Punk in Finland

Oon saletti eli olen päättänyt muistaa niin, että kun Ehnroth ekaa kertaa oli (vissiin Hesarissa) haastateltavana ja maalaili juurikin tuota perusteesiään siitä kuinka hyvinvointi on keino eikä päämäärä ja ihmisten meno on niin kovin pinnallista niin piffillä nyökkäiltiin syvällisenä mukana.

Ingmar Bergmanin kuolema wrote: ↑

11 Jun 2018, 09:22

Mistähän tämä übermensch-ajattelu kumpuaa Jarilla? Ja suorastaan atavistinen viha mitään vasemmistolaiseksi tulkittavaa kohtaan?

Teksti päättyy hienoon loppukaneettiin, jossa myös muutama oivallinen nikkiaihio

...anarkistiset parasiittiunelmat romahtavat, jokaisen yksilön velvollisuuksien rima nousee ja koko kulttuuri pääsee kehittymään korkeammalle eettiselle tasolle.

Ehrnrooth,joka on joutunut asumaan Ilomantsissa ja Joensuussa. Jäänyt paitsi leikkaavan järkensä ja sukunsa velvoittamasta asemasta. Katkeroituu sitä vähemmästäkin alempiarvoisille. Olen elänyt käsityksessä, että oli opiskeluaikoina kuitenkin kommunisti.

Ananaskääpiö wrote: ↑

11 Jun 2018, 09:49

Oon saletti eli olen päättänyt muistaa niin, että kun Ehnroth ekaa kertaa oli (vissiin Hesarissa) haastateltavana ja maalaili juurikin tuota perusteesiään siitä kuinka hyvinvointi on keino eikä päämäärä ja ihmisten meno on niin kovin pinnallista niin piffillä nyökkäiltiin syvällisenä mukana.

No en tiiä - tää on itselle tuttu jo 90-luvulta, mutta täällä tosiaan yritin nähdä järjellisiä pointteja ton kirjoituksissa, kun ne oli sangen epäkonkreettisia tätä ennen. Juttuja ennen 2015 piffolta en toki oo lukenut.

aktiivinen tuholainen wrote: ↑

11 Jun 2018, 09:57

Ingmar Bergmanin kuolema wrote: ↑

11 Jun 2018, 09:22

Mistähän tämä übermensch-ajattelu kumpuaa Jarilla? Ja suorastaan atavistinen viha mitään vasemmistolaiseksi tulkittavaa kohtaan?

Teksti päättyy hienoon loppukaneettiin, jossa myös muutama oivallinen nikkiaihio

...anarkistiset parasiittiunelmat romahtavat, jokaisen yksilön velvollisuuksien rima nousee ja koko kulttuuri pääsee kehittymään korkeammalle eettiselle tasolle.

Ehrnrooth,joka on joutunut asumaan Ilomantsissa ja Joensuussa. Jäänyt paitsi leikkaavan järkensä ja sukunsa velvoittamasta asemasta. Katkeroituu sitä vähemmästäkin alempiarvoisille. Olen elänyt käsityksessä, että oli opiskeluaikoina kuitenkin kommunisti.

Henkilökohtaisen kokemuksen mukaan juuri tästä porukasta tulee pahimmat änkyrät, jotka vaihtavat ääripäästä toiseen. Nallea en toki tunne, mutta hän vain yhtenä esimerkkinä.

Onko olemassa jotain nimeä semmoselle ilmiölle jossa rakastutaan esteettisesti johonkin aatteeseen (tai varmaan sitä koskeviin perusteksteihin) ja tästä rakkaudesta sitten kumpuaa jotain hemmetin oireellista analyysia nykyajasta jossa saattaa jäädä aika vitusti sille ajalle olennaisia asioita käsittelemättä?

Viittaan tässä esim. näihin:
- Suomalaisen hyvinvointivaltion kritisoiminen kritisoimalla marxilaista vallankumousta
- Suomalaisen hyvinvointivaltion kritisoiminen antamatta sille piiruakaan virkaa sen rakkaan kapitalismin kehityksessä Suomen kontekstissa
- Jonku yksilönvapautta kaiken yli korostavan liberalismifantasian projisointi aktiivimalliin mitenkään noteeraamatta sen autoritaarisuutta
- Jne.

Ingmar Bergmanin kuolema wrote: ↑

11 Jun 2018, 09:22

Mistähän tämä übermensch-ajattelu kumpuaa Jarilla? Ja suorastaan atavistinen viha mitään vasemmistolaiseksi tulkittavaa kohtaan?

Teksti päättyy hienoon loppukaneettiin, jossa myös muutama oivallinen nikkiaihio

...anarkistiset parasiittiunelmat romahtavat, jokaisen yksilön velvollisuuksien rima nousee ja koko kulttuuri pääsee kehittymään korkeammalle eettiselle tasolle.

Retoriikka viittais siihen, että Ayn Randia on tullut lueskeltua.

Jarin "velvollisuusetiikka" tosin heilahtaa vielä vähän turhan konservatiiviseen suuntaan ja kuulostaa siltä, mitä Rand kutsui "kuoleman moraaliksi", mutta kyllähän tossa paljon sellasta on mistä voi päätellä että Atlas Shrugged on tullut luettua ja nautiskeltua.

Kritiikkini Ehrnroothia kohtaan on perustuva siihen, että jos kerran valitsee aatteensa lähinnä esteettisin perustein, edustaa kyllä tosi paskaa makua valita joku klassinen liberalismi eiii viiiittuuuuu

LA TIGRE DI ANARCHIA wrote: ↑

11 Jun 2018, 10:30

Kritiikkini Ehrnroothia kohtaan on perustuva siihen, että jos kerran valitsee aatteensa lähinnä esteettisin perustein, edustaa kyllä tosi paskaa makua valita joku klassinen liberalismi eiii viiiittuuuuu

Klassisessa liberalismissa ja 1900-luvun libertarismissa on paljon kaikkea nimenomaan esteettisesti koukuttavaa, mutta yleensä normaalisällit käy ton Ehrnroothin kehitysvaiheen läpi jotain kakskymppisinä ja tasaantuu sitten äänestään vihreitä tai demareita.

Trollface-mies wrote: ↑

11 Jun 2018, 10:42

LA TIGRE DI ANARCHIA wrote: ↑

11 Jun 2018, 10:30

Kritiikkini Ehrnroothia kohtaan on perustuva siihen, että jos kerran valitsee aatteensa lähinnä esteettisin perustein, edustaa kyllä tosi paskaa makua valita joku klassinen liberalismi eiii viiiittuuuuu

Klassisessa liberalismissa ja 1900-luvun libertarismissa on paljon kaikkea nimenomaan esteettisesti koukuttavaa, mutta yleensä normaalisällit käy ton Ehrnroothin kehitysvaiheen läpi jotain kakskymppisinä ja tasaantuu sitten äänestään vihreitä tai demareita.

Joo, kyllähän sellaset siirtomaa-sikailuun sijoittuvat epookki-tv-sarjat on komeita jne.

Trollface-mies wrote: ↑

11 Jun 2018, 10:21

Ingmar Bergmanin kuolema wrote: ↑

11 Jun 2018, 09:22

Mistähän tämä übermensch-ajattelu kumpuaa Jarilla? Ja suorastaan atavistinen viha mitään vasemmistolaiseksi tulkittavaa kohtaan?

Teksti päättyy hienoon loppukaneettiin, jossa myös muutama oivallinen nikkiaihio

...anarkistiset parasiittiunelmat romahtavat, jokaisen yksilön velvollisuuksien rima nousee ja koko kulttuuri pääsee kehittymään korkeammalle eettiselle tasolle.

Retoriikka viittais siihen, että Ayn Randia on tullut lueskeltua.

Jarin "velvollisuusetiikka" tosin heilahtaa vielä vähän turhan konservatiiviseen suuntaan ja kuulostaa siltä, mitä Rand kutsui "kuoleman moraaliksi", mutta kyllähän tossa paljon sellasta on mistä voi päätellä että Atlas Shrugged on tullut luettua ja nautiskeltua.

Pitäisi joskus kyllä lukea tämä teos. Sen verran päräyttävää tavaraa tuntuu olevan.

Oon lukenut noita vaan vähän, mutta jotenkin niistä tulee semmoinen "peruskatkera oikeistolainen vähän sivistyssanoilla ja pinnallisella historialla kuorrutettuna" -viba. Ja näissähän pitää julistaa jonkun aikakauden loppua, vaikka samalla voisi päätyä täysin päinvastaiseen lopputulemaan. Sosialismihan elää uutta tulemista jopa anglosaksisissa maissa ja ammatiliittojen jäsenmääräkin kasvoi vuonna 2017 Yhdysvalloissa

Onneksi en tee tutkimusta esim. eriarvoisuuden tuottamista terveyseroista, koska voisi ton ukon jutut vituttaa oikein kunnolla.

Ehkä yle voisi tehdä jonku sarjan, jossa toi heppu kohtaa köyhiä ja antaa niille vinkkejä hyvään elämään

Kaduilla liikkuu semmosta juttua että esimiehet ovat uusi esteettis-aristokraattisen vallankumouksen subjekti

Kunnon semmonen Jouko Pihomainen uskonnollinen hurmos tossa Ehnroothin kolumnissa

Esitetään suorastaan profetianomaisesti kuinka asiat tulee tulevaisuudessa menemään ja kertaakaan ei perustella että miksi. Kaippa koska suuri mestari Ayn Rand on niin sanonut.