Kaikki ei oikeasti mennyt niin kuin julkisuuteen on annettu ymmärtää – IS paljastaa, miksi koronakriisi pääsi yllättämään Suomen
Hallituksessa ja virkakoneistossa on kulissien takana ristivetoa, ”kilahduksia” ja tiuskintaa. Uusia uhkakuviakin on jo nousemassa.
Tulin Espanjan Aurinkorannikolta Torremolinoksesta viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä noin klo 24 KLM:n lennolla, muistaakseni lento oli KL 1171.
Vielä Amsterdamissa piti pitää vähintään 1,5 metrin välimatka lähimpään kanssamatkustajaan, mutta Suomessa kaikki muuttui.
(Kursivoitu teksti on lukijan kertomus, joka julkaistaan kertojan luvalla.)
VIRANOMAISET, erityisesti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja ministeriöt, kuten sosiaali- ja terveysministeriö (STM), ovat ilmoittaneet varautuneensa koronaan tammikuusta alkaen, kun tilanne Kiinassa alkoi pahentua.
Nyt alkaa paljastua, että varautuminen on jäänyt lähinnä seuraamiseksi.
Pitkään koko asiaa vähäteltiin. THL vertasi koronaa kausiflunssaan.
Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta kertoo viimeistään, millaisen katastrofin keskellä elämme.
ILTA-SANOMAT keskusteli asiasta useiden lähteiden kanssa. Keskustelut osoittavat, että viranomaiset ja hallitus ovat lähinnä THL:n johdolla eläneet ”ruususen unta” varautumisen suhteen, kuten yksi valtioneuvoston edustaja tiivistää.
IS:n käyttämät lähteet eivät esiinny artikkelissa omilla nimillään tilanteen herkkyyden takia.
THL on tullut koko ajan todella pahasti jälkijunassa, mikä on vienyt siltä pahasti uskottavuutta, kuuluu yleinen arvio.
Nyt on käynyt ilmi, etteivät THL ja hallitus osanneet varautua siihen, että jopa noin 200 000 ulkomailta palannutta suomalaista tekee pahan tilanteen entistä pahemmaksi.
Kolme tärkeää kysymystä
Miksi ulkomailta palaavien suureen joukkoon ei ollut mitenkään varauduttu?
Miksi suojavarusteista on annettu julkisuuteen kahta viestiä? Esimerkiksi hengityssuojien luvattiin ensin riittävän, eikä niistä ole edes hyötyä. Ne loppuivat silti jo alkuun, koska varastot sairaaloissa olivat liian pienet. Nyt kysytään, riittävätkö edes huoltovarmuuskeskuksen varastot. Viranomaiset antavat ymmärtää, että hengityssuojia voi tilata ulkomailta, vaikka globaali kysyntäpiikki kasvaa koko ajan. Vielä maanantaina huoltovarmuuskeskuksella piti olla miljoonia hengityssuojia. Nyt niitä yritetään tilata kuitenkin lisää.
Miksi lentoaseman vastaanotto on ollut sekavuuden tilassa pitkään, viime keskiviikkoon saakka? Lentoaseman osalta vastuuta on palloteltu taholta toiselle. Se, että viranomaiset eivät osanneet varautua suureen paluumäärään, kertoo valmistautumisen heikosta tasosta.
VALMIUSLAKEIHIN päädyttiin, kun presidentti Sauli Niinistö patistelullaan sai vauhtia aikaan.
Niinistön ”isällinen” näkyvyys on herättänyt ministereissä myös ärtymystä.
IS:n tietojen mukaan hallitukselle ja pääministeri Sanna Marinille (sd) oli suositeltu jo pari viikkoa, että hallituksen tulee muodostaa koronakriisiä vastaan virkamiehistä ja politiikoista erikoisryhmä, joka hoitaisi tilannetta. Valtionhallinnon kulisseissa uskotaan, että se olisi todennäköisesti estänyt koronakriisin hoidossa esiintynyttä hallinnollista sekavuutta.
– Nyt on syntynyt vaikutelma, että tätä ei johda kukaan, sanotaan IS:lle.
– Näyttää, että THL on määritellyt myös operatiiviset toimet koronan ympärille, sama lähde ihmettelee.
Hänen mukaansa Ruotsissa koronavalmistelu on hoidettu vielä huonommin, mutta se ei lohduta, sillä Suomessa varautuminen ei ole ollut juurikaan parempaa.
VIIME PÄIVINÄ eniten ihmetystä on herättänyt se, että Helsinki-Vantaan lentoasemalta on puuttunut ohjeistus kotimaahan palaavia varten. Mahdollisia taudinkantajia ei ole opastettu lainkaan, vaan heidät on pakattu täpötäysiin lentokenttäbusseihin ja kotimatkalle virusta levittämään.
Ensiksi piti koneesta poistua odottavaan bussiin takakautta, sitten mielestäni ainoa bussi ahdettiin täyteen matkalaisia. Sitten seurasi passintarkistus, jossa oltiin yhtenä kasana, ja viimeksi noudettiin vielä laukut (tilapäistiloista). Kantoiko Finavia vastuuta matkalaisistaan ja näyttikö Suomi hyvää esimerkkiä? Kuka tai mikä taho vastasi matkustajien kuljetuksesta?
Finavia on sysännyt vastuuta THL:lle: ohjeistusta ei ole ollut. Keskiviikon A-Studiossa THL:n johtaja Mika Salminen puolestaan sysäsi vastuuta takaisin Finavialle.
– Tässä on ollut monta päivää ja viikkoja hoitaa asia kuntoon. Lentoasemalla olisi pitänyt olla, ja pitäisi olla viranomaisia, jotka komentaisivat palaajat suoraan kotiin ja karanteeniin, IS:lle todetaan valtioneuvostolähteistä.
– Timo Harakan (sd) johtaman liikenne- ja viestintäministeriön olisi pitänyt gonahtaa tässä jo aika päiviä sitten.
Harakan osalta ihmetellään myös sitä, että juuri hän toivotti ulkosuomalaiset kotiin.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) meni sanomaan samaa turvapaikan hakijoiden osalta.
Kummankaan ulostulosta ei ollut sovittu hallituksessa, vaan ne tulivat muille yllätyksenä.
VARSINAISTA OPERATIIVISTA toimintaa johdetaan valtioneuvoston kanslian tilannehuoneesta, jota vetää pääministerin valtiosihteeri Mikko Koskinen (sd).
Aiemmin Koskinen on työskennellyt Sdp:n poliittisen valmistelun päällikön tehtävässä, SAK:n koulutuspäällikkönä sekä ministerin erityisavustajana. Hän oli Marinin valtiosihteeri myös liikenne- ja viestintäministeriössä.
– Pääministerin kabinetti on kokematon, ja se on luonut omat ongelmansa, sanoo ministeri.
– Kokemattomuus näkyy. Valmius on rakentunut hitaasti valtioneuvoston kansliassa, sanoo erityisavustaja.
– Ei Koskista voi yksin syyttää, muistuttaa kolmas ja mainitsee myös valtioneuvoston turvallisuusjohtajan, eversti Ahti Kurvisen nimen.
Ulkoministeriön kokenut virkamies kehuu pääministeri Marinin otetta varsinkin julkisuuteen, mutta hänkin ihmettelee hitautta, joka valtioneuvoston kansliaa on vaivannut.
– Antti Rinnettä (sd) ei ole todellakaan ikävä, mutta Rinteen valtiosihteeriä Raimo Luomaa (sd) alkaa olla.
RAIMO LUOMA toimi pääministerin valtiosihteerinä Rinteen hallituksen aikana.
Hänellä on pitkä virkamiestausta työ- ja elinkeinoministeriössä. Ennen Rinteen valtiosihteeriaikaa Luoma oli huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja.
Siis saman viraston, jonka ovet avattiin nyt historiallisesti ja josta toimitetaan suojausvälineitä mm. sairaaloille.
– Luoma olisi tiennyt heti, mitä tulee tehdä, virkamies arvioi.
Samaan arvioon yhtyvät myös muut IS:n haastattelemat virkamiehet.
Valtiovarainministeriössä vedettiin nopeasti johtopäätökset ja pyydettiin, että kansliapäällikkö Martti Hetemäki jatkaa kriisitilanteen takia ainakin kesään saakka, vaikka hänen piti alun perin jättää tehtävänsä jo tammikuussa.
VALMISTAUTUMISEN heikko taso koskee koko hallitusta, mutta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriötä (STM).
– Tämä projekti on ollut totaalisen STM-vetoinen. Se on ollut virhe. Linjajohtaminen ei ole toiminut, valtioneuvoston jäsen sanoo ja suuntaa moitteet ministerikollegalleen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd).
– Sähellystä ja säheltämistä on ollut, sanoo toinen lähde, viitaten niin ikään Kiuruun.
Lopulta päästiin junaan, jossa matka sujui onneksi rauhallisesti. Espanjassa ulos pääsi vain kauppaan, roskista viemään ja jos olisi ollut koira, sitä ulos kävelyttämään tai esim. tarvittaessa sairaalaan. Mutta kauppaankin sai mennä vain yksi kerrallaan ja apteekissakin oli viivat lattiassa, miten lähelle sai mennä edellä olevaa sekä palvelutiski nauhalla rajattu.
SUURIN ONGELMA on ollut se, että THL toimii Stm:n varassa, ja STM toimii THL:n suositusten varassa.
Sulkeutunut ympyrä on pyörittänyt itseään.
THL:stä on tullut välillisesti operatiivinen johtaja, kiitos STM:n, IS:lle arvioidaan. Sama tilanne on myös Ruotsissa THL:ää vastaavan terveysviranomaisen suhteen.
Maanantaina Stm:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi A-Studiossa, että huoltovarmuusvarastot avataan:
– Tämä päivä on historiallinen päivä. Tämä määräys on annettu, ja sosiaali- ja terveysministeriön määräys tarvitaan siihen, että nämä huoltovarmuusvarastot aukeavat. Nyt rekat lähtevät liikkeelle, Sillanaukee sanoi.
Miksi myöhästyttiin?
– Sosiaali- ja terveysministeriö ei antanut määräystä huoltovarmuuskeskuksen varastojen avaamisesta, koska se luotti THL:n ennustuksiin. STM ei ollut itse aktiivinen, eikä tehnyt mitään huoltovarmuuskeskuksen avaamisen suhteen, vaikka tarve oli nähtävissä ja siitä myös puhuttiin, valtioneuvoston jäsen arvioi.
IS:lle ihmetellään myös THL:n ja STM:n puheita siitä, että uusien hengityskoneiden valmistaminen veisi vuoden.
Samaan aikaan Ruotsissa toimii yritys, jolla on lisenssi valmistaa hengityskoneita. Tuotanto voisi alkaa 6–7 viikossa. Parhaillaan selvitetään Ruotsin kanssa, olisiko mahdollista tehdä yhteinen konsortio, jotta tuotanto saataisiin nopeasti käyntiin.
KUN TILANNE on kriisiytynyt, hallituksen sisällä on kinasteltu myös siitä, kuka ministereistä saa pitää tiedotustilaisuuksia, kuka ei. Se on aiheuttanut noloja tilanteita myös julkisuuteen.
Uuttamaata koskevista rajoituksista keskiviikkona kertoi julkisuuteen ministerijoukko, joka toisti samaa sanomaa toinen toisensa perään. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ei toistanut samaa, mutta hän kertoi vain puolustusvoimia koskevista kysymyksistä.
Merkille pantiin tosin myös se, ettei oikeusvaltioperiaatteita korostaneen vasemmistoliiton edustajista yksikään tullut juuri keskiviikon tilaisuuteen puolustamaan hallituksen päätöstä ja linjaa.
Joku saattaa vetää siitäkin johtopäätöksiä hallituksen yhtenäisyydestä.
Viime viikon torstaina tiedotuslinjasta syntyi ministerien kesken suukopua, kun oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r) todettiin Kesärannassa illalla, ettei häntä tarvita perjantain tiedotustilaisuudessa.
Henriksson ”sai kilarit”, joten koko puoluejohtoa edustava ministeriviisikko oli mukana perjantaina tiedotustilaisuudessa.
Henrikssonin osalta kerta ei ollut ainoa.
– Eihän tämä ole mikään vaali- tai puheenjohtajakampanja, vaan historiallinen kriisi ja katastrofi, yksi erityisavustaja puuskahtaa.
– Henriksson lukee jotakin työmarkkinapaperia varttitunnin monotonisesti, Rkp voisi pitää omat infonsa, kansanedustaja ihmettelee.
– Tiuskimista on ollut. Sen ymmärtääkin, kaikilla on pinna tiukalla.
– Kyllä Kiuru saa asian kuin asian sekaisin, hallituksen sisältä kerrotaan.
– Onneksi sentään pääministeri on järjissään, Marinia kehutaan.
MAANANTAINA aamupäivällä tiedotustilaisuuden järjestivät puolestaan kuntaministeri Sirpa Paatero (sd), opetusministeri Andersson ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.
Ministereillä ei ollut mitään uutta kerrottavaa.
Tilaisuus oli myös hallituksen muiden jäsenten mielestä kiusallinen. IS:n tietojen mukaan ministereille yritettiin kertoa etukäteen, että tiedotustilaisuus pitäisi perua. Taivuttelu ei onnistunut.
Tiistaina Sanna Marin ja työministeri Tuula Haatainen (sd) pitivät ad hoc -tiedotustilaisuuden ravintoloiden sulkemisesta Säätytalon ulkorappusilla, mikä toimi.
MYÖS ULKOMINISTERIÖ on toiminut kriisiolosuhteissa. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) näkymättömyyttä moni on ihmetellyt, eilen ministeri Haavisto kuitenkin astui julkisuuteen kertomaan suomalaisten tilanteesta ulkomailla.
Lue lisää: Haavisto antoi ohjeet ulkomailta Suomeen palaaville
Mielenkiintoista onkin, että ulkoministeriössä koronan ympärille rakennettua tilanneorganisaatioita johtaa nyt Pasi Tuominen, jonka Haavisto yritti savustaa konsulipäällikön paikalta.
– Mutta meillä tämä homma toimii. Tätä on harjoiteltu, ulkoministeriöstä kerrotaan.
Ulkoministeriö on kovassa paineessa, sillä samalla kun se seuraa suomalaisia ulkomailla, sen on seurattava myös oman henkilökunnan terveyttä eri asemamaissa.
KUN IS keskusteli useiden lähteiden kanssa, kävi ilmi, että valtion johdossa riittää nyt myös liki painajaismaisia näkyjä, joita nimellä ei uskalleta julkisuuteen edes esittää.
Esiin nousivat seuraavat kaksi uhkakuvaa:
1. Ruotsissa asuvat ulkosuomalaiset.
2. Venäjällä asuvat siirtotyöläiset.
Esimerkiksi Ruotsissa asuu ”pilvin pimein” kaksoiskansalaisia. Mitä jos he tulevat Suomeen? Esimerkiksi autolla Tornion kautta, mihin heillä on täysi oikeus?
Suomessa ei taatusti odota nyt sellainen paratiisi, josta on jäänyt mukavat lapsuus- ja kesälomamuistot. Jos tai kun kriisi pahenee, hoitopaikat loppuvat käsiin ihan paikallistenkin asukkaiden takia.
Myös Venäjän tilanne huolestuttaa.
Venäjä vartioi tiukasti Suomen rajaa. Mutta jos tai kun tilanne myös Venäjällä pahenee, Suomessa pelätään, että viranomaiset joutuvat keskittymään maan sisäiseen tilanteeseen, ja rajavalvonta voi herpaantua.
Kukaan ei tiedä, paljonko esimerkiksi Pietarin alueella on muualta Venäjälle tulleita siirtotyöläisiä. Heitä on joka tapauksessa paljon.
Mitä jos he vyöryvät kohti Suomea? Vastaavaa kauhunäkyä on jouduttu miettimään viimeksi, kun Neuvostoliitto hajosi 1991.
Artikkeliin on haastateltu useita poliitikkoja, avustajia ja virkamiehiä.
Timo Haapala
Ei luulis olevan pätäkästä ainakaan kiinni.
