korpikolva wrote: ↑27 Aug 2019, 13:14
Kelasin tässä vielä tilata jäätävän läjän luonnonkukkiensiemeniä Suomen niittysiemeneltä, tavoitteena lisää niittymäisiä alueita ens vuodeksi pihaan ja enemmän mesikasveja. Mitäs muita hyviä loppukesän kukkijoita ois kuin kultapiisku? Erityisesti varjoisa/puolivarjoisa-akselin toimijat kiinnostaa.
Kuinkahan uiveloa touhua ois vaan heitellä nurmikon sekaan noita ja toivoa parasta? Sammaleisemmilta alueilta ajattelin raapia sammalet sivuun toki.
Lisäksi ruusujuurta ja väinönputkea laitan valvotumpiin olosuhteisiin kasvamaan, ettei sekoita karhunputkeen ja tajuaa et jotain ehkä kasvaa tai ei.
Luin jostain, että karhunputki kasvais 10v ennen kukintoa, ja suhtaudun uudella lämmöllä pihani karhunputkiin.
Pihalla loikkii peukalonpään kokoisia sammakoita ja niiden puolesta toivon, et nää lämmöt jatkuis vielä jonkun aikaa.
Mä tykkään tästä sun tyylistä
Hyviä loppukesän / syksyn kukkijoita pölyttäjille (luonnonkasveja, yksivuotisia, perennoja):
- Auringontähti (leviää helposti siemenestä, ite leikkaan kukkineet kukkavarret pois)
- Isohirvenjuuri
- Purppurapunalatva
- Rohtopähkämö (tää on super!)
- Nukkapähkämö (tämä myös!)
- Isot maksaruohot
- Ruiskaunokki
- Pallerokiurunkukka
- Yrtti-iiso (erittäin hyvä)
- Mäkimeirami (erittäin hyvä)
- Hunajakukka (erittäin hyvä)
- Korallikeijunkukka
- Kaunokit, esim. nurmikaunokki ja ahdekaunokki (nämäkin on loistavia)
- Kurkkuyrtti
- Pienikukkaisissa daalioissa voi olla hyviä, yksinkertainen kukka, ei kerrottu
- Karstaohdake (kuivana kesänä kukinta kyllä menee ohi melko äkkiä)
- Erilaiset apilat kukkii pitkään, esim. puna-apila on hyvä
- Päivänhatut
- Syksyllä kukkivat asterit on joidenkin ötököiden suosiossa
- Pensaista hanhikki on ainakin perhosille mieluinen
- Punatähkät
Oman kokemuksen mukaan nurtsi on liian vahvaa useimmille niitty / ketokasveille, eikä ne pääse läpi. Mä oon kasvatellut näitä vuosittain aluksi purkissa, istuttanut sopivaan kasvupaikkaan ja -alustaan (vähän kukkapenkkityyliin kunnollisen paikan tehden), mahdollisesti useampaan paikkaan, ja sitten ne leviää siitä jos on levitäkseen. Harvemmin viskon vaan siemeniä mihinkään, ne ei oikein tuppaa lähtemään, ellei ole kunnolliset olosuhteet.
Käänsin valkosipulimaaksi yhtä vanhaa laitumena ollutta, alunperin niittykasveja kasvanutta paikkaa, ja sieltä on nyt lähtenyt kukkimaan mm. kohokkeja. Jos ne ovat sitä vanhaa lähtöä, eikä lisätyn kasvualustan mukana tulleita, niin vanhoja vielä kasvamaan lähteviä siemeniäkin voi kyllä olla maaperässä, kun niille vaan tulee suotuisat olosuhteet. Samoin yksi paikka alkoi kasvaa mm. karhiaista ja pölkkyruohoa kun se käännettiin vähän syvemmältä, päättelin siinä maassa olleen näitä muuten vähentyneiden lajien siemeniä kun muualla meillä ei niitä (enää) kasvanut. Otin ne sitten lisäykseen, ja nyt mulla kasvaa kukkapenkissä vuosittain komeita karhiaisia, ja "pölkkiksetkin" alkaa päästä pikkuhiljaa pihaan asti. Oon lisäksi onnekseni saanut täältä "kiinni" myös mm. nätin paikallisen ketoneilikan, ja nyt koitan myös näissä nurkissa hyvin harvalukuisen käenkukan lisäämistä. Aika montaa lajia olen saanut pärjäämään täällä, joten tuleehan tän värkkäämisen seurauksena sitten vähän palkintoakin kun joku menestyy. Niin ja siemeniä kyllä koitan saada kaikista näistä vuosittain talteen ja jakoon.
Mulla on tää ikuisuusprojekti, että palauttaisin laidunnuksella tän niittyhomman johonkin malliin. Monimuotoisuuden suojeleminen ja lisääminen kiinnostaa kovasti. Tänä keväänä näin tuolla "niittymäisellä" pellolla mm. isotoukohärkiä, joille laidunnus olis hyvä homma. Saa lisää pontta hommaan kun onnistuu lisäämään jotakin vaikka vähän harvinaisempaa, tai mahdollisesti omien toimien ja sattumankaupan iloisena seurauksena ilmaantuu jotakin uutta ja toivottua lajia pihaan. En oikein tiedä mitä mä harrastaisin, jos en tätä.