Politiikka|Kommentti
Rajoitekriittisten mielenilmaus täytti vastuuttomuuden ja typeryydenkin tunnusmerkit – hallituksen on saatava koronapäätöksille laaja hyväksyntä
Huonosti perustelluilla koronaratkaisuilla voidaan vahingossa edistää veneen keikuttajien perimmäistä tavoitetta, epäluottamuksen ruokkimista yhteiskuntaan, kirjoittaa HS:n päätoimittaja Antero Mukka.
Lauantaisen mielenosoituksen osallistujia Kansalaistorilla.Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Antero Mukka
18:08 | Päivitetty 18:35
Koronarajoituksia vastustanut mielenosoitus keräsi lauantaina Helsingin keskustaan noin neljäsataa osallistujaa. Järjestäjien mukaan kyseessä oli mielenilmaus ”vapauden puolesta”.
Helsingin mielenilmaus oli osa kansainvälisesti masinoitua liikehdintää kaikenlaisia koronapandemian vastaisia rajoitustoimia vastaan.
Kansalaistorille kokoontunut joukko havainnollisti omalla toiminnallaan korona-ajan riskikäyttäytymistä. Satojen maskittomien ihmisten tiivis ryhmittyminen oli myös vastoin järjestäjien poliisille esittämää suunnitelmaa.
Lue lisää: Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan lauantain mielenosoituksesta ei voi tehdä yleistyksiä siihen, miten korona-aikana saa kokoontua
Tältä osin mielenilmaus täytti niin vastuuttomuuden kuin typeryydenkin tunnusmerkit. Yhtenä rykelmänä ilman turvavälejä liikkuneet ja seisoskelleet osanottajat vaaransivat paitsi itsensä myös lukuisten läheistensä ja muiden kanssaihmisten terveyden.
Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita.
Rajoitekriittiset on uutiskuvien perusteella yleiskäsite kansalaisille, jotka vastustavat niin maskeja, rokotteita kuin kaikenlaisia muitakin koronan vastaisen taistelun keskeisiä työkaluja. Hyvin perustein heitä on jo keksitty kutsua ”kulkutautimyönteisiksi”.
On varmasti kohtuutonta leimana lauantain mielenosoittajat denialisteiksi, väeksi, joka kieltäytyy uskomasta koko pandemian olemassaoloon. Heitäkin porukassa todistettavasti on, samoin salaliittoteorioihin uskovia, joiden mielestä kyse on vallanpitäjien juonesta. Kusetuksesta, kuten mielenosoittajat kylteissään itse asian ilmaisivat.
Moni koronarajoitteita vastaan kampanjoiva on liikkeellä myös varsin itsekkäin motiivein. Ajankohtaista tilannetta on otollista hyödyntää omien poliittisten tavoitteiden edistämiseen. Epävarmoina aikoina etenkin poliitikkoihin ja hallintoon ylipäänsä kriittisesti suhtautuvat saavat helposti vastakaikua.
Lauantain mielenilmauksen sanoituksiin liittyi olennaisesti myös patriotismiin viittaavia iskulauseita. Rajoitekriittisyys sopii hyvin niin kansallismielisen äärioikeiston kuin Venäjä-mielisten propagandistien viitekehykseen.
Rajoitekriittisyys ei tältä osin ole mitään spontaania kansanliikettä, vaan vahvasti taustalta ohjattua toimintaa, jolla pyritään aktiivisesti horjuttamaan kansalaisten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen instituutioihin.
Lauantaina ei nähty mielenilmausta vapauden, vaan epävakauden puolesta.
Mutta, samaan aikaan on tärkeää tiedostaa, että nyt elettävissä poikkeusoloissakin mielenosoitus on tärkeä oikeus ja mahdollisuus ilmaista näkemyksiään. Kyse on keskeisestä osasta ilmaisunvapautta ja kansanvaltaa.
Mielenilmaukseen osallistujien pyrkimyksiä ei myöskään pidä kuitata pelkästään vastuuttomana, tutkitun tiedon vastaisena haihatteluna.
Yli vuoden ajan jatkunut korona-aika eriasteisine rajoituksineen on koetellut suomalaisia monin eri tavoin. Koronatauti on vain yksi koettelemuksista, kun samaan aikaan terveyskriisin rinnalla on syntynyt myös sosiaalinen ja taloudellinen kriisi. Tuhannet ihmiset ovat menettäneet työpaikkansa, mielenterveysongelmien määrä on selkeässä kasvussa. Moni kysyy, kuinka pitkään tätä pitää vielä jaksaa.
Tätä taustaa vasten on luultavaa, että osa mielenosoittajien viestistä voi saada vastakaikua myös niin kutsuttujen tolkun ihmisten keskuudessa.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallitus aikoo esittää alkuviikosta erillislakia, jolla säädettäisiin liikkumisrajoituksista ja maskipakosta. Uudet, järeämmät koronatoimet on katsottu tarpeelliseksi, koska etenkin pääkaupunkiseudulla ja Turussa koronatartuntojen määrä on jatkanut huolestuttavaa kasvua.
Lue lisää: HS:n tiedot: Hallitus pyrkii saamaan liikkumisrajoitukset ja maskipakon voimaan runsaan viikon kuluttua – asiasta säädetään erillislailla
Poikkeuslainsäädäntöä valmistellaan nyt yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka poikkeaa selkeästi kevään 2020 yksituumaisesta kriisitunnelmasta. Pitkään jatkunut pandemia on aiheuttanut koronaväsymystä, ja se heikentää aina vain tiukempien rajoituspäätösten vastaanottokykyä kansalaisten keskuudessa.
Myös poliitikkojen ja hallinnon rivit rakoilevat aiempaa enemmän. On nähtävissä, että yhteisen kriisin hoitoon liittyy myös poliittisia tavoitteita ja vivahteita.
Tässä maisemassa Kansalaistorin mielenosoitus ei ollut vain anarkististen hörhöjen kokoontumisajo, vaan tarpeellinen muistutus siitä, että korona-aikanakin asioita voi ja on oikeus katsoa useammasta eri perspektiivistä.
Tulevina viikkoina hallituksen on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että koronapäätökset nauttivat oikeasti laajaa hyväksyntää. Toimenpiteiden on oltava oikea-aikaisia ja oikein mitoitettuja. Kovien keinojen kaivaminen työkalupakista enemmän tai vähemmän varmuuden vuoksi on väärää politiikkaa.
Tässä asetelmassa silläkin on väliä, miten ja millä tarkkuudessa alueellisia rajoitustoimia kohdennetaan. Yhtä lailla päättäjien on syytä tarkastella uudelleen sitä, onko keppi alueellisten täsmätoimien ainoa vipuvarsi, vai pitäisikö pöydälle nostaa myös porkkana.
Pääkaupunkiseudun ja Turun seudun tilanne on selkeästi muuta maata vaikeampi. Näiden alueiden osalta on syytä kysyä, eikö liikkumisrajoitusten vastapainoksi sinne pitäisi kohdistaa myös varhaistettua rokotusohjelmaa - viimeistään silloin, kun riskiryhmät on saatu koko maassa suojattua rokotteella.
Suomalaisten suurta enemmistöä tuskin ihan heti nähdään marssimassa rajoituskriittisten rinnalla. Huonosti perustelluilla koronaratkaisuilla voidaan kuitenkin vahingossa edistää veneen keikuttajien perimmäistä tavoitetta, epäluottamuksen ruokkimista yhteiskunnassa.
Keskinäinen luottamus ja yhteisvastuu ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä vahvuuksia. Niitä kannattaa poikkeusoloissakin vaalia.
https://www.hs.fi/politiikka/art-200000 ... 6d2be3776b