En ole nyt saanut mitään erityisen mielenkiintoista aikaan (paitsi leikkasin parit mummoalushousut siitä kankaasta, mitä jo oli kotona), ja puolet materiaaleista on edelleen matkalla, niin ajattelin kirjoitella tähän väliin muistiin kaavamuokkausasiaa:
Ihan ensin disclaimerina, että olen itse pituutta lukuun ottamatta siinä määrin standardimittainen, että pääsen kohtalaisen helpolla. Lyhyys on kuitenkin sitä luokkaa, että kyllä mummoalkkareistakin joutuu ottamaan korkeutta pois, mikä tapahtuu suunnilleen näin, että tuo punainen osuus taitetaan pois ja sitten teipataan:
Ohhh Lulun noita korkeavyötäröisiä joudun yleensä madaltamaan 1-2 cm, ja tuossa oikeastaan vaan katsoo, että korkeus otetaan pois suorassa kulmassa keskitaitteeseen nähden. Jos ja kun sivusauma pykältää, niin siihen voi teipata lisää paperia ja piirtää uusiksi, mutta mä olen yleensä vaan kangasta leikatessa katsonut, että tuosta noin.
Rintsikat on kyllä olleet mullekin vaikeita, ja tosi moni sellainen kaava, jota on yleisesti hehkutettu ompeluskenessä ei ole istunut mulle millään metodilla. Sitten kun noi kaavoittajat on monesti itseoppineita, niin olen yrittänyt vähän silmäillä, että onko siellä taas kaavoitettu itselle, ja onko meillä sama kroppa vai ei. Helpointa (ja ehkä elämäni parhaat päätökset top 5:ssä muutenkin) oli luovuttaa kaaritukien kanssa ja noilla yksinkertaisemmilla kaavoilla pääsi silleen kivasti alkuun, että oli helppo nähdä testiversiosta, mistä puuttuu tilaa ja mistä pitäisi ottaa pois.
Ja nyt kun on näppituntuma, niin Hyacinthia muokkasin sokkona vaan näin, että leikkasin noiden punaisten viivojen kohdalta kaavan auki saumanvaraan asti (tai ei tuossa yläreunassa välttämättä ollutkaan sitä), ja sitten levitin alareunaan (1.) saumakohtaan (1/2 tuumaa, eli 12-13 mm reunasta) 2,5 cm lisää ja lisäksi sivusaumaan (2.) samalla systeemillä 1,5 cm lisää:
Lopuksi teippasin kaavan taakse lisää paperia täyttämään reiät. Takakappaletta en muokannut, kun kangas joustaa sen verran, että sivusauman lisäyksen pystyy ommellessa syöttämään samaan mittaan.
Ja sitten on näitä vähän niin kuin kaarituille piirrettyjä kaavoja mutta ei kuitenkaan, ja näiden perinteisempien mallien kanssa on edelleen enemmän säätämistä:
Elikkäs tässä on tapahtunut seuraavaa:
1. Kuppiosien A ja B yläosasta on otettu keskellä olevan sauman suuntaisesti 2 cm korkeutta pois. Tässäkin on olennaista, että mittaa just sauman kohdalta eikä kaavan reunasta, jolloin noi kappaleet saa edelleen ommeltua yhteen, koska sauman pituus pysyy samana. Ja tuossa kun näkyy tuo kohdistusmerkki, niin teen aina silleen, että sen kohdalta ei leikellä, ja se ikään kuin pysyy paikoillaan, vaikka sauman pituus muuttuu molemmin puolin.
2. Kupin alaosasta ja yläreunasta on otettu kiilamaisesti korkeutta pois niin, että yläreunasta lähtee 2 cm, sauman kohdalta 1 cm, ja sitten kupin ja tuon mikä toi on (engl. cradle, mutta sanotaan vaikka etukappaleeksi) väliseen sauman kohdalla kiila on 05, cm, mikä sitten johtaa siihen, että
3. ja 4. myös muita kaavan osia piti madaltaa 0,5 cm.
Sinisellä yritin esittää vielä vikan hienosäädön, eli kun olin tehnyt muokatulla kaavalla ensimmäiset kunnolliset rintsikat, niin totesin että tuli vähän turhan peittävät tyyliin vintage-mummorintsikat, joten taittelin vielä kupin yläreunasta etukeskisaumaan yhden sentin korkeutta pois. (Nyt jännittää, että riittikö ja tuleekohan seuraavista sellaiset kuin halusin.)
Tein ekat muutokset niin, että saumuroin ensin pelkästä vuorikankaasta proton, johon laitoin hakaset nuppineuloilla kiinni, ja siitä sitten peilin edessä neulasin liikaa kangasta pois, kunnes näytti sopivalta. Tässäkin luulin ensin, että mun pitää poistaa kupin pystysaumasta syvyyttä, kunnes tajusin onneksi, että syvyyshän on ok, mutta ihan väärässä korossa. Sitten lopuksi mittasin protosta, kuinka paljon olin kangasta rypyttänyt, ja siirsin muutokset paperikaavaan. Sitten vielä toinen kökköproto, jolla tarkistin, että muutokset toimii.
Aika yleinen ohje internetsissä on, että pitää tehdä ihan loppuun asti rintsikat oikeilla materiaaleilla, jotta istuvuutta voi tarkastella luotettavasti, mutta oon vähän sitä mieltä, että tämä on materiaalien tuhlausta, ja vähemmälläkin vaivalla voi onnistua. (Enkä kyllä muutenkaan oikein jaksa sitä hinkkausskeneä, jossa vuosien ajan mietitään, miten saa ton millin rypyn pois vasemman tissin kohdalta.)
Semmonen. Jotain kehopositiivisuusjuttuja teki mieli kirjoittaa tähän myös, mutta en osaa oikein muotoilla niitä, paitsi että on ollut itselle hyväksi oppia muokkaamaan vaatteita itseen sopiviksi eikä päinvastoin.
Tämäkään kaava ei siis ole kaarituille soveltuva, ja mitä nyt sellaisia olen joskus aikoinaan kokeillut, niin materiaaleja menee hukkaan ja mustelmia tulee kylkiluiden päälle ja vituttaa ja tuntuu epämuodostuneelta, joten kaarituet cancelled.
Oon miettinyt jo kauemmin, että opettelis tekeen ite vaatteensa ja jotenki vituttaa taas kaikki. Jotain shortseja oon jämäkankaista aiemmin lähinnä tehny mutta tämmönen vois olla ihan fiksu rojekti.
mulla ei oikein kärsivällisyys riitä laittamaan niitä säätöjä paikalleen. 
