Spirulina mikrolevällä Monsanto ulos Suomesta

[[[:]:] The Tiikeri [:[:]]]

Uus blogialusta:

Hei,

tein tällaisen blogin aiheesta ja keksinnöistäni aiheeseen liittyen.

Spirulinalla voi mm. puhdistaa vettä. Mutta pääpaino sen käytössä olisi maatalous että ei tarvitse viljelijöiden ostaa monsanton mömmöjä.

Toivoen asiallista ja tieteellistä keskustelua aiheesta:

https://spirulinasuomi.wordpress.com/

[[[:]:] The Tiikeri [:[:]]]

Lainatakseni erästä kommentoijaa:

”Kannattaisi hankkia joku markkinointivastaava. Potentiaaliset asiakkaat haukkumalla ei edistä omaa asiaansa kovin hyvin.

Jos/kun tuote on hyvä niin miksi ihmeessä sitä sitten ei ole suojattu? Yhteisen hyvän kyseessä ollen pitää hyväksyä ne kiinalaisetkin.

Turhautuminen on ymmärrettävää kun kaikki muut osapuolet on ihan hölmöläisiä, vain peilistä katsomalla näkee, niin mitähän sieltä näkyykään…”

Vastaukseni tähän:

Jos mun työssäni on jotain hölmöä, niin itsehän pidän rakentavaa kritiikkiä vain voittona projektille.

Sellaista en kuitenkaan ole saanut, mistään suunnasta esim. yliopistoista joihin olen yrittänyt olla yhteydessä vuosia.

Tänään turun yliopiston eräs leväekspertti lähetti sähköpostia, että ota yhteyttä sitten kun olet saanut systeemin toimimaan.

Eli sitten kun olen tehnyt työn, minkä valtion kuuluisi tehdä niin miksi ihmeessä käyttäisin näitä Suomen palveluja enää hyväkseni, kun työni jatkuu sitten ulkomailla?

Se, että sanon suoraan miten asiat on, että on hölmöä myrkyttää maaperä, vesistöt ja ihmisetkin kaikenmaailman kemikaaleilla maataloudessa, ei ole mikään loukkaus vaan totuus, toki totuus voi loukata jos on omallatunnolla asioita joita ei voi itsellekään oikein myöntää.

Olen päättänyt että keksintöni tulevat olemaan ilmaisia niin Kiinalle kuin Suomelle.

Kun/jos kerran Suomella ei ole halua ratkaista maassamme olevia ongelmia ja vääryyksiä, että käytämme lisäksi köyhien maiden luonnonvaroja kuten rehua ja lannotteita: sehän on varastettua tavaraa, koska raha on eriarvoista siellä, niin miksi ihmeessä tekisin yhteistyötä jatkossa paatuneiden rikollisten kanssa?

Siinä vaiheessa, kun köyhät maat saavat asiansa kuntoon: sieltä ei voida enää varastaa asioita Suomeenkaan, niin millä ihmeellä te sitten elätte suomalaiset kun ette kerran enää osaa/viitsi tehdä omaa ruokaanne edes?

Niin, sitten onkin asia niin, että suomalaiset on se kehitysmaa ja tekevät vastaavasti orjatyötä kiinalaiselle, että saadaan leivänkanttu edes pöytään.

Syy, miksi en suojaa keksintöjä on yksinkertainen: tässä tilanteessa, kun itsekin olen osallinen tähän varkauteen, on vain rehellistä yrittää ratkaista tilanne niin ettei enää tarvitse elää tällä tavoin.

Tällöin ei voi varas miettiä omaa etuaan, vaan maksaa velkojaan.

[Timo Jutilan maksa]

Lainatakseni erästä kommentoijaa:

”Kannattaisi hankkia joku markkinointivastaava. Potentiaaliset asiakkaat haukkumalla ei edistä omaa asiaansa kovin hyvin.

Jos/kun tuote on hyvä niin miksi ihmeessä sitä sitten ei ole suojattu? Yhteisen hyvän kyseessä ollen pitää hyväksyä ne kiinalaisetkin.

Turhautuminen on ymmärrettävää kun kaikki muut osapuolet on ihan hölmöläisiä, vain peilistä katsomalla näkee, niin mitähän sieltä näkyykään…”

Vastaukseni tähän:

Jos mun työssäni on jotain hölmöä, niin itsehän pidän rakentavaa kritiikkiä vain voittona projektille.

Sellaista en kuitenkaan ole saanut, mistään suunnasta esim. yliopistoista joihin olen yrittänyt olla yhteydessä vuosia.

Tänään turun yliopiston eräs leväekspertti lähetti sähköpostia, että ota yhteyttä sitten kun olet saanut systeemin toimimaan.

Eli sitten kun olen tehnyt työn, minkä valtion kuuluisi tehdä niin miksi ihmeessä käyttäisin näitä Suomen palveluja enää hyväkseni, kun työni jatkuu sitten ulkomailla?

Se, että sanon suoraan miten asiat on, että on hölmöä myrkyttää maaperä, vesistöt ja ihmisetkin kaikenmaailman kemikaaleilla maataloudessa, ei ole mikään loukkaus vaan totuus, toki totuus voi loukata jos on omallatunnolla asioita joita ei voi itsellekään oikein myöntää.

Olen päättänyt että keksintöni tulevat olemaan ilmaisia niin Kiinalle kuin Suomelle.

Kun/jos kerran Suomella ei ole halua ratkaista maassamme olevia ongelmia ja vääryyksiä, että käytämme lisäksi köyhien maiden luonnonvaroja kuten rehua ja lannotteita: sehän on varastettua tavaraa, koska raha on eriarvoista siellä, niin miksi ihmeessä tekisin yhteistyötä jatkossa paatuneiden rikollisten kanssa?

Siinä vaiheessa, kun köyhät maat saavat asiansa kuntoon: sieltä ei voida enää varastaa asioita Suomeenkaan, niin millä ihmeellä te sitten elätte suomalaiset kun ette kerran enää osaa/viitsi tehdä omaa ruokaanne edes?

Niin, sitten onkin asia niin, että suomalaiset on se kehitysmaa ja tekevät vastaavasti orjatyötä kiinalaiselle, että saadaan leivänkanttu edes pöytään.

Syy, miksi en suojaa keksintöjä on yksinkertainen: tässä tilanteessa, kun itsekin olen osallinen tähän varkauteen, on vain rehellistä yrittää ratkaista tilanne niin ettei enää tarvitse elää tällä tavoin.

Tällöin ei voi varas miettiä omaa etuaan, vaan maksaa velkojaan.

Ootko miettinyt että osa ongelmaa voi olla tällainen

En enää edes muista, mitä kaikkea akvaarioon viskelin

[[[:]:] The Tiikeri [:[:]]]

Koska LED valo on lähes monokromaattinen, se varmaankin vahingoittaa levää varsinkin jos valonlähde on täysin kiinni kasvustossa.

Tästä syystä, kun LED valoja välkytetään, on huomattu että se itseasiassa lisää biomassaa. Lisäksi se säästää energiaa ja lisää LED valojen elinikää, kun ne eivät kuumene.

Klorofylli pystyy käsittelemään vain yhden fotonin kerrallaan ja reaktioon kuluu hieman aikaa, kunnes se voi vastaanottaa taas uuden fotonin.

Kun annamme valoa levälle, niin osa fotoneista menee aina hukkaan ja valon lisääntyessä: alkavat aiheuttaa levälle vahinkoa. Kun valoja välkytetään oikealla taajuudella, voidaan optimoida klorofyllin toiminta ja vähentää photoinhibation-haittoja.

Eri tutkimusten mukaan paras μmol m−2 s−1 Spirulinalle on n. 25-300.

Jos annamme Spirulinalle vaikkapa 100 μmol m−2 s−1 LED valolla jonka taajuus on 660 nm niin tällöin tarvitsemme:

(100 x10-6 mol/(s·m²) / 660 x 10-9 m) x 0.119626 565 J·m/mol = n. 20 wattia/neliömetri.

Voimme siis todeta, että spirulinan LED valaistus ei vie paljoa sähköä.

Yhdellä autonmoottorilla saamme siis kasvatettua valon puolesta n. 800 neliömetriä levää kun LED valot ovat päällä 12/12. Tässä ei ole huomioitu sähkösäästöä, minkä valojen välkyttäminen aiheuttaa.

LED valojen välkyttämien siis tuottaa puolella sähkömäärästä, enemmän biomassaa.

Laskemme seuraavaksi hallin tuoton euroissa käyttäen Suomen 85 euron kilohintaa eli Spirulina-jauhetta.

Tabletit maksavat enemmän koska ne pitää puristaa. Myöskin levän kuivatus ja pakkaaminen lisäävät kuluja. Kun levä tuotetaan paikan päällä siellä missä se voidaan käyttää heti tuoreena, sen ravintoarvo kasvaa ja säästämme ison osan kuluista.

Tutkimuksien mukaan Spirulinan sisältämä muu mikrobimassa nimittäin juurikin lisääntyy kuivaus- ja pakkausvaiheessa eniten, joten tuoreen levän käyttö on myös mikrobiologinen etu.

Perinteinen allaskasvatus tuottaa n. 3-6 grammaa spirulinaa päivässä per neliömetri, kuivattuna massana siis.

Vuodessa tällainen 800 neliön levähuone tuottaisi maks. n. 1500 kiloa Spirulinaa. Tämän markkinarvo Suomessa olisi n. 120 tuhatta euroa.

Suljetussa reaktorissa biomassan tuotot ovat suurempia.

Otamme esimerkiksi erään PBR-tutkimuksen 30 grammaa päivässä per neliömetri.

Muistan lukeneeni, että voidaan saavuttaa myös 60 grammaa, mutta tällöin levän kasvua tuetaan niin monella keinotekoisella ja kestämättömällä tavalla, että näissä kokeissa ainoastaan ollaan voitu osittain tavoitella levän maksimaalista fotosynteesiä.

Jos levä yhteyttäisi optimaalisesti, voisimme saada teoriassa jopa 3-5 kertaa enemmän biomassaa.

Jos oletamme että kehittelemäni systeemi toimii ainakin yhtä hyvin, kuin nykyiset suljetut reaktorit eli 30 grammaa: tällaisella tekniikalla voitaisiin tuottaa vuodessa n. 8500 kiloa.

Jos välkytämme valoja niin hallin koko saataisiin teoriassa tuplattua samalla energialla.

Tämän tuotto olisi 723 tuhatta euroa vuodessa – olettaen että se siis myydään ihmisille Suomessa, eikä karjalle. Jos voitaisiin tuottaa 60 grammaa, niin liikevaihto olisi jo huomattava.

Suomessa ihmiset mielummin ostaisivat kotimaista levää. Suomessa levän käyttö on jo niin laajaa, että on n. 10 eri tuotemerkkiä myytävänä, osa näistä yrityksistä suomalaisia jotka ostavat levän ulkomailta.

Jakelukanavat ovat siis jo olemassa, mutta kukaan ei vain vielä tuota levää Suomessa – mutta olisi korkea aika jo.

Lisäksi kun voimme toteuttaa uudenaikaisia hygieniastandardeja, niin myytävä levä sisältäisi myös maitohappobakteereja ja B.subtilis.

Karjalle myytävän levän hinta tulee olla huomattavasti pienempi, että se voi kilpailla mm. ulkomaisen GM soijan kanssa.

Tällöin kustannustehokkainta on maatilallisen itse rakentaa tilan omaan kiertoon osaksi pieni systeemi. Vastaavasti voidaan myös verkostoitua toimitsijoiden kanssa ja tehdä yhdessä yksi isompi laitos. Tällöin mm. lannan kuljetusmatkat eivät saa olla pitkiä.

Esittelemäni systeemin avulla, voimme tuottaa levää oletettavasti halvemmalla kuin missään ulkomaillakaan tällä hetkellä.

[[[:]:] The Tiikeri [:[:]]]

Hei,

kirjoitus löytyy myös Uudensuomen palvelusta.

Jos haluat tukea projektia, niin klikkaa ja jaa linkki myös kavereillesi:

http://lentonenhenri.puheenvuoro.uusisu ... n-pelastus

[[[:]:] The Tiikeri [:[:]]]

meh

[Irn Bru]

Määpä annan rakentavaa kritiikkiä.

Koska LED valo on lähes monokromaattinen, se varmaankin vahingoittaa levää varsinkin jos valonlähde on täysin kiinni kasvustossa.

Tuo Ledin monokromaattisuus ei ole totta, ellei sulla oo tosiaan yhtä aallonpituutta tuuttaava laite joka on hyvin epätodennäköistä. Jos sulla on ns full spectrum-led, niin se on väriltään valkoinen, koska valkoinen valo sisältää kaikki näkyvän valon aallonpituudet, ja jos lykkäät prisman valon kylkeen ja se hajottaa sen eri väreiksi.

Valon spektri on siis eri asia kuin intensiteetti, josta puhut myöhemmin. Näkyvän valon fotonin energiamäärä on kääntäen verrannollinen sen aallonpituuteen, eli sinisen valon fotonilla on isompi energia kuin vaikkapa punaisella. Intensiteetti on se että kuinka paljon niitä fotoneja irtoaa siitä valonlähteestä.

Tästä syystä, kun LED valoja välkytetään, on huomattu että se itseasiassa lisää biomassaa. Lisäksi se säästää energiaa ja lisää LED valojen elinikää, kun ne eivät kuumene.

Klorofylli pystyy käsittelemään vain yhden fotonin kerrallaan ja reaktioon kuluu hieman aikaa, kunnes se voi vastaanottaa taas uuden fotonin.

Kun annamme valoa levälle, niin osa fotoneista menee aina hukkaan ja valon lisääntyessä: alkavat aiheuttaa levälle vahinkoa. Kun valoja välkytetään oikealla taajuudella, voidaan optimoida klorofyllin toiminta ja vähentää photoinhibation-haittoja.

Eri tutkimusten mukaan paras μmol m−2 s−1 Spirulinalle on n. 25-300.

Periaatteessa ok mutta ei kuitenkaan. Klorofyllin vastaanottaman valon laatu riippuu myös valon värispektristä, ja se riippuu kans onko kyseessä levä vai muu kasvi koska niitten klorofylli on pikkuisen erilainen ja imee eriväristä valoa. Valon olis hyvä vastata fotosynteesin 'action spectrumia', mutta sitten on vielä muita hommia johon valo vaikuttaa, esim. uv-b -valon vastaanottaminen pistää solunsisäisen aurinkosuojasynteesin päälle, sininen valo vaikuttaa viherhiukkasten liikkeeseen. Jos valoa on määrällisesti liikaa, viherhiukkaset liikkuvat solun sivuille ja suojaavat toisiaan, kun taas vähemmässä valossa ne liikkuvat ympäriinsä maksimoidakseen valon fotosynteesille.

Jos sää haluat välkyttää valoa, että se antaisi tasan yhden fotonin per sykli, niin siinä olis sitten välkyttelyhommat mikrosekuntipelillä, ja sun pitäis säätää se aallonpituus kans levän viherhiukkasen huippuabsorption mukaan. Vaikea keksiä, että pelkästä mikrosekuntivälkyttelystä olis mitään käytännön hyötyä.

Yksikkönä μmol m−2 s−1 tarkoittaa fotonien määrää mikromooleina per neliö per sekunti. Tämä nyt on tärkeää, koska puhut valojen välkyttämisestä, ja jos oikeastaan mietit valoa, valon intensiteetti, siis määrää fotonien virtaavan määrän vähän niin kuin saavista kaataen. Täten siis valonlähteestä irtoavat fotonit "välkyttävät" joka tapauksessa valonlähteen intensiteetin mukaan: pienemmästä valonlähteestä irtoaa määrällisesti vähemmän fotoneja per neliö per sekunti, kirkkaammasta taas enemmän. Parhaimman tuloksen sää saat, kun säädät valon intensiteetin sellaiseksi, ettei tule viherhiukkasille valovaurioita, ja sen sää saat valkoisesta ledistä muuttamalla μmol m−2 s−1 -lukemaa. Kauempana valonlähteestä lukema vastaavasti pienenee.

25-300 μmol m−2 s−1 haitari on iso. 25 μmol m−2 s−1 saat suunnilleen laittamalla pimennyskalvon ledin eteen (joka toisaalta taas muuttaa aallonpituuskoostumusta), 300 saat kirkkaasta ledistä. Tollanen valomittari maksaa n. 2000€.

Teoriassa levien ravintokäyttö vois toimia ihan hyvin elukoille, mutta jos sää aattelit tästä isompaa laitosta, niin sulla olis hyvä olla kans eläinten ravintodataa että miten ne kerää massaa yms. sun leväruualla vs heinällä.

Mutta näin perstuntumalta sun levämedian koostumus pitäis olla vähän paremmin tiedossa kuin (plus että näille kaupallisen tuotannon levämedioille on kans vakiutuneet reseptit):

En enää edes muista, mitä kaikkea akvaarioon viskelin

Plus että monsanto on tainnu myyä aika ison osan bisneksistä Bayerille jo aikaa sitten, eli ei kun siis aspiriinia boikotoimaan.