kansallisosialistit (sit.) sattumalta samassa paikassa 6.12.

[fanaattinen vaaliharrastaja]

Onkohan tuollaisten oikeuskeissien yhteydessä jonkunlaista irtautumistoimintaa tarjolla ääriliikkeiden jäsenille. Tietämättä mitään käytännöistä kuvittelisin että olisi hyvä intervention paikka ja käydä kysymässä että onko tämä tosiaan se porukka missä haluat hengata kunnes kuolema tavalla tai toisella erottaa.

[Balam-Acab]

Syytetty meni ulos ja näki hätäpuhelua soittavan naisen. Miehen käsityksen mukaan osapuolilla oli jonkinlaista sanatonta viestintää tilanteessa.

oon niin paha ihminen että joudun varmasti helvettiin, mutta naurattaa joka kerta, kun tulee tämä yksityiskohta mieleen, koska en pysty kuvittelemaan muuta kuin että hailasivat toisilleen

[Tiuska Halanne]

Syytetty meni ulos ja näki hätäpuhelua soittavan naisen. Miehen käsityksen mukaan osapuolilla oli jonkinlaista sanatonta viestintää tilanteessa.

oon niin paha ihminen että joudun varmasti helvettiin, mutta naurattaa joka kerta, kun tulee tämä yksityiskohta mieleen, koska en pysty kuvittelemaan muuta kuin että hailasivat toisilleen

[Ruutana]

Syytetty meni ulos ja näki hätäpuhelua soittavan naisen. Miehen käsityksen mukaan osapuolilla oli jonkinlaista sanatonta viestintää tilanteessa.

oon niin paha ihminen että joudun varmasti helvettiin, mutta naurattaa joka kerta, kun tulee tämä yksityiskohta mieleen, koska en pysty kuvittelemaan muuta kuin että hailasivat toisilleen

Ehkä myös kantapäät kopsahtaa yhteen hailatessa

[kiimainen dinosaur]

Syytetty meni ulos ja näki hätäpuhelua soittavan naisen. Miehen käsityksen mukaan osapuolilla oli jonkinlaista sanatonta viestintää tilanteessa.

oon niin paha ihminen että joudun varmasti helvettiin, mutta naurattaa joka kerta, kun tulee tämä yksityiskohta mieleen, koska en pysty kuvittelemaan muuta kuin että hailasivat toisilleen

[Joe Roge]

Syytetty meni ulos ja näki hätäpuhelua soittavan naisen. Miehen käsityksen mukaan osapuolilla oli jonkinlaista sanatonta viestintää tilanteessa.

oon niin paha ihminen että joudun varmasti helvettiin, mutta naurattaa joka kerta, kun tulee tämä yksityiskohta mieleen, koska en pysty kuvittelemaan muuta kuin että hailasivat toisilleen

joku vois fotoshoppaa taistelevat metsot tauluun metsoille käpälät kohti aurinkoa

[Soroksen tilaama raekuuro]

jaahas, veikkauksien mukaan tämän viikon pidätetty natsi on Jyväskylän kirjastopuukotukseen 2013 ynnä muihin väkivallantekoihin osallistunut Sebastian Lämsä:

[AI-Virtanen]

Mihin oikeudenkäyntiin tässä viitataan?

[perään kuulutettu asiakeskustelu]

Mihin oikeudenkäyntiin tässä viitataan?

Jos siinä olisi räjähteitä niin eiköhän sitä kuljettaisi asianmukaisesti suojavarustetut henkilöt.

[Bukkake Randelin]

Mihin oikeudenkäyntiin tässä viitataan?

Pahoinpitely Pispalassa.

[Texas-Peten soosit]

Nyt sitten odotellaan... Jos kytät ei oo ihan hatusta vetäneet noita syytekohtia, niin kuulostaa siltä että siellä on joku iskusuunnitelma ollut ja mahdollisesti niitä räjähteitä pelissä

[Radlerradikaali]

Mihin oikeudenkäyntiin tässä viitataan?

Jos siinä olisi räjähteitä niin eiköhän sitä kuljettaisi asianmukaisesti suojavarustetut henkilöt.

Ei varmaan valmiita räjähteitä, mut ehkä aineita valmistamiseen?

[superlemmikki]

Supon vuosikirja 2020: Terrorismin uhka-arviossa näkyy äärioikeiston muuttunut tilannekuva

Terrorismin uhka Suomessa on edelleen tasolla kaksi eli kohonnut. Suurin muutos on tapahtunut äärioikeistolaisen terrorismin tilannekuvassa. Koronapandemia vaikutti kybervakoilun kasvuun. Suojelupoliisi havaitsi poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.

Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin 23. maaliskuuta julkaisemaan vuoden 2020 vuosikirjaan.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut Suomessa. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Myös viitteitä konkreettisesta valmistelusta on tullut ilmi.

"Suojelupoliisin tunnistamat äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti äärioikeiston kansainväliseen verkkoympäristöön", päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt aiemmalla tasollaan. Terroristijärjestö ”Islamilainen valtio” (Isil) kykenee edelleen inspiroimaan kannattajiaan, ja se pyrkii toteuttamaan iskuja myös Euroopassa. Vierastaistelijailmiö on lisännyt ja vahvistanut Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Syyrian konfliktialueelta palasi Suomeen vuonna 2020 useita henkilöitä. Suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, esimerkiksi rekrytoimalla ja levittämällä ääri-ideologiaa.

Suojelupoliisi seuraa myös äärivasemmistolaisen liikehdinnän ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) Suomen turvallisuudelle muodostamaa uhkaa. Suomessa PKK on keskittynyt aktiiviseen toimintansa tukemiseen kurdialueilla. Suomesta on matkustanut Syyrian konfliktialueelle muutamia vapaaehtoisia kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin.

Suomessa havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä

Koronapandemian vuoksi monet yhteiskunnan toiminnot siirtyivät etäyhteyksien päähän, ja verkossa oli saatavilla aiempaa enemmän tietoa. Vuonna 2020 havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.

Suojelupoliisi antoi julkishallinnon organisaatioille ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin. Suojelupoliisi avusti vahinkojen rajaamisessa ja tuotti tietoa hyökkäyksistä muille viranomaisille. Myös yksityisiin yrityksiin kohdistuvaa kybervakoilua havaittiin, mutta ero normaalivuoteen ei ollut mainittava.

Suojelupoliisi on kasvanut uusien tehtäviensä mukana

Vuosi 2020 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka Suojelupoliisi toimi uusin tiedustelutoimivaltuuksin. Supolaisia on nyt noin 500, ja henkilöstömäärä on saavuttanut tiedustelulakien voimaantulon myötä ennakoidun tason.

"Uusien toimintatapojen ja tiedustelumenetelmien täysimääräinen käyttöönotto jatkuu vielä, mutta Suojelupoliisi alkaa näyttää jo modernilta turvallisuus- ja tiedustelupalvelulta", Pelttari toteaa.

Tiedustelulainsäädäntö antoi Suojelupoliisille mahdollisuuden hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden uhkista myös ilman konkreettista rikosepäilyä. Toimivaltuudet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien uhkien torjunnassa.

Suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on noussut ennätyksellisen korkealle. Valtaosa (91 %) suomalaisista sanoo luottavansa Suojelupoliisiin joko paljon tai melko paljon.

[superlemmikki]

Äärioikeistolainen terrorismi muodostaa merkittävän uhkan länsimaissa

Äärioikeistolaisen terrorismin kasvanut uhka näkyy myös Suomessa. Verkkoympäristöllä on keskeinen rooli ideologian levittämisessä.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa. Viime vuosien huolestuttava kehitys on näkynyt useina toteutuneina iskuina, paljastuneina iskuhankkeina, pidätyksinä ja tuomioina.

Merkittävimmän uhkan muodostavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät. Avoimesti toimivien äärioikeistolaisten liikkeiden merkitys osana viimeaikaisia terroristisia iskuhankkeita on sen sijaan ollut vähäinen. Iskuihin pyrkivät henkilöt toimivat harvemmin näkyvästi, vaan pyrkivät päinvastoin salaamaan toimintansa.

Vuosina 2014–2019 äärioikeistolaisten iskujen ja niiden vaatimien kuolonuhrien määrä moninkertaistui länsimaissa. Äärioikeistolaisia terrori-iskuja on tapahtunut muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Saksassa, Britanniassa ja Norjassa.

Erityisen synkkä oli vuosi 2019, jolloin nähtiin useita laajamittaisia aseellisia iskuja. Näistä vakavin, Uuden-Seelannin Christchurchissa kahteen moskeijaan kohdistunut terrori-isku vaati 51 kuolonuhria.

Vuosi 2020 oli sen sijaan toteutuneiden iskujen näkökulmasta rauhallisempi. Ainoa laaja väkivallanteko tapahtui helmikuussa, kun Saksan Hanaussa 43-vuotias mies surmasi 10 ihmistä ja lopuksi itsensä maahanmuuttovastaiseen motiiviin perustuneessa aseellisessa hyökkäyksessä. Useita iskuhankkeita kuitenkin paljastui myös vuoden 2020 aikana.

Iskukohteet ja viholliskuva perustuvat vahvasti muukalaisvihamielisyyteen

Äärioikeistolaisten terroristien kohteiksi joutuvat ensisijaisesti etniset ja uskonnolliset vähemmistöt. Laajamittainen väkivalta on viime vuosina kohdistunut erityisesti islaminuskoa tai juutalaisuutta edustaviin ryhmiin ja symbolisiin kohteisiin, kuten moskeijoihin tai synagogiin.

Suurten ihmisjoukkojen lisäksi liberaalin maahanmuuttopolitiikan kannattajiksi profiloituneet yksittäiset henkilöt ovat valikoituneet äärioikeistolaisten iskuhankkeiden kohteiksi. Euroopassa on nähty useita väkivallantekoja ja iskusuunnitelmia, jotka ovat kohdistuneet maahanmuuttomyönteisiin poliitikkoihin.

Aatteellisesti äärioikeistolaiset iskut perustuvat esimerkiksi islaminvastaisuuteen, antisemitismiin tai yleiseen maahanmuuttovastaisuuteen.

Yksi huomionarvoisista äärioikeistolaisten terroristien aatteellisista vaikuttimista on niin sanottu väestönvaihtoteoria. Tämä salaliittoteoreettinen viitekehys nojaa ajatukseen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden muodostamasta perustavanlaatuisesta uhkasta länsimaiselle valkoiselle väestölle. Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa.

Aiemmat iskut ja verkkoympäristö vaikuttavat äärioikeistolaisen terrorismin ilmenemiseen

Äärioikeiston uhkaan vaikuttaa olennaisesti aiempien terrori-iskujen ja niiden tekijöiden inspiroiva vaikutus. Tämä näkyi korostuneesti Christchurchin terrori-iskussa. Iskun tekijä sympatisoi avoimesti propagandassaan aiempia äärioikeistolaisia väkivallantekoja ja nousi itse tekonsa jälkeen merkittäväksi innoittajaksi äärioikeiston keskuudessa. Christchurchin iskua on seurannut viisi siitä inspiroitunutta väkivallantekoa, ja lisäksi useita iskuhankkeita on paljastunut.

Kansainvälisellä verkkoympäristöllä on huomattava rooli äärioikeistolaisen aatteen leviämisessä. Äärioikeiston suosimilla sosiaalisen median alustoilla toimijat myös verkostoituvat keskenään, levittävät terroristista propagandaa ja yllyttävät toisiaan väkivaltaisuuksiin.

Useissa tapauksissa äärioikeistolaiset terroristit ovat jakaneet iskuihinsa liittyvää propagandaa näillä alustoilla ja saaneet osakseen hyväksyntää. Verkon kautta on syntynyt löyhiä kansainvälisiä äärioikeistoryhmittymiä, joita on luokiteltu Britanniassa myös terroristijärjestöiksi.

Liikehdinnän sisäisten tekijöiden ohella äärioikeistolaisen terrorismin uhkaan vaikuttavat maahanmuuttotilanteen, talouskehityksen tai koronakriisin kaltaiset laajat yhteiskunnalliset muuttujat.

Vaikka koronaviruspandemian aikana äärioikeistolaisten terrori-iskujen määrä on vähentynyt, koronarajoitusten ja yhteiskunnan sulkeutumisen myötä lisääntynyt internetin käyttö sekä äärioikeiston aktiivinen verkkotoiminta ovat luoneet kasvualustaa yhä uusien henkilöiden radikalisoitumiselle.

Äärioikeiston uhka ulottuu Suomeen

Globaalisti merkittävimmän terrorismin uhkan muodostavat edelleen radikaali-islamistiset toimijat, mutta viime vuosina nähty kehitys on väistämättä johtanut turvallisuusviranomaisten kasvavaan huomioon äärioikeistoa kohtaan. Suojelupoliisi on useiden muiden länsimaisten turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden tapaan tuonut esille äärioikeiston korostunutta uhkaa.

Vaikka Suomi on säästynyt äärioikeistolaisilta terrori-iskuilta, huolestuttava kansainvälinen kehitys ulottuu myös kotimaahan. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaista terrorismia kannattavia tai sympatisoivia henkilöitä, ja terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden joukossa on äärioikeistolaisia toimijoita.

Myös Suomessa äärioikeiston kansainvälinen verkkoympäristö on huomattava kasvualusta yksittäisten toimijoiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle.

[superlemmikki]

Ja otetaas vielä ote terrorismista laajemmin

Terrorismin uhka-arvio

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kasvanut. Vierastaistelijailmiö on lisännyt Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Terrorismin uhka-taso on edelleen tasolla kaksi eli kohonnut.

Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi.

Suurimman terrori-iskun uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät. Todennäköisimpiä ovat yksinkertaisesti toteutettavat iskut ja helposti saatavilla olevat tekovälineet, kuten teräaseet ja ajoneuvot, mutta myös ampuma-aseiden ja räjähteiden käyttö on mahdollista. Konfliktialueilla toimivien terroristijärjestöjen ulkomailta käsin järjestämien iskujen uhka on matala Suomessa.

Suomessa on merkittävää terrorismin tukitoimintaa. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on noin 390. Määrässä ei ole viime vuoteen verrattuna tapahtunut merkittävää muutosta. Moni kohdehenkilö on saanut aseellista koulutusta, osallistunut aseelliseen konfliktiin tai ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan. Kohdehenkilöiden lista ei ole pysyvä, vaan sille lisätään ja siltä poistetaan henkilöitä jatkuvasti.

Äärioikeiston uhka on kasvanut

Äärioikeiston uhka on voimistunut Suomessa. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen.

Länsimaissa äärioikeistolaisen terrorismin uhka on näkynyt viime vuosina useina iskuina ja iskuhankkeina. Tyypillisesti terroristisen uhkan muodostavat henkilöt eivät kuulu järjestäytyneisiin äärioikeistoryhmiin.

Kansainvälisesti sekä äärioikeistolaiset iskijät että terroristista toimintaa kannattavat löyhät ryhmittymät ovat aktiivisesti hyödyntäneet internetiä propagandan levittämiseen, rekrytointiin ja verkostoitumiseen. Myös Suojelupoliisin tunnistamat äärioikeistolaiset kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti osaksi äärioikeiston kansainvälistä verkkoympäristöä.
...
Koronaviruspandemialla ei ole ollut vaikutusta kansalliseen uhkatasoon
...
Terroristiset toimijat ovat hyödyntäneet pandemiaa propagandassaan viholliskuvien vahvistamiseksi. Radikaali-islamistit ovat luoneet kuvaa pandemiasta kostona vääräuskoisille, ja äärioikeistossa tilanne on nähty mahdollisuutena kiihdyttää yhteiskuntajärjestyksen romahdusta.
...