- Pesintä oli ollut kaikkiaan 30 pöntössä, näistä 25 täysin onnistuneita, eli ei kuolleita poikasia eikä kuoriutumattomia munia.
- Yövyttyjä, pesän rakentelun alkua, tai tyhjiä pönttöjä oli 12.
- Noista 30 pesitystä pöntöstä epäonnistuneita oli kolme: kahdessa oli ehjä pesämalja ja muutamia kuoriutumattomia munia eli homma ei ollut päässyt alkua pidemmälle, ja yhdessä oli kokonainen sinitiaisen poikue kuolleena.
- Kuolleita poikasia oli yhteensä kolmessa pöntössä, eli yhdessä tuo kokonainen poikue, ja yksittäinen kuollut poikanen kahdessa muussa pöntössä.
Tiaispesiä (sini-, tali-, kuusi-, ym.) näytti olevan enemmistö kaikkien lajien pöntöissä. Parhaiten onnistuneet pesinnät ja parhaiten miehitetyt pesät olivat yllättäen tasaikäisessä, n. 20-vuotiaassa talousmännikössä. Huonoiten onnistunutta pesintää (keskeneräiset pesät) oli vanhemmassa kuusikossa ja eräässä nuoressa koivikossa. Pihan ja pihametsikön pesintä oli aika tasaisesti onnistunutta, mutta tyhjiä pönttöjä oli tällä alueella enemmän, johtuen luultavasti aika tiheästä pöntötyksestä. Talousmetsässä pöntöt ovat mulla ihan tarkoituksellakin harvemmassa, pesä tai sen yritys on about jokaisessa.
Yhden pöntön kohdalla mietitytti, kuka siinä on pesinyt. 28mm lentoaukolla (eli pikkutiaisten mitoilla) varustettu pesä oli nimittäin puruilla täytetty, siitä oli pieni osa raivattu pois, ja pieni pesämalja tiaismunilla höystettynä oli tehty n. puoliväliin pönttöä purupatjan päälle. Tämä oli toinen niistä pesistä, joissa pesintä oli jäänyt kokonaan kesken. Yleensä jos joku pikkutiainen (sini- tai kuusitintti lähinnä) pesii tällaiseen hömötiaiselle tehtyyn purupönttöön, se heittelee koko pöntön tyhjäksi puruista ja alkaa rakennella omaa pesää pohjalle. Tosin on todennäköistä, että tässäkin tapauksessa oli joku muu tiainen asialla kuin hömppä, hömpän saaminen lautapönttöön on kyllä vissiin hyvin harvinaista. Se tekee yleensä katajan kuoresta pesänsä rakenteita, tässä niitä ei ollut. Mutta en tiedä miksi pesää ei oltu raivattu ihan tyhjäksi, tämä oli eka purujen päälle tehty tiaispesä mitä tarkistan ikinä, ja mulla on niitä puruvuorattuja pönttöjä joka vuosi ainakin kymmenkunta.
Puukiipijän pönttöjä mulla on seitsemän, pesitty oli kolmessa ja yövytty yhdessä, loput tyhjiä. Yksi kestosuosikki-pönttö kiipijällä on, jossa on aina pesintä, joka on onnistunut hyvin. Nämä pöntöt ovat kaikki laajalla alueella vanhemmassa kuusikossa.
Pöllölle laitettiin pönttö viime vuoden keväällä. En odottanut sinne vielä ketään, mutta oli siellä ilmeisesti tiainen tai joku ollut, oli vuorattu pohjan kokoinen alue sammalella, peuran persekarvoilla ja muulla tiaistilpehöörillä. Sen vaan sanon, että on kyllä ollut hirveä homma tehdä tuo pesä tuon kokoiseen pönttöön

Mulla on myös neljä pääskyn pesälaatikkoa (mitat ja muitakin hienoja ohjeita löytyy täältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/ ... ponttoilla) joita en nyt ole vielä ehtinyt tarkistaa. Haarapääsky pesi kyllä viime kesänä vanhan navetan sisällä, katonrajan kolossa tiilen päällä. Pesälaatikot pistin ihan "täkynä" viime kesänä ulos navetan seinään, räystäslaudoituksen alle, vähän näkymättömiin jos joku niistä kiinnostuu. Luulen, ettei niissä ole ollut ketään, mutta täytyy vielä tutkia. Joku harmaasieppo tms. rohkea "avopöntön" lintu voisi pesiä tuollaiseen pesälaatikkoon, mutta sen pitäisi olla vähän eri paikassa.
Tuossa linkissä, jonka tohon ylemmäksi laitoin, on sellaisen monitoimi- / "superpöntön" ohje. Tein yhden kokeeksi ja laitoin puuvajan seinään, katsotaan ketä siihen menee ensi kesänä vai meneekö ketään!
Viime kesän pesinnästä yleisesti: täälläpäin oli koko kevään ja kesän ihan äärettömän kuivaa, sateita ei tullut kuin pari kertaa ja nekään ei juuri kastelleet. Oli jo toinen ihan tappokesä peräkkäin (niin ja lisäksi 2017 kesä, joka oli helvetin kylmä) . Pöntöt ovat sijoitettuna kauttaaltaan yhteensä n. 10ha alueella. Suurin osa nuoremmissa talousmetsissä (mänty ja koivu pääasiassa) ja osa vanhemmassa sekametsässä, sekä vanhemmassa kuusikossa. Odotin pahempaa poikaskuolleisuutta (viime vuonna oli enemmän, siis -18 vuoden tappokuivasta kesästä selviytymättömiä), mutta tämä oli yllättävän hyvä pesintä siihen nähden mitä odotin.
Ruoan puute noilla taitaa olla se suurin syy poikaskuolemiin, hyttysiä ym. sai etsimällä etsiä näiltä seuduin sekä viime- että toissavuonna. Tosin myös isommaksi varttuneet poikaset, joita oli koko sakki kuolleena ihmetyttää, en oo niin perehtynyt vielä näihin hommiin, että osaisin sanoa mikä tommosenkin tilanteen aiheuttaa. Emoille on vissiin tapahtunut jotakin?