UUTISET ovat Hannu Haukalle kaikki kaikessa, sanoo Alfa-tv:tä pitkään läheltä seurannut HS:n lähde.
”Uutiset ovat Hannu Haukan missio. Hän haluaa uutiset, koska se on oikean tv-kanavan merkki. Mutta päiväunista puuttuu realismi”, lähde sanoo.
Hannu Haukka on vakuuttunut, että uutiset vetävät katsojia ja sitä myöten nostavat kanavan profiilia. Alfa-tv:n osakeantiesitteessä Haukka esittelee lukuja. Ylen ja MTV3:n pääuutislähetyksillä on päivittäin televisiossa 600 000–900 000 katsojaa. Kaupallisista toimijoista vain MTV3 tuottaa uutisia laajassa mitassa. Nelonen on lopettanut kokonaan uutisten lähettämisen.
”Kustannustehokas mallimme mahdollistaa tasokkaiden uutisten tuottamisen murto-osalla siitä, miten muut ne toteuttavat”, Haukka lupaa sijoittajille.
Haukan käsitykset uutisten vetovoimasta perustuvat monilta osin muistioon, jonka Alfa-tv tilasi kahdelta raskaan sarjan mediavaikuttajalta vuonna 2018.
Uutistoimintaa koskevan muistion laativat Mikael Pentikäinen ja Harri Saukkomaa. Pentikäinen oli Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana vuosina 2010–2013, ja hänen kaudellaan tv-kanava Nelosen uutistoimitus yhdistettiin Helsingin Sanomien toimitukseen. Vuodesta 2016 lähtien Pentikäinen on työskennellyt Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana.
Harri Saukkomaa puolestaan teki näyttävän uran toimittajana ja mediajohtajana ennen kuin perusti Tekir-viestintätoimiston vuonna 2008. Saukkomaa oli aikanaan mukana A4 Media -yrityksessä, joka haki toimilupaa uudelle tv-kanavalle. Kanavasuunnitelmissa oli tarkat laskelmat myös uutistoiminnan osalta. Nelosen toimilupa päätyi kuitenkin Sanomille.
Pentikäisen ja Saukkomaan Alfa-tv:lle laatima uutismuistio oli HS:n tietojen mukaan eräänlainen käsikirja siitä, miten tehokas uutiskonsepti rakennetaan. Yli 30-sivuisessa muistiossa analysoitiin kilpailijoita ja uutisten katsojamääriä sekä käsiteltiin televisiouutisten talousyhtälöä sekä yhteiskunnallista asemointia. Muistio sisälsi myös nimilistan mahdollisista toimittajista.
Muistion mukaan Alfa-tv:n olisi menestyäkseen luotava itselleen uusi identiteetti. Vanha maine olisi liian suuri rasite uskottavan uutistoiminnan kannalta.
Pentikäisen ja Saukkomaan muistio on muodostanut olennaisen pohjan Alfa-tv:n uutishankkeelle. Alfa-tv:tä läheltä seurannut HS:n lähde sanoo, että ”muistio ruokki Hannun käsitystä siitä, että uutisten myötä katsojaluvut kasvaisivat valtavasti. Samaa on nyt sanottu sijoittajille. Että kun uutiset alkavat, alkaa tulla rahaa”.
HS:n tietojen mukaan Alfa-tv aikoo käyttää uutisiinsa suunnilleen puolet osakeannista ja ankkurisijoittajilta keräämistään rahoista, joita on nyt koossa yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa. Uutisten valmisteluun ja tekniikkaan on palanut jo isoja rahasummia.
Alfa on puhunut uutisistaan jo vuosien ajan.
Elokuussa 2017 Brilliance Communications ilmaisi olevansa kiinnostunut tuesta, jota liikenne- ja viestintäministeriö kaavaili kaupalliselle tv-uutistoiminnalle. Tuolloin ministeriön asettama työryhmä esitti kaupallisille tv-uutisille kahdeksan miljoonan euron tukea. Työryhmää veti kansanedustaja Harry Harkimo. Tukisumma supistui myöhemmin miljoonaan euroon ja sen toteuttaminen tyssäsi, kun kanavat luopuivat muutamista toimiluvissaan aiemmin olleista velvoitteista.
Mutta Alfa-tv oli ehtinyt innostua ajatuksesta. Hannu Haukka kertoi elokuussa 2017 Suomen Kuvalehdelle, että Alfa-tv:n tavoitteena on ollut alusta alkaen tuottaa uutisia tunnin välein. Haukan mukaan uutisten esteenä olivat olleet taloudelliset syyt. Omassa lausunnossaan Brilliance Communications oli SK:n mukaan toivonut, että uutistukea voisi saada jo etukäteen, ei vasta kustannusten toteuduttua.
MILLAISET olisivat Alfa-tv:n erilaiset uutiset? Ehkä Hannu Haukan tärkeä yhteistyökumppani osaisi vastata.
Jarmo Kalliola teki mittavan uran it-bisneksessä ja vaurastui yrityskaupoilla. 2000-luvulla hän siirtyi televisiobisnekseen ja Suomi-tv:n toimitusjohtajaksi. Kalliola oli rakentamassa myös Suomi-tv:n uutistoimintaa.
Kalliola oli aiemmin Alfa-tv:n operatiivinen johtaja, mutta nyt hän sanoo olevansa ”seniorikonsultti”. Kalliola ja Haukka etsivät Alfalle ankkurisijoittajat, ja Kalliola on järjestellyt myös osakeantia. Hän kuuluu itsekin Alfan ankkurisijoittajiin.
Kalliolan mukaan Alfa-tv:n uutistoimitukseen voitaisiin palkata viitisentoista työntekijää. Sillä väellä saataisiin hänen mukaansa tuotettua noin viidentoista minuutin päivittäinen uutislähetys. Tavoitteena on, että uutiset alkaisivat syksyn aikana.
Entä sisältö?
Kalliola pyörittelee sanojaan. Hän puhuu ”monipuolisuudesta”. Hänen mukaansa katveeseen jäävät näkökulmat liittyvät esimerkiksi Yhdysvaltain-politiikkaan.
Keväällä 2020 Kalliola sanoi asian suoremmin Hämeen Sanomissa: ”Yleisradio ja MTV3 tuntuvat kilpailevan siitä, kumpi vääntää Donald Trumpista parhaat vitsit. Me sen sijaan käännämme myös kolikon toisen puolen. Puolet Yhdysvaltojen kansasta on kuitenkin istuvan presidentin kannattajia.”
Toinen Kalliolan esimerkki koskee ilmastonmuutosta.
”Kukaan ei kiellä sitä, etteikö ilmasto muutu”, Kalliola sanoo HS:lle. ”Mutta mistä se johtuu? Siitä on erilaisia näkemyksiä. Kuinka vaikuttava osuus on ihmisellä, kuinka iso osuus luonnon omalla kierrolla ja auringolla. Niitä pitäisi tuoda tasapuolisesti esille.”
Kalliola ei mainitse Israelia, mutta Alfaa hyvin tunteva HS:n lähde sanoo, että se on Hannu Haukan intohimon kohde.
”Haluan nähdä, mistä löytyy Alfa-tv:lle päätoimittaja, joka uskaltaisi julkaista Israelin toimintaa kriittisesti käsittelevän uutisen”, lähde sanoo.
TOINEN Hannu Haukan tärkeä neuvonantaja on Tapani Ruokanen, joka on tehnyt omaa keskusteluohjelmaansa Alfa-tv:lle viiden vuoden ajan. Papiksi vihitty Ruokanen toimi Suomen Kuvalehden päätoimittajana, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2014. Ruokanen oli aiemmin myös kristillisten lehtien Sanan ja Kotimaan päätoimittaja.
Ruokasen mukaan Alfa-tv:stä on nyt kasvamassa ”aatepohjainen media, joka täyttää myös journalistiset kriteerit”.
”Se on täysin mahdollista. Kaikki mediathan ovat käytännössä aloittaneet jollain aatepohjalla”, Ruokanen sanoo ja viittaa esimerkiksi puoluelehtiin.
Alfa-tv on Ruokasen mukaan eriytymässä IRR-tv:stä normaaliksi journalismia toteuttavaksi kanavaksi.
”Mukana on nyt päteviä omistajia, kuten Keskisuomalainen ja Eero Lehti, joka on vaikuttanut mediabisneksessä. Kanavalle rekrytoidaan uutta väkeä.”
Ruokanen on mukana myös uutisten ja ajankohtaisohjelmien suunnittelussa. ”Suunnitelmat pitää laatia hyvin tarkasti, sillä uutiset on hyvin kallis operaatio”, hän sanoo.
Ruokanen vertaa Alfa-tv:n tilannetta MTV:n uutisten aloitukseen vuonna 1981. ”Oli suuria epäluuloja, että miten kaupalliset pöllöuutiset voivat kuvitella olevansa jotain. Näen tässä samoja mahdollisuuksia. Sananvapaus laajenee, kun tulee uusia toimijoita.”
Ruokanen pitää tiedonvälityksen yksipuolistumista vakavana ongelmana. Hänen mukaansa mediassa on nyt vallalla ”voimakkaat arvopohjaiset periaatteet, jotka liittyvät maailman muuttumiseen ja heijastuvat kysymyksiin esimerkiksi naisista ja eri sukupuolista”.
”Täytyy olla mahdollisuus olla eri mieltä”, Ruokanen sanoo.
”Meillä on paljon suvaitsemattomuutta siellä, missä korostetaan paljon suvaitsevaisuutta. Toivon, ettei Alfaa kohtaan olisi epäluuloja ja ennakkoluuloja, vaan kannustusta.”
