Laiton Lehti on siitä ainutlaatuinen media, että sen päämääränä on paljastaa valtaeliitin juonet ja kasvot. Niinpä Laiton Lehti on julkaissut sekä valtapyramidin että ainutlaatuisen Epstein-aikajanan.
Laiton Lehti ei kuitenkaan paljasta vain valtaeliitin juonia, vaan kertoo miten se mädättää myös Suomen vapaus- ja kansallismielistä kenttää. Tämän vuoksi Laiton Lehti on esimerkiksi paljastanut perussuomalaisen puolueen olevan Matti ”CIA” Putkosen äänestyskoneillaan johtama valeoppositio.
Laiton Lehti on aina kuitenkin väliaikaisesti pysäyttänyt kansallismielistä kenttää koskevat paljastuksensa ennen vaaleja. Tämän vuoksi viime keväällä Laiton Lehti lupasi, ettei ennen eduskuntavaaleja juuri kritisoi pienpuolueita, jotta näillä olisi helpompi tehdä se KAIKISTA TÄRKEIN asia eli Suuri vaaliliitto.
Nyt kuitenkin näyttää, ettei Suuresta vaaliliitosta tule yhtään mitään molemminpuolisesta JULKISESTA riitelystä johtuen. Tämä on hyvin epäilyttävää.
Jos todellakin näyttää siltä, etteivät pienpuolueet pysty vaaliliittoa luomaan, niin sitten Laiton Lehti tulee jälleen aloittamaan kysymysten ja paljastusten sarjan. Materiaalia nimittäin on todella paljon! (Kiitos kaikille vinkkejä ja mahdollisia korruptiotodisteita lähettäneille.)
Odotetaan kuitenkin nyt vielä vähän, jos pienpuolueiden riidat rauhoittuisivat ja ne tulisivat vielä järkiinsä. Viime aikojen riitely on nimittäin ollut todella naurettavaa: Toisaalta VKK vihjaa Vapauden Liiton olevan vapaamuurarien kätyri ja toisaalta Vapauden Liitto vihjaa VKK:n olevan Paavin kätyri.
Lojaalisuusongelma
Tämä naurettava sotku johtuu kuitenkin yhdestä ihan oikeasta perusongelmasta: Lojaalisuusongelmasta: Oletko lojaali Suomen kansalle vai kenties jollekin toiselle maalle (useampi passi, äärisionisti, venäläinen, matu) vai jollekin järjestölle (vapaamuurarit, Opus Dei, Maltan ritarit).
Ikävä kyllä tätä ongelmavyyhtiä ei ole kansallismielisessä kentässä juuri käsitelty. Osasyynä, että matuaallon aikana aktivoituneen kentän lähes KAIKKI johtavat aktivistit olivat ulkomaalaisia tai puolisuomalaisia. Nekin harvat, jotka olivat oikeasti suomalaisia omasivat erikoisia kansainvälisiä kytköksiä esim. sionisteihin, PVL:ään tai vapaamuurareihin. Niinpä lojaalisuusongelma lakaistiin maton alle.
Vapaamuurarit
Viime aikoina lojaalisuusongelma on kuitenkin noussut kartalle varsinkin, kun VKK:n väki on kovasti kritisoinut vapaamuurareita.
VKK:n puheenjohtaja Ano Turtiainen onkin jo pitkään korostanut taistelevansa vapaamuurareita vastaan. Turtiainen katsoo vapaamuurarien dominoivan valtamediaa niin pitkälle, että ovat koronavalheen levittämisen takana.
Turtiainen katsoo vapaamuurarien olevan myös Rydmanin vainon takana.
VKK on myös jo pitkään epäillyt kilpailevan puolueen, Vapauden Liiton logossa olevan mahdollisia viitteitä vapaamuurareihin. (Kättely on oikeasti hyvin yleinen liiton symboli ja sopii varsinkin koronahysteria-ajalle.)
Niinpä monet VKK:n jäsenet ja kannattajat raivostuivat/riemastuivat, kun Vapauden Liitto otti eduskuntavaaliehdokkaakseen vapaamuurarin. Kieltämättä ehdokasvalinta oli yllättävä, koska vapaamuurarien lojaalisuus Suomen kansalle herättää kysymyksiä.
Kaiken kukkuraksi Vapauden Liitto antoi kyseiselle vapaamuurarille ehdokasnumeroksi vapaamuurarien maagisen numeron 33!! Ei ihme, että innokkaimmat salaliittoteoreetikot saivat melkein infarktin. Niinpä nousikin kova häly ja vapaamuurari ilmoitti perääntyvänsä ehdokkuudestaan.
33 tason vapaamuurari on korkeinta johtoa, joka tietää monia järjestön ja jäsenen salaisuuksia. Tämän takia monet epäilevät tiedustelupalvelujen soluttautuneen vapaamuurarien johtoon.
Kohun kiihdyttyä entisestään Vapauden Liiton puheenjohtaja Ossi Tiihonen ilmoitti, että kaikki oli ollut vain sattumaa. Hyvin todennäköisesti varmaan olikin, mutta tässä näkyi jälleen Tiihosen burgerointi ja vihreys. Siis se, että hän on sekä naivi että ollut politiikassa vasta muutaman vuoden. Kyllähän puolueen ja varsinkin puheenjohtajan pitäisi olla HYVIN varovainen, jos aikoo ottaa vapaamuurarin ehdokkaaksi. Ehdottomasti hänen olisi pitänyt tietää, että monet tulevat joutumaan shokkiin vapaamuurariehdokaasta numero 33. (Eivät sentään antaneet numeroksi 66!)
Kaiken kukkuraksi kyseinen vapaamuurari oli ns. nollaehdokas, joka oli edellisissä kunnallisvaaleissa saanut YHDEN äänen. Mitä järkeä Vapauden Liitolla on kaivaa verta nenästä nimittämällä 1. jo tässä vaiheessa 2. nollaehdokkaan, joka on 3. vapaamuurari ja vieläpä 4. ehdokasnumerolla 33! Ihan kuin Tiihonen ja Vapauden Liitto nimenomaan halusivat tahallaan ärsyttää jo muutenkin kaiken jälkeen puoliparanoidiksi muuttunutta kenttää.
Tästä kaikesta jotkut yksittäiset VKK:n jäsenet sitten riemuitsivat kuvittellen paljastaneensa potentiaalisen vapaamuurareiden salaliiton. Heidän vahingoniloinen riemu kuitenkin katkesi kuin kanan lento, kun Tiihonen huomautti VKK:n yhden kuuluisan jäsenen ja pitkäaikaisen rahoittajan kuuluneen pitkään tiettyihin salaliittolaisten kauhistelemiin paavillisiin järjestöihin ja lopulta nousseen peräti Maltan ritariksi!
Maltan ritarit
Paavin sotureita, kuten esimerkiksi Maltan ritareita nimittäin epäillään vielä enemmän salaliitoista kuin vapaamuurareita.
Erittäin rikkaat Maltan ritarit ovat kirjaimellisesti valtio valtiossa omaten extraterritoriaalisuuden. Lisäksi sen kolmella johtajalla on omat Maltan ritarikunnan passit, jotka monet maat tunnustavat. Lisäksi sadoilla Maltan ritareilla on diplomaattipassit eli heillä on käytännössä diplomaattinen koskemattomuus!
Ei siis ihme, että Maltan Ritareita on usein epäilty rahanpesusta ja huumekaupasta. Onkin melko varmaa, että Maltan ritarit toimivat Paavin agentteina usein yhteistyössä CIA:n ja Mossadin kanssa. Tuskinpa muuten olisivatkaan voineet säilyttää todella hämmästyttäviä erioikeuksiaan.
On siis hieman outoa syyttää Vapauden Liittoa vapaamuurariongelman (tahattomasta) vähättelystä samalla, kun VKK on pitkään (tahattomasti) vähätellyt paavillisten järjestöjen ongelmallisuutta! Eiköhän molempi puolue ole tehnyt saman virheen eli aliarvioinut tiettyjen järjestöjen synnyttämiä riskejä. Suomalaiset nyt vaan ovat terminaalisen naiveja ja lisäksi täysin pihalla siitä mitä kaikkia kansainvälisiä järjestöjä on edes olemassa niiden historiasta nyt puhumattakaan.
Itse asiassa kyse on saman kolikon eri puolista. Vapaamieliset kristityt ja juutalaiset toimivat mm. vapaamuurarien kautta, kun taas kiihkokatoliset omien paavillisten järjestöjen kautta. Molemmilla ryhmillä on pitkä historia, jonka aikana ne ovat sotkeentuneet lukuisiin salaliittoihin ja vallankumouksiin.
Sotkujen sotku
Todellinen sotkujen sotku. Ei ihme, että vapaus- ja kansallismielinen kenttä on hämmennyksen tilassa. Ketä enää uskoa? Keneen voi ylipäätään luottaa? Onko kaikki tahallaan sotkettu ja mädätetty?
Toisaalta tällainen sotku on väistämätön niin kauan kuin ei ole ratkaistu lojaalisuusongelmaa. Onneksi ratkaisu on yksinkertainen:
