Meni kyllä täysin ohi tämä sinimustien miekkari. Oliks siitä mitään seurantaa ees. Vähemmän huomiota sai kuin Kavoniuksen nälkälakko.
Ei nämä edes varmaan kehdanneet skriimata tätä?
Tiedotteen mukaan lähetystön "edustaja" oli käynyt "tapaamassa aktiivejamme ja osoittamassa tukeaan tapahtumalle", eli varmaan joku pressisihteeri kipassut varmistamassa tilanteen ja kuitannut sen muodollisesti.
Tuukka ilmeisesti itse kokee tämän niin, että suurlähettiläs oli käynyt puristamassa hänen kättään.
"Sen verta 100% täyttä vihaa, väkivaltaa, solvauksia, olkiukkoiluja ja huonoja käytöstapoja on kaverin ihan random postauksetkin täynnä." --Boromir
Maassamme on viimeisen viikon aikana käyty jälleen tulista keskustelua rasismista, joka sai alkunsa Esko Valtaojan ja Renaz Ebrahimin kohtaamisesta toimittaja Marja Sannikan omassa lähetyksessä. Esko Valtaoja joutui kurditaustaisen aktivistin ryöpytyksen kohteeksi todettuaan, että neekeri-sanan loukkaavuus on kiinni kontekstista, jossa sitä käytetään. Tämä synnytti kurditaustaisessa toimittajassa raivonpuuskauksen, jossa iäkästä ja uusvasemmistolaisesta diskurssista tietämätöntä miestä läksytettiin kameroiden edessä ilman toimittajan väliintuloa. Valtaoja oli kuulemma loukannut neekeri-sanan viljelyllä Ebrahimin ”turvallista tilaa”, eikä Valtaojan kyvyttömyys tiedostaa omia ”valkoisia etuoikeuksiaan” mahdollistanut enää asiallisen keskustelun jatkamista. Koomista kyllä, Valtaoja oli monilta osin samaa mieltä rasismin pahuudesta kurdiaktiivin kanssa, muttei kyennyt artikuloimaan mielipidettään tarpeeksi oikeaoppisesti.
Kurdinaisen ulostuloissa mainittiin valkoisten etuoikeuksien lisäksi myös nenäpäivän koettu rasistisuus, sillä se perustuu kehitysmaa-aktivistien mielestä rasistiseen ja yksipuoleiseen kuvastoon. Saman huomion teki myös somalitaustainen Ujuni Ahmed, joka Maailman Kuvalehden kirjoituksessaan syytti nenäpäivää rasistisesta kuvastosta, joka on omiaan pönkittämään valkoisen pelastajan ja mustan pelastettavan roolia. Asetelma on kaikkinensa mielenkiintoinen: valkoisten auttamisenhalua ja resursseja tarvitaan, mutta heidän tulisi olla tästä tuesta osittain häpeissään, sillä tuen varassa oleminen heikentää mustien omantunnonarvoa. Toisaalta taas tukematta jättäminen olisi vielä enemmän väärin, sillä mustat eivät tunnetusti osaa ylläpitää järjestäytyneitä yhteiskuntia ilman ulkopuolista apua. Valkoinen apu pitäisi siis olla itseisarvoisesti turvattua, samaan aikaan kun virallisessa kuvastossa pitäisi esittää ainoastaan mustia voimaannuttavaa kuva- ja videomateriaalia.
Tulevaisuuden monikulttuurisessa ja modernissa maailmassa valkoisten asema ei tule olemaan kaksinen, sillä heidän ainoa sallittu itseilmaisun muoto liittyy valkoisten kollektiiviseen syyllisyyteen, joka perustuu joko todellisiin tai keksittyihin historiallisiin rikoksiin. Ebrahimin ja monen muun vastaavan aktivistin vaatimukset ”call-outtaamisesta”, jonka mukaan värillisillä on aina oikeus läksyttää valkoisia ihmisiä mukamas yhteiskunnallisen keskustelun nimissä, vie valkoisilta oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen ja aivan erityisesti väestöpoliittiseen keskusteluun heidän omassa kotimaassaan. Valkoiset ovat siis kaiken pahan alku ja juuri, mutta heidän maissaan asuminen on silti jokaisen värillisen kyseenalaistamaton ihmisoikeus. Kyseistä toimintatapaa voisi luonnehtia ruskean radikaalin paradoksiksi, jossa värilliset aktivistit pitävät valkoisia ja valkonormatiivista kulttuuria ”ongelmallisina”, vaikka he itse asuvat kyseisissä yhteiskunnissa paljon mieluummin kuin värillisten omissa yhteiskunnissa.
Esko Valtaojan virhe oli siinä, että hän yritti todistaa hyvät aikeensa ihmiselle, joka piti häntä ainoastaan valkoisena sortajana. Hän selvästi järkyttyi huomatessaan, miten aika on ajanut hänestä ohitse, eivätkä hänen edistysmieliset ja maanläheiset mielipiteensä olleet enää sopivia 2020-luvun poliittisessa diskurssissa. Ihmisoikeusaktivistin leimuavissa silmissä valkoinen ihminen on aina paha, teki hän kuinka paljon henkilökohtaista sovitustyötä tahansa. Hyväksynnän hakeminen muukalaisilta, joiden suurin anti länsimaisille yhteiskunnille on sosiaalisten ongelmien aiheuttaminen, on itsessään osoitus kollektiivisesta hulluudesta, joista valkoisten kansojen tulisi välittömästi parantua oman kansallisen ja rodullisen selviytymisensä varmistamiseksi.
Sinimusta Liike on kansallismielinen puolueprojekti, joka ei etsi oikeutusta tai hyväksyntää suomalaisten kansalliselle olemassaololle yhdeltäkään vieraalta kansalta. Puolueemme tavoitteena on suomenkielinen, suomenmielinen ja suomalainen Suomi, joka tekee ratkaisunsa ainoastaan kansallisten etujensa perusteella. Puolueemme mielestä jokainen ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun hän pystyy elämään kotimaassaan, jota asuttaa ihmistä itseään muistuttava kansa. Sinimustassa Suomessa yksikään värillinen aktivisti ei siten joutuisi kärsimään valkoisten etuoikeuksien läsnäolosta, eikä yksikään suomalainen joutuisi monikulttuuristuvan maailman uhriksi.
Tulin vain vilkaisemaan että selviäisikö topikista mikä on aiheuttanut kannattajakorttien allekirjoitusten suorastaan räjähdysmäisen nousun viimeaikoina.
Häiritsevä déjà vu -laskuri 2024: 2(2023: 10, 2022: 18, 2021:19, 2020:23)
[url=//imgur.com/4inmSsP]
Muista että, et nauti Persus Makeis Sekoomuksesta, vaan se nauttii sinusta. Sinä et syö sitä, vaan se syö sinut.
Sinimustien kannatinkorttien keräystilanne tällä hetkellä: 3350/5000
Viimeisen 30 päivän aikana on saatu 160 nimeä eli keskimäärin 5,33 nimeä/pvä. Viimeinen keräyspäivä on 11.5.2022. Tällä päivätahdilla nimiä kertyy lisää 853 eli yhteensä 4203. Paperisten korttien määräähän ei ole kehdattu kertoa (niitä on tietty puheissa ihan vitusti) mutta veikkaanpa että kiire tulee natseilla jos meinaavat saada itsensä puolueeksi. Ei se kokonaan poissuljettua ole mutta saavatpahan ainakin jäädytellä perseitään toreilla ihan huolella.
Sinimustien kannatinkorttien keräystilanne tällä hetkellä: 3350/5000
Viimeisen 30 päivän aikana on saatu 160 nimeä eli keskimäärin 5,33 nimeä/pvä. Viimeinen keräyspäivä on 11.5.2022. Tällä päivätahdilla nimiä kertyy lisää 853 eli yhteensä 4203. Paperisten korttien määräähän ei ole kehdattu kertoa (niitä on tietty puheissa ihan vitusti) mutta veikkaanpa että kiire tulee natseilla jos meinaavat saada itsensä puolueeksi. Ei se kokonaan poissuljettua ole mutta saavatpahan ainakin jäädytellä perseitään toreilla ihan huolella.
Lähde: puoluerekisteri.fi
Heh, kävin eilen vilkaisemassa tilannetta. Hiton hyvä, että saavat jäädyttää persettään turuilla ja toreilla. Ehkä tämä on myös merkki siitä, että Sinimustien avoin fasismi ja sakeus on liikaa suurelle osaa ihmisistä.
Netin kautta tullut nimiä tätä kirjoittaessa 3417 kpl.
Oikeusministeriöön on viety 350 lappua.
Paperisia kannatuskortteja voisi olla palauttamatta vaikkapa 100 kpl.
Yhteensä kasassa arviolta 3867.
Aikaa jäljellä 143 päivää.
Tarttis sellaiset 8 nimeä kerätä per päivä, netin kautta tulee keskimäärän neljä nimeä päivässä. Urakka on tehtävissä, mutta työtä se tulee vaatimaan. Olisiko huippukerääjä Kalevi Helo käytettävissä?
Netin kautta tullut nimiä tätä kirjoittaessa 3417 kpl.
Oikeusministeriöön on viety 350 lappua.
Paperisia kannatuskortteja voisi olla palauttamatta vaikkapa 100 kpl.
Yhteensä kasassa arviolta 3867.
Aikaa jäljellä 143 päivää.
Tarttis sellaiset 8 nimeä kerätä per päivä, netin kautta tulee keskimäärän neljä nimeä päivässä. Urakka on tehtävissä, mutta työtä se tulee vaatimaan. Olisiko huippukerääjä Kalevi Helo käytettävissä?
Tuukan käppänatsit tahtovat siivunsa koronakriittisistä isänmaallisista. Tuukalla toki on himoa päästä säätelemään ihmisten parisuhteita ja kieltää yhtä jos toistakin, mutta korona on liian löysää tavaraa pakkotoimia varten.
Sinimustan Liikkeen Suomessa valtiolla on kriisitilanteissa valta pakkotoimin rajoittaa kansalaisten vapauksia, kun se on välttämätöntä heidän oman turvallisuutensa ja terveytensä vuoksi. Nyt käsillä oleva virus ei kuitenkaan täytä niitä kriteerejä, joilla pakkotoimia tulisi käyttää.
Hallituksen koronapolitiikka on jo tähän mennessä tehnyt ennennäkemätöntä tuhoa monille aloille ja monien elinkeinoille, eikä loppua vaikuttaisi olevan tulossa. Hallitus on toistuvasti antanut katteettomia lupauksia koronarajoitusten purkamisesta, kannustaen tällä tavoin ihmisiä ottamaan rokotteita. Rajoitukset luvattiin purkaa, kun 80% rokotekattavuus on saavutettu, mutta kattavuuden saavuttamisen jälkeen rajoituksia on kiristetty edelleen.
Nyt hallitus on luvannut säätää kiireellisenä lain, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöille jätetään vaihtoehdoiksi pakkorokotus tai työttömyys. Sinimustan Liikkeen mielestä jokaisen kansalaisen oikeus tehdä töitä ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen on sellainen perusoikeus, joka ei ole kumottavissa nyt esitetyillä perusteilla.
Vaatimus pakkorokotuksista tulee aiheuttamaan jo muutenkin liian vähäisillä resursseilla toimivan sote-alan työntekijöiden pakoa alalta, sekä uusien sukupolvien haluttomuutta kouluttautua alalle. Tämä osaltaan heikentää myös työntekijöiden motivaatiota ja siten kohdistuu suoraan työn laatuun. Seuraukset tulevat näkymään lisäksi valtion budjetissa, joka on jo valmiiksi korviaan myöten veloissa kansainvälisiä, Suomen itsenäisyyden vastaisia intressejä edustaville pankkiireille.
Odotettavissa on, että sote-alan pakkorokotusten jälkeen ryhdytään vaatimaan samaa lakia kaikille työntekijöille, joiden työssä voi joutua ihmiskontaktiin. Euroopan unionissa vaaditaan jo kaikkia koskevia pakkorokotuksia.
Vastustamme sitä, että hallitus pakottaa omia kansalaisiaan ostamaan yksityisiltä amerikkalaisilta voittoa tavoittelevilta firmoilta väliaikaisen luvan käydä töissä. Perustelu riskiryhmien suojelemisesta ei ole uskottava, sillä jopa lääkefirmat itse myöntävät, ettei rokote estä taudin leviämistä. Mikäli henkilö on rokotettu, suojaa rokote häntä yhtälailla riippumatta siitä, onko mahdollinen viruksen kantaja, esimerkiksi lähihoitaja, rokotettu vai ei.
Ihmisille luvattiin, että kaksi rokoteannosta riittää koronan selättämiseen. Nyt Suomessa ollaan kuitenkin jo kolmannella kierroksella ja maailmalla puhutaan neljännestä. Rokotteen aggressiivinen lobbaaminen saa asian näyttämään puhtaalta bisnekseltä, jolla pyritään vilpittömän kansanterveydellisen huolen sijasta rikastuttamaan muutamia ulkopuolisia suuryrityksiä vuosittaisilla pakkorokotuksilla.
Tilanne vaikuttaa enemmän kansainväliseltä korruptiolta kuin todelliselta terveyshuolelta. Rokotefirmat takovat ennätystuloksia veronmaksajien rahoilla ja uusia rokotekierroksia lobataan koko ajan. Yksityisen lääkeyhtiön näkökulmasta terve ihminen on menetetty asiakas. On epärehellistä väittää, ettei rahoja voitaisi käyttää poliitikkojen voiteluun. Mikäli nämä yhtiöt olisivat valtio-omisteisia, ne olisivat merkittävästi terveemmällä pohjalla.
Sinimustaan Liikkeeseen kuuluu niin rokotettuja kuin rokottamattomia ihmisiä. Emme siis vastusta lähtökohtaisesti rokotteita tai kehota ihmisiä olla ottamatta rokotetta – mikäli he itse omalla itsenäisellä päätöksellä sen haluavat ottaa. Rokotuksiin pakottaminen tässä tapauksessa ei ole kansalaisten tai valtioiden etu, vaan Suomen ja Euroopan ulkopuolisten myyntimiesten.
"Tämän ihmisryhmän vastenmielisin ja täysin sympatiaa vailla olevin hahmo on ikuinen poikamies, joka valmistautuu hampurilaisaterian jälkeen tyytyväisenä masturboimaan, sillä hän tietää olevansa muutaman tunnin kuluttua päissään kuin pieni sika, eikä mikään voi estää häntä, mutta nämä onnenhetket ovat lyhyet."
Sinimustin siivin impivaaraan lentää tahtoisin... Jalonen on kyllä helvetin luonteva esiintyjä näissä turauksissa ja vitsillä ulos.
"Tämän ihmisryhmän vastenmielisin ja täysin sympatiaa vailla olevin hahmo on ikuinen poikamies, joka valmistautuu hampurilaisaterian jälkeen tyytyväisenä masturboimaan, sillä hän tietää olevansa muutaman tunnin kuluttua päissään kuin pieni sika, eikä mikään voi estää häntä, mutta nämä onnenhetket ovat lyhyet."
Sinimustien kotoilevan siiven videota pukkaa jälleen. Sinänsä en noista kierrätystä puoltavista ja jatkuvasti kasvavaa kulutusta arvostelevista näkemyksistä osaa hirmuisen eriävää mieltä olla, jos jättää isänmaalliset boikotoinnit pois. Kai tässä mennään pikkuisen perinteistä pehmeämmällä kulmalla kohti impivaaralaista ihannetta ja kanavalla öyheilevä julistus jäänee paitsioon.
Jasmina kertoo, että mukavat pyhät takana ja joulutunnelmissa ollaan edelleen. Nykyaikana joulu tosin on saanut vähän turhan materialistisen merkityksen, jossa lahjat ja kulutus korostuvat. Jasmina itse on pohtinut paljon omaa kuluttamistaan erityisesti vaatteiden suhteen. Nuorempana uudet merkkivaatteet olivat tärkeitä, mutta nykyisissä piireissä näistä ei niin välitetä. Lisäksi isojen firmojen ratsastaminen feminismillä ja muilla aatteilla on riittävä syy isänmaallisille vastustaa näitä. Jasmina kannustaakin kansallismielisiä suuntaamaan kirpputoreille, ne eivät ole vain vasemmistolaisia ja hippejä varten. Suomessa on kautta aikain kierrätetty vaatteita ja kankaita ja olisi hyvä siirtää näitä säästeliäitä arvoja nykyajan Suomeen myös. Jasmina esittelee omia hankintojaan ja kertoo käsitöistään, jotka tavallaan myös edustavat sitä perinteistä elämäntapaa, jota tässä kai tavoitellaan.
Kirjoja tulee Tonin kanssa hankittua paljon, usein juuri kirpputoreilta ja antikvariaateista. Luetaan monipuolisesti, mutta historiaan ja teologiaan keskitytään. Kirjahylly olohuoneessa on myös kannanotto yhteiskunnan hektisyyttä ja nettikeskeisyyttä vastaan.
"Tämän ihmisryhmän vastenmielisin ja täysin sympatiaa vailla olevin hahmo on ikuinen poikamies, joka valmistautuu hampurilaisaterian jälkeen tyytyväisenä masturboimaan, sillä hän tietää olevansa muutaman tunnin kuluttua päissään kuin pieni sika, eikä mikään voi estää häntä, mutta nämä onnenhetket ovat lyhyet."
