hermot. Päädyttiin lopulta maksamaan Charmialle vitusti, mutta oli silti varmaan jotain 70% halvempi kuin Keittiömaailma.

[dillen aspen]

Tuli höylään uudet terät ja kokeilin ajaa pari lattialautaa läpi. Toistaiseksi homma sujui loistavasti, terät eivät menneet ainakaan muutamasta metristä miksikään ja jälki on oikein hyvä. Vaikka teriä joutuisikin muutaman parin vaihtamaan rojektin aikana niin kun laskee että uusi (ei ns. mökkilaadun) lattialauta maksaa halvimmillaan n. 40-50€/m2 niin montaa metriä ei 10e terien tarvitse kestää että homma kannattaa. Ja toki terät voi jaksaessaan teroittaa uudestaan.

Vasemmalla lähtökohta, oikealla höylätty lauta



Toki rahallinen säästö on vain osasyy miksi haluan käyttää vanhat laudat. Kävin parissa rautakaupassa katselemassa uusia lattialautoja ja ne näyttivät melkolailla kaikki tältä:



Noissa on n. 8 vuosirengasta laudan paksuudessa. Verrokkina alapuolella talon vanha lauta jossa yli 20 vuosirengasta (yläpuolella mittakaavana uusi c24 runkotolppa valtavilla vuosirenkailla). Kulutuskestoltaan tuollainen tiiviimpi puu on aivan ylivertainen ja näyttääkin mielestäni paremmalta.






Katselin ala- ja välipohjien liittymistä ulkoseinään tuleva seinien uusiminen mielessä ja totesin ettei mitään estettä pitäisi olla. Tajusin myös että julkisivun purkaminen (ehjänä) tulee varmaan olemaan työläin osuus prosessissa, lähinnä johtuen talon korkeudesta. Pitänee suunnitella rakennustelineet niin että työskentely ulkopuolella on mahdollisimman vaivatonta. Alustavasti suunnittelin n. 2,5m leveitä telineitä jolloin telinettä pitää siirtää 3 kertaa per julkisivu. Jos nyt ei tule valmiita telineitä halvalla vastaan niin teen itse kakkosnelosesta.


Ens viikolla pitäis tulla autoon peräkoukku ja kun saan sen asennettua niin pääsen vihdoin roudaamaan purkujätteitä helvettiin talolta ja hakemaan rautakaupasta tavaraa mm. niiden rakennustelineiden tekoon. Nekalan uusi jäteasema on onneksi lähellä ja sinne pääsee ilmeisesti aukioloaikojen ulkopuolellakin viemään tavaraa jonkun sovelluksen kanssa.

[Kostojevski]

Kyllähän se vanha hyväkuntoinen puutavara kannattaa aina säilyttää, jos mahdollista. Joskus ihmettelin faijan hamstrausmeininkiä mökillä, mutta kun näki eron vanhan ja uuden sahatavaran välillä, niin kyllähän sen ymmärsi, mistä vaikkapa lattia kannattaa tehdä.

Dillis, my master in D.I.Y. Hell

[morjens-osaston puuhastelija]

No jep, en kahta kertaa miettis kummasta puusta teen lattian (tai mitä vaan) vaikka tuota tiiviimpää sitten pitäisikin vähän höyläillä