Hallituskausi 2019-

[bad grankulla]

Tää EK:n koliikki uuden hallituksen kaikesta mahdollisesta alkaa käydä vanhaksi jo nyt, vittu jos tätä on katseltava seuraavat neljä vuotta. Tai no, kai tästä voi myös nauttia, nyt on sitä itkua kuin Vain elämäässä konsanaan: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006140535.html

EK tyrmäsi kaavaillun perhevapaauudistuksen: ”Emme ymmärrä, miksi työkykyisiä ihmisiä kannustetaan olemaan poissa töistä”

Hallituksen kaavailuissa sekä äidille että isälle olisi tulossa viisi kuukautta vapaata ja tämän lisäksi vapaasti jaettavaa ansiosidonnaista vanhempainvapaata 5–6 kuukautta.

Jos nyt muistan oikein, eikö tää ole about täsmälleen sama malli kuin viime eduskunnan aikaan ehdotettu, joka silloin kävi EK:lle oikein hyvin? Tosiaan, tää EK:n/Kokoomuksen paniikki kertoo siitä, missä jamassa puolue tällä hetkellä on.

[tyhmät kysymykset]

Itsehän myös oikeastaan pidän kokoomuksesta puolueena enemmän kuin kepusta, mutta toisaalta olen vahvasti sitä mieltä, että kokoomukselle tekee hyvää olla välillä oppositiossa. Kyllä se sieltä takaisin hallitukseen saadaan neljän vuoden päästä, ellei aivan ihmeitä tapahdu.

Kokoomuksen pitäis löytää itsensä jykevänä perustuslakia ja sivistystä ja yksilönvapautta vaalivana puolueena jolla on vankkumaton visio eikä vain tarve tarttua valtaan vallan itsensä vuoksi.

Rapiat kolmekymmentä vuotta vallan kahvassa yhdellä pienellä breikillä on rämettänyt unelmaa. Parhaimmillaanhan kokoomus oli sen lyhyen ajan kun se oli oppositiossa, sen jälkeen kun Jygä spurttas vallankahvaan niin alku oli kyllä lupaava mutta valitettavasti aatteellinen alamäki alkoi varsin pian.

Eihän tässäkään ketjussa kukaan oikeesti kokoomusta arvosta. Ihmiset peilaa siihen pelkkiä välineellisiä toiveita, tyyliin haluaisin kokoomuksen koska silloin olis marginaalisesti parempi mahdollisuus johonkin eläinsuojelulain kosmeettiseen hienosäätöön. No voi helvetin kuustoista, prioriteettinsa kullakin, mutta nyt vähän jotain VISIOTA eikä vaan pelkkää näpertelyä! Kokoomus voisi olla jotain suurta ja ehkä siitä tuleekin jotain suurta. Ja silloin hipit itkee mutta miehet nauttii.

Millos kokoomus on viimeks ollu sivistyspuolue? Nehän vastustivat jo peruskoulua.

So? Tätä nykyä vassarit ja vihreet vastustaa ylioppilaskirjotuksia.

Helvetin hyvä vertaus

[Trollface-mies]

Itsehän myös oikeastaan pidän kokoomuksesta puolueena enemmän kuin kepusta, mutta toisaalta olen vahvasti sitä mieltä, että kokoomukselle tekee hyvää olla välillä oppositiossa. Kyllä se sieltä takaisin hallitukseen saadaan neljän vuoden päästä, ellei aivan ihmeitä tapahdu.

Kokoomuksen pitäis löytää itsensä jykevänä perustuslakia ja sivistystä ja yksilönvapautta vaalivana puolueena jolla on vankkumaton visio eikä vain tarve tarttua valtaan vallan itsensä vuoksi.

Rapiat kolmekymmentä vuotta vallan kahvassa yhdellä pienellä breikillä on rämettänyt unelmaa. Parhaimmillaanhan kokoomus oli sen lyhyen ajan kun se oli oppositiossa, sen jälkeen kun Jygä spurttas vallankahvaan niin alku oli kyllä lupaava mutta valitettavasti aatteellinen alamäki alkoi varsin pian.

Eihän tässäkään ketjussa kukaan oikeesti kokoomusta arvosta. Ihmiset peilaa siihen pelkkiä välineellisiä toiveita, tyyliin haluaisin kokoomuksen koska silloin olis marginaalisesti parempi mahdollisuus johonkin eläinsuojelulain kosmeettiseen hienosäätöön. No voi helvetin kuustoista, prioriteettinsa kullakin, mutta nyt vähän jotain VISIOTA eikä vaan pelkkää näpertelyä! Kokoomus voisi olla jotain suurta ja ehkä siitä tuleekin jotain suurta. Ja silloin hipit itkee mutta miehet nauttii.

Millos kokoomus on viimeks ollu sivistyspuolue? Nehän vastustivat jo peruskoulua.

So? Tätä nykyä vassarit ja vihreet vastustaa ylioppilaskirjotuksia.

Helvetin hyvä vertaus

No siis, aivan analoginen vertaus. Meillä oli ennen peruskoulua ihan täysin toimiva kansakoulu- ja oppikoulujärjestelmä. Päätettiin siirtyä 1970-luvulla kohti tasa-arvoisemmaksi miellettyä peruskoulua, ja ymmärrettävästi aikakauden poliittisissa oloissa kaikkine Pirkkalan monisteineen ja muineen tämä aiheutti oikeistossa tiettyä vastahankaa ja huolestuneisuutta. Minulta jos kysyt niin tasokurssien poistaminen oli virhe.

Meillä on lukioissa ylioppilaskirjoituksina tunnettu loppukoe, joka on merkittävän tasa-arvoinen koe, koska se on kansallinen koe, siitä saadut arvosanat on täysin samanveroisia riippumatta siitä onko käyty maalaislukiota vai jotain Stadin Töölön Ressun Norssia, ja ennen kaikkea arvosanoihin ei vaikuta pärstäkerroin vaan yleissivistys ja kyky hallita kokonaisuuksia.

Se on maailman tasa-arvoisin ja hienoin koe ja sivistysinstituutio. Vassarit ja vihreet on ihan innosta puhkuen lakkauttamassa tätä, minkä seurauksena tietysti toisen asteen kaikki erot eliittilukioiden ja käppäsempien lukioiden välillä revähtäis entisestään, koska käppälukioista saadut arvosanat ei enää olisi millään tasolla vertailukelposia. Siis jopa nykyinen opetusministeri haluaisi lopettaa ylioppilaskirjotukset.

Serious issue, pal. Tietty jos sun mielestäs joku 70-luvulla sen ajan oloissa ilmennyt nihkeys yhtä uudistusta kohtaan on pahempi juttu kuin jumalauta-just-nyt kuvioissa muhiva pommi niin no, se on sun etuoikeutes.

[De Gröna]

IS-kysely: Rinteen hallitusohjelma jakaa kansaa jyrkästi kahtia – polttoaineveron kiristystä vastustaa lähes kaksi kolmesta

Suomalaisilla ei ole vahvaa uskoa hallitusohjelman tavoitteiden toteutumiseen, selviää IS:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Tuki ja luottamus pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitukselle jakaa kansaa selvästi kahtia, selviää Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

43 prosenttia vastaajista oli valmis antamaan luottamuksensa Rinteen hallitukselle, 41 prosenttia taas ei ollut. 16 prosenttia ei tahtonut ottaa kysymykseen kantaa.

– Toinen puoli luottaa, toinen puoli ei. Kyllä se on ihan kahtia jakautunut vastaus, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Etenkin keinoista, joilla hallitus pyrkii saavuttamaan tavoitteensa, on Rahkosen mukaan huomattavan paljon erimielisyyttä.


– Mitä enemmän edetään kohti konkretiaa, sitä enemmän kansa myös jakautuu, hän kuvailee.

Paljon tunteita liittyy etenkin polttoaineverotuksen kiristykseen.

Hallituksen hiilineutraaliustavoitteet saavat vielä laajaa kannatusta kahdelta kolmesta vastaajasta, vaikka sama osuus vastaajista ei uskokaan tavoitteiden lopulta toteutuvan.

Polttoaineverojen korotusta vastustaa kuitenkin peräti 63 prosenttia vastaajista, kun tukea sille on valmis antamaan edes jonkin verran vain 35 prosenttia vastaajista.

Kannatusta polttoaineveron korotukselle on enemmän pääkaupunkiseudulla, vähemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa.

Kysymys jakaa myös eri puolueiden äänestäjiä.

Jyrkimmin polttoaineverojen korotusta vastustavat etenkin perussuomalaisten (80 prosenttia), mutta myös kokoomuksen ja keskustan äänestäjät.

Kuitenkin myös pääministeripuolue Sdp:n äänestäjistä polttoaineverotuksen korotuksen vastustajia on yli puolet, yhteensä 53 prosenttia.

Sen sijaan kaupunkiseutujen ruuhkamaksuilla on enemmän kannattajia (55 prosenttia) kuin vastustajia (41 prosenttia).

Etenkin keskustalaiset kannattavat tätä erityisen innokkaasti. Edes autoilijoiden puolustajina profiloituneet perussuomalaiset eivät niitä tyrmää täysin.

Vastustusta ruuhkamaksuille löytyy hieman muita enemmän etenkin Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta.

Myös eriarvoistumisen ja tuloerojen torjumista kannatettiin vastauksissa.

68 prosenttia puoltaa vähintään varauksella sitä, että hyvätuloiset maksaisivat suhteessa enemmän veroja kuin nyt.

Sen sijaan 56 prosenttia ei uskonut, että eriarvoisuus on Suomessa vähentynyt ja tuloerot pienentyneet vaalikauden loppuun mennessä.

Talojen öljylämmityksen kallistuminen ja ruoan verotuksen sitominen siihen, miten paljon sen tuottaminen aiheuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutuksia saavat vielä jonkin verran enemmän kannatusta kuin vastustusta.

Satelliittipaikannukseen perustuvaa autojen verotusta sen sijaan vastustaa 54, kotitalousvähennyksen pienentämistä 67 ja ylioppilaskirjoitusten pakollista ruotsin kieltä 55 prosenttia vastanneista.

Vaikka itse hallitusohjelman tavoitteilla on kansan enemmistön tuki takanaan, ei suomalaisilla ole Rahkosen mukaan kovin vahvaa uskoa niiden toteutumiseen.

– Eli periaatteessa ihan kannatettavia tavoitteita, mutta ei ihan uskota, että niihin päästään, Rahkonen tiivistää.

Kiinnostavaa on Rahkosen mukaan etenkin se, että selvä enemmistö, kaksi kolmesta vastaajasta (64 prosenttia) katsoo Rinteen hallitusohjelman rakentuvan epärealistisille talousodotuksille. Vain 27 prosenttia luottaa hallituksen talouspohjan pitämiseen edes jossain määrin.

Yli puolet vastaajista ei myöskään usko siihen, että talouden kasvaisi ja työllisyys paranisi seuraavien neljän vuoden aikana tai työllisten määrän vahvistuisi 60 000 henkilöllä hallituksen tavoitteiden mukaisesti.

Rahkosen mukaan suomalaiset eivät siis luota Rinteen hallituksen talous- ja työllisyysodotuksiin, ja kansan silmissä hallitusohjelmalta puuttuu uskottavuus.

– Monen mielestä tavoitteet ovat kannatettavia, mutta yksinkertaisesti liian kovia.

Oppositiossa kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät ovat Rahkosen mukaan etenkin taloustavoitteiden suhteen kaikkein epäileväisempiä.

– Kokoomuksella ja perussuomalaisillakin saattaa olla enemmän yhdistäviä tekijöitä etenkin taloudessa kuin on ajateltukaan.

Taloustutkimus haastatteli Ilta-Sanomien toimeksiannosta 1257:ää täysi-ikäistä Suomen asukasta 10.–12.6. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Aineisto painotettiin puoluekannan mukaan uusimpia puoluekannatusmittauksia vastaavaksi. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006140706.html

[Kennedy Bakircioglu Kuutio]

Hallituksen hiilineutraaliustavoitteet saavat vielä laajaa kannatusta kahdelta kolmesta vastaajasta,
[…]
Polttoaineverojen korotusta vastustaa kuitenkin peräti 63 prosenttia vastaajista
[…]
Kannatusta polttoaineveron korotukselle on enemmän pääkaupunkiseudulla, vähemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa.
[…]
Vastustusta ruuhkamaksuille löytyy hieman muita enemmän etenkin Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta.

juuh

[MOISIO]

Suomalaiset ovat aina olleet autoilevaa kansaa ja sitä ei kukaan kommunisti voi kansalta kieltää, autot kuuluvat teille ja yksityisautoilu on kansalaisoikeus

[De Gröna]

Hallituksen hiilineutraaliustavoitteet saavat vielä laajaa kannatusta kahdelta kolmesta vastaajasta,
[…]
Polttoaineverojen korotusta vastustaa kuitenkin peräti 63 prosenttia vastaajista
[…]
Kannatusta polttoaineveron korotukselle on enemmän pääkaupunkiseudulla, vähemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa.
[…]
Vastustusta ruuhkamaksuille löytyy hieman muita enemmän etenkin Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta.

juuh

Meinasin laittaa johdannoksi tl;dr suomalaiset nimbyilee mutta jätin sitten kun ei näin ilmiselvää juttua tartte hieroa naamaan.

[skenen säännöt]

Hallituksen hiilineutraaliustavoitteet saavat vielä laajaa kannatusta kahdelta kolmesta vastaajasta,
[…]
Polttoaineverojen korotusta vastustaa kuitenkin peräti 63 prosenttia vastaajista
[…]
Kannatusta polttoaineveron korotukselle on enemmän pääkaupunkiseudulla, vähemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa.
[…]
Vastustusta ruuhkamaksuille löytyy hieman muita enemmän etenkin Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta.

juuh

Hiilineutraalisuustavoitteet ovat selvästi menneet yli hilseen, aivan liian korkealentoista Bensaa verotetaan jo nykyisin niin hemmetisti, ettei punavihreinkään maalainen voi hyväksyä lisäystä, etäisyydet kun eivät hyvällä tahdollakaan katoa. Stadin lähiöissä tai naapurikunnissa ei luonnollisesti ruuhkamaksuja toivota, edelleenkään järkevää vaihtoehtoa omalle kyydille ei useinmiten ole.

[dikäli mikäli]

Hallituksen hiilineutraaliustavoitteet saavat vielä laajaa kannatusta kahdelta kolmesta vastaajasta,
[…]
Polttoaineverojen korotusta vastustaa kuitenkin peräti 63 prosenttia vastaajista
[…]
Kannatusta polttoaineveron korotukselle on enemmän pääkaupunkiseudulla, vähemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa.
[…]
Vastustusta ruuhkamaksuille löytyy hieman muita enemmän etenkin Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta.

juuh

Hiilineutraalisuustavoitteet ovat selvästi menneet yli hilseen, aivan liian korkealentoista Bensaa verotetaan jo nykyisin niin hemmetisti, ettei punavihreinkään maalainen voi hyväksyä lisäystä, etäisyydet kun eivät hyvällä tahdollakaan katoa. Stadin lähiöissä tai naapurikunnissa ei luonnollisesti ruuhkamaksuja toivota, edelleenkään järkevää vaihtoehtoa omalle kyydille ei useinmiten ole.

Pitää varautuu myös sähköautoihin, ettei verotulot putoo. Nurmijärveltä sähköllä Hesaan pitää saada maksamaankin.

[Jesse Python]

Hallituksen hiilineutraaliustavoitteet saavat vielä laajaa kannatusta kahdelta kolmesta vastaajasta,
[…]
Polttoaineverojen korotusta vastustaa kuitenkin peräti 63 prosenttia vastaajista
[…]
Kannatusta polttoaineveron korotukselle on enemmän pääkaupunkiseudulla, vähemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa.
[…]
Vastustusta ruuhkamaksuille löytyy hieman muita enemmän etenkin Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta.

juuh

Hiilineutraalisuustavoitteet ovat selvästi menneet yli hilseen, aivan liian korkealentoista Bensaa verotetaan jo nykyisin niin hemmetisti, ettei punavihreinkään maalainen voi hyväksyä lisäystä, etäisyydet kun eivät hyvällä tahdollakaan katoa. Stadin lähiöissä tai naapurikunnissa ei luonnollisesti ruuhkamaksuja toivota, edelleenkään järkevää vaihtoehtoa omalle kyydille ei useinmiten ole.

Pitää varautuu myös sähköautoihin, ettei verotulot putoo. Nurmijärveltä sähköllä Hesaan pitää saada maksamaankin.

Sähköverot vaan korkeammiks!

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Stadin lähiöissä tai naapurikunnissa ei luonnollisesti ruuhkamaksuja toivota, edelleenkään järkevää vaihtoehtoa omalle kyydille ei useinmiten ole.

Mihin hemmettiin Stadin lähiöistä ja naapurikunnista oikein pitää päästä, jos julkinen liikenne ei useimmiten ole vaihtoehto?

[I & I Spit On Their Graves]

Stadin lähiöissä tai naapurikunnissa ei luonnollisesti ruuhkamaksuja toivota, edelleenkään järkevää vaihtoehtoa omalle kyydille ei useinmiten ole.

Mihin hemmettiin Stadin lähiöistä ja naapurikunnista oikein pitää päästä, jos julkinen liikenne ei useimmiten ole vaihtoehto?

Ne on ne raksamiehet, jotka kuskaa kolmea skidiä lätkäkassien kanssa pitkin pk-seutua. Ne tarttee auton.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Itsehän oon aina vähän ihmetellyt että miksi pitää verottaa autoja joidenkin valmistajan väärentämien kulutuslukemien mukaan, kun vois verottaa sitä polttoainetta. Polttoaineen verotuksessa on sekin etu, että se tasaa öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahteluista johtuvia hinnanvaihteluita.

Ja vaikka en nyt niin hirveesti aja eikä mun autot niin mahdottomia kuluta, niin ajelen kyllä silti autolla, ja polttoainekulut on mun autoilukuluista itse asiassa aika iso osa kun harrastan noita tonnin pommeja.

Mutta ilmeisesti nää kaiken maailman autoliitot sun muut on saaneet taottua ihmisten päähän semmosen ajatuksen että se polttoaineen verotus on aina se suurin saatana.

[skenen säännöt]

Stadin lähiöissä tai naapurikunnissa ei luonnollisesti ruuhkamaksuja toivota, edelleenkään järkevää vaihtoehtoa omalle kyydille ei useinmiten ole.

Mihin hemmettiin Stadin lähiöistä ja naapurikunnista oikein pitää päästä, jos julkinen liikenne ei useimmiten ole vaihtoehto?

No esimerkiksi itselläni Viikkiin pääsee julkisilla noin 1 h 5-10 min. Autolla ruuhka-aikaan menee 15 min ja nopeimmillaan noin 10 min. Jos joutuis Viikkiin kulkemaan, niin ei toi julkinen olisi käytännössä vaihtoehto.

[Balam-Acab]

kolme vuosikymmentä tuli ihan mainiosti pärjäiltyä lähiöissä ilman että olisi ollut autoa taloudessa ja viimeisin vuosikymmen eroaa edellisistä sillä tavalla, että on tullu istuttua ratin takana aika pitkiä aikoja paikallaan