n: yleinen siat/filth pistää haisemaan-topic

[Jussin villapaita]

[Ajattelija]

Kyttä pääsee vaihteeksi lusimaan

Poliisin karhuryhmän ex-varajohtajalle 2,5 vuoden vankeustuomio
Tuomio tuli muun muassa törkeästä petoksesta ja törkeästä virkarikoksesta. Mies huijasi poliisilaitokselta rahaa poliisille tuotteita myyneen yhtiön johtohenkilön kanssa.

Poliisi21.11.2019 klo 11.22
Poliisin hihamerkki
Helsingin käräjäoikeus on antanut tuomionsa poliisin karhuryhmän entisen varajohtajan ja poliisille tuotteita myyneen johtajan petosjutussa.Marja Väänänen / Yle

Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa
0
Jaa artikkeli Twitterissä
Petosjuttu on ratkaistu tänään torstaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Syyttäjän mukaan poliisille tarvikkeita myynyt yhtiö muun muassa ylilaskutti poliisia ja rahaa kanavoitiin karhuryhmän varajohtajana vuoteen 2012 asti toimineelle ylikonstaapelille. Miehet kiistivät rikokset

[Pasi Fist]

Kyttä pääsee vaihteeksi lusimaan

Poliisin karhuryhmän ex-varajohtajalle 2,5 vuoden vankeustuomio
Tuomio tuli muun muassa törkeästä petoksesta ja törkeästä virkarikoksesta. Mies huijasi poliisilaitokselta rahaa poliisille tuotteita myyneen yhtiön johtohenkilön kanssa.

Poliisi21.11.2019 klo 11.22
Poliisin hihamerkki
Helsingin käräjäoikeus on antanut tuomionsa poliisin karhuryhmän entisen varajohtajan ja poliisille tuotteita myyneen johtajan petosjutussa.Marja Väänänen / Yle

Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa
0
Jaa artikkeli Twitterissä
Petosjuttu on ratkaistu tänään torstaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Syyttäjän mukaan poliisille tarvikkeita myynyt yhtiö muun muassa ylilaskutti poliisia ja rahaa kanavoitiin karhuryhmän varajohtajana vuoteen 2012 asti toimineelle ylikonstaapelille. Miehet kiistivät rikokset

Kalapala-ryhmää on johdettu taas maailman parhaasti ja kansa luottaa 100% poliisin pätevyyteen, ammattitaitoon sekä korruptoimattomuuteen.

[Pasi Fist]

Sillä välin sika/filthit tulkitsee kuuluvansa julkisuuslakien ulko- ja yläpuolelle.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006314795.html

HS-analyysi: Poliisi ajaa tutkintojensa salausta tavalla, joka liikkuu lain rajamailla – ”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo professori

Poliisi salaisi kokonaan esimerkiksi lähisuhdeväkivallan ja Kela-tukien huijaukset. Ohje on niin radikaali, että julkisuusperiaatteesta jäisi jäljelle vain savuavat rauniot, kirjoittaa HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth.

Kela-tukien huijaaminen. Lähisuhdeväkivalta. Kouluampujan ampumisharrastus. Rikoksesta epäillyn tai uhrin jäsenyys rikollisjärjestössä. Seksin ostaminen. Todistukset mustelmista ja nirhaumista.

Muun muassa nämä asiat pitää salata poliisin esitutkintamateriaaleista, linjaa Poliisihallitus tuoreessa julkisuuskäsikirjassaan. Ohjeen tarkoituksena on opastaa poliiseja tulkitsemaan julkisuuslain säännöksiä.

Linjaukset merkitsevät uutta aikakautta 20 vuotta voimassa olleen julkisuuslain tulkinnassa. Poliisihallitus haluaa nyt, että kaikki etäisestikin yksityiselämään liittyvä salataan esitutkinta-aineistosta.

”Salassa pidettäviä tietoja ovat asunnottomuus, työttömyys, avoliitto, avioliitto, seurustelusuhteet, salarakkaat, vanhempien ja lasten tapaamisoikeusasiat, huoltajuuskiistat ja elatusmaksut”, ohje linjaa ja jatkaa listaa viiden sivun verran.

”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

”Viranomaisen ohjeet eivät tietenkään voi kaventaa julkisuuslaissa säädettyä julkisuutta. Esitutkinta-asiakirjojen salassapitoa koskevan linjauksen osalta julkisuusperiaate joka tapauksessa edellyttäisi salassapidon suppeampaa soveltamista kuin linjauksessa esitetään.”

Julkisuusperiaate on perustuslaissa säädetty perusoikeus. Sen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.

Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on toistuvasti linjannut, että yksityisyyden ja henkilötietojen suojalla ei ole etusijaa muihin perusoikeuksiin nähden. Tämän takia edes eduskunta ei saa vapaasti säätää julkisuutta rajoittavia lakeja.

”Lainsäätäjän toimivaltaan kuuluu pelkästään sellaisten julkisuuden rajoitusten asettaminen, joita voidaan pitää perustuslaissa tarkoitetulla tavalla välttämättöminä”, valiokunta on teroittanut.

Poliisihallinnon laatimassa julkisuuskäsikirjassa ei ole kysymys edes laista vaan normihierarkian alimmalla tasolla olevasta ohjeesta. Ohje on niin radikaali, että julkisuusperiaatteesta jää jäljelle vain savuavat rauniot.

Professori Mäenpää huomauttaa, että julkisuuslaissa on erillinen säännös esitutkinta-aineiston julkisuudesta. Sen mukaan esitutkinta-aineisto tulee julkiseksi, kun asia on ollut esillä oikeudessa tai kun syyttäjä tai poliisi on päättänyt, että jutun käsittely päättyy.

Julkisuus ei ole kuitenkaan ehdotonta. Esitutkinta-aineistosta voidaan salata niin epäillyn, uhrin kuin muidenkin juttuun liittyvien henkilöiden yksityiselämään liittyvät tiedot, jos ne ovat arkaluonteisia.

Poliisihallituksen ohjeessa taas lähdetään siitä, että näiden esitutkintaa koskevien erityissäännösten lisäksi ja rinnalla sovelletaan kaikkia muita salassapitosäännöksiä. Niissä taas suojataan yksityisyyttä kattavasti.

Tästä Poliisihallitus on päätellyt, että myös esitutkinta-aineistossa nämä asiat ovat ehdottomasti salaisia.

Mitä väliä julkisuudella sitten on?

Julkisuusperiaatteen tarkoituksena on turvata kansalaisten mahdollisuus valvoa viranomaisten toimintaa ja julkisten varojen käyttöä. Vaikka asia koskisi yksittäistä ihmistä, sillä voi olla yleisempää merkitystä.

Yksittäiset jutut kertovat siitä, miten poliisi käyttää valtaansa.

Poliisi ei esimerkiksi tutki kaikkia sille tulleita rikosilmoituksia. On yhteiskunnallisesti merkittävää, mitkä rikokset jätetään tutkimatta ja millä näyttökynnyksellä. Tutkitaanko esimerkiksi ministerin tekemä epäilty pahoinpitely samalla kynnyksellä kuin tavallisen rahvaan?

Esitutkintapöytäkirjat voivat sisältää muutakin tietoa, jonka salaaminen vie mahdollisuuden arvioida viranomaisen toimintaa.

Poliisi haluaa esimerkiksi salata kokonaan tiedon sosiaalihuollon asiakkuudesta. Salaista olisi siten tieto siitä, että 8-vuotiaasta Vilja Eerikasta oli tehty kymmenkunta lastensuojeluilmoitusta, mutta silti lapsi palautettiin isälleen ja äitipuolelleen vähän ennen murhaa.

Rikoksiin liittyy vahva yhteiskunnallinen intressi. Rikoslaki määrittää yhteiskunnan pelisäännöt, eikä niiden rikkominen ole vain oma asia.

Yhteiskunta on esimerkiksi tiukentanut jatkuvasti suhtautumistaan lähisuhdeväkivaltaan. Viesti on ollut selvä: läheiseen kohdistunut pahoinpitely ei ole yksityisasia.

Siihen suhtaudutaan nykyisin jopa tiukemmin kuin kahden tuntemattoman nahisteluun. Aikuisten välinen lievä pahoinpitely ei ole virallisen syytteen alainen rikos, mutta lähisuhteessa tapahtuva on.

Poliisihallituksen julkisuusohje lyö korville tätä tietoista suunnanmuutosta määrittelemällä lähisuhdeväkivallan yksityisasiaksi.

Poliisi on jo vuosien ajan liukunut kohti suurempaa salailua, koska tällaista viestiä kentälle on välitetty poliisin sisäisissä koulutuksissa. Tämän seurauksena poliisi on esimerkiksi poistanut pöytäkirjoista milloin mitäkin, kuten tiedot terroristiepäillyn uskonnosta ja henkirikoksesta epäillyn humalasta.

Kun julkkisnainen puukotti puolisoaan keittiöveitsellä, poliisi salasi pöytäkirjan kannesta kanteen. Oikeus käsitteli asian julkisena. Nainen sai hovioikeudessa lähes kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion.

Myös oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lain esitöissä on pohdittu rajanvetoa yksityisen ja julkisen välillä. Sen mukaan oikeudenkäynnissä ei yleensä voida salata tietoa, joka olennaisesti liittyy syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin.

Poliisihallitus on eri linjoilla. Se määrittelee esimerkiksi seksin ostamisen ehdottomasti salassa pidettäväksi asiaksi, vaikka se on tietyissä tilanteissa rikos. Rangaistavaa on seksin ostaminen parituksen tai ihmiskaupan uhrilta tai alaikäiseltä.

Joihinkin Poliisihallituksen ohjeen määrittelemiin salattaviin ”yksityisasioihin” liittyy suora kytkentä meihin kaikkiin. Esimerkiksi Kela-korvauksiin liittyvissä petoksissa on kyse yhteisten verovarojen käytöstä.

Avio- ja avoliitto saattavat kuulostaa yksityisiltä asioilta, mutta ne eivät ole vain sitä. Ne esimerkiksi muodostavat laissa tarkoitetun esteellisyysperusteen. Sen takia suuren yleisön voi olla välttämätöntä tietää, kuka on kenenkin puoliso tai muu sukulainen.

Kyseessä on toinen kerta tänä syksynä, kun sisäministeriön hallinnonala kätilöi pitkälle menevän hankkeen salaamisen lisäämiseksi.

Maahanmuuttohallinnon salaisuuden lisääminen törmäsi viime viikolla perustuslakivaliokunnan muuriin.

Valiokunta huomautti, että ehdotettu sääntely merkitsisi lähes koko hallinnonalaan kohdistuvaa lähtökohtaista salassapitoa. Tämä taas sopii huonosti yhteen julkisuusperiaatteen kanssa ja edustaa perustuslain takaaman julkisuuden kannalta jopa nurinkurista lähtökohtaa.

”Maahanmuuttohallinnon asiakirjoihin kohdistuu valiokunnan mielestä julkisuusperiaatteen näkökulmasta perusteltuja tiedonsaantitarpeita, jotka liittyvät muun muassa julkisen keskustelun ja mielipiteenvaihdon edellytyksiin, hyvän hallinnon ja oikeusturvan toteutumisen arviointiin sekä julkisten varojen käytön valvontaan.”

Valiokunta myös esitti, että tällaiset merkittävät muutostarpeet hoidettaisiin julkisuuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Poliisihallituksen julkisuuskäsikirja osoittaa, että uudistukselle todella olisi tarvetta. Jos perustuslain turvaamasta julkisuusperiaatteesta halutaan pitää kiinni, nyt kannattaa olla hereillä.

Poliisi on ainakin tosissaan kuoppaamassa sitä.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006330430.html

Helsingin poliisin vanhempi konstaapeli vangittiin törkeästä dopingrikoksesta epäiltynä – HS:n tietojen mukaan nimi löytyi pimeän verkon kauppapaikan palvelimelta

Vanhemman konstaapelin epäillään siirtyneen dopingaineiden myyntiin oman käytön seurauksena. Viranomaiset järjestävät tiedotustilaisuuden Silkkitie-verkkokauppapaikan palvelimen takavarikosta huomenna keskiviikkona.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tiistaina vanginnut törkeästä dopingrikoksesta epäiltynä Helsingin poliisin vanhemman konstaapelin.

HS:n tietojen mukaan epäillyn poliisin nimi on pulpahtanut esiin Silkkitie-verkkokauppapaikan palvelimelta. Viranomaisepäilyjen mukaan Silkkitien kautta on myyty Suomessa ja kansainvälisesti merkittäviä määriä huumausaineita ja muuta laitonta tavaraa.

Käräjäoikeuden tietojen perusteella rikoksen epäilty tekoajankohta on tammikuusta 2016 tammikuulle 2018 sekä huhtikuusta marraskuulle 2019. Tekopaikaksi on merkitty Hyvinkää.

Kyseinen poliisi on rekisteröinyt kaupparekisteriin toiminimen maahantuontibisnestä varten. HS:n tiedossa ei ole, liittyykö vuonna 2012 rekisteröity toiminimi jotenkin rikosepäilyyn vai ei.

Tulli kertoi toukokuussa, että se on takavarikoinut Silkkitien palvelimen.

”Silkkitie oli yksi pitkäikäisimmistä ja kansainvälisesti tunnetuimmista Tor-verkossa toimineista huumausaineita myyneistä kauppapaikoista”, Tulli luonnehti tuolloin tiedotteessa.

Tor-verkko mahdollistaa internetin anonyymin käytön, ja sitä on luonnehdittu myös internetin pimeäksi puoleksi.

Dopingrikoskokonaisuuden tutkinnanjohtaja Pekka Jauhola Tullista ei halua toistaiseksi kommentoida esimerkiksi epäiltyjen henkilöiden määrää, epäillyn rikoshyödyn määrää tai muita juttuun liittyviä yksityiskohtia.

Keskiviikkona viranomaiset pitävät kuitenkin Silkkitie-palvelimen takavarikosta tiedotustilaisuuden. Tiedotustilaisuudessa on väkeä Tullin lisäksi keskusrikospoliisista ja syyttäjälaitoksesta.

Palvelimella on ollut massiivinen määrä nimiä, joten joukosta voi paljastua vielä muutakin merkittävää tietoa.

Vanhemman konstaapelin asiassa tutkinnanjohtajana on erikoissyyttäjä Jukka Haavisto. Hän sanoo, että tiistaina vangitun poliisin epäillään ajautuneen dopingaineiden kauppaan oman käytön seurauksena.

Haaviston mukaan tutkinta on vasta alussa, eikä hän voi ottaa kantaa esimerkiksi myytyjen aineiden määriin tai muuhun kokonaisuuteen.

Lain mukaan törkeän dopingrikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä dopingainetta, teolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa tai dopingainetta levitetään alaikäisille.

Helsingin poliisin apulaispäällikkö Heikki Kopperoinen kertoo, että laitoksella on aloitettu tiistaina vanhempaan konstaapeliin liittyvät virkamiesoikeudelliset toimet.

Hänen mukaansa epäiltyä poliisia on tarkoitus kuulla niin nopeasti kuin se on suinkin mahdollista ja käsitellä myös mahdollista virasta pidättämistä.

Kopperoisen mukaan tällä hetkellä laitoksella on hänen tietojensa mukaan yhteensä kaksi poliisia, joita epäillään dopingrikoksista. Tapaukset eivät liity toisiinsa.

Laitoksen toisen poliisin törkeä dopingrikosepäily liittyy mittavaan huume- ja dopingrikosjuttuun, jota Helsingin poliisi tutkii. Juttu nousi pintaan loppukesästä muun muassa vangittujen julkisuuden henkilöiden ja vangitun ja sittemmin jo vapautetun, Helvetin enkelien johtohahmona pidetyn henkilön vuoksi.

Tiistaina vangitun poliisin juttu ei kuitenkaan ilmeisesti liity tähän toiseen vyyhteen.

Tulli arvioi toukokuussa, että monet Silkkitietä käyttäneistä suomalaisista huumemyyjistä siirsi toimintansa Wall Street Market -kauppapaikkaan suomalaisviranomaisten iskun jälkeen.

Wall Street Market oli maailman toiseksi suurin kauppapaikka laittomaan kaupankäyntiin.

Saksan viranomaiset ovat kuitenkin sulkeneet Wall Street Marketin.

[overgrown reptilian]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0d74 ... aff8550506

Romanityyliin pukeutunut juontaja hämmensi KRP:n henkilöstöjuhlissa – sisäinen selvitys tyrmää hyvän maun vastaisena
Tänään klo 11:09
KRP:n henkilöstöjuhlien romaniasuisen juontajan romaneja sivunneet puheet eivät selvityksen mukaan olleet loppuun saakka harkittuja.

Keskusrikospoliisin oikeusyksikkö on saanut valmiiksi sisäisen selvityksensä Vantaalla syyskuussa järjestetyistä henkilöstöjuhlista.

Selvitys kohdistui virka-ajan ulkopuolella järjestettyjen juhlien juontajana toimineen rikosylikonstaapelin edesottamuksiin, ja se käynnistyi Iltalehden uutisoitua asiasta.

Tv:stä tuttu puhetyyli
Kyseinen rikosylikonstaapeli oli pukeutunut ”mustalaistyylisesti” nahkatakkiin, tummiin suoriin housuihin, valkoiseen paitaan, kullanväriseen kravattiin ja henkseleihin.

Hän myös käytti puhetyyliä, joka oli tuttua hiljattain kohua herättäneistä 90-luvun tv:n sketsisarjojen ”mannevitseistä”. Lisäksi rikosylikonstaapeli oli kertonut, että oli ”pikkupoikana juossut mustalaisia karkuun”.

Liki 40 vuotta poliisina ollut rikosylikonstaapeli kutsuttiin IL:n uutisen jälkeen kuulemistilaisuuteen, jossa hän kiisti, että rooliasulla ja ”mustalaisia karkuun juoksemisella” ei ollut mitään tekemistä keskenään.

Hän tosin myönsi käyttäneensä juhlien aikana ”satunnaisesti” 90-luvun suomalaisesta komediasarjasta muistuttavaa puhetyyliä, mutta huomautti, ettei ollut tarkoittanut pilkata tai arvostella ketään.

Rikosylikonstaapeli korosti, ettei ollut kertonut rasistisia vitsejä eikä muutoinkaan ollut toiminut rasistisesti.

– Jälkikäteen arvioiden minun olisi tullut harkita asuvalintani vielä perusteellisemmin (90-luvun) teemasta huolimatta. Vastaisuudessa tulen olemaan erityisen tarkka vastaavissa tilanteissa, hän lupasi.

”Ei erityisen moitittavaa”
Laitoksen sisäisen selvityksen mukaan juontajan pukeutuminen yhdistettynä romanien puhetyyliä karrikoidusti muistuttavaan puhetyyliin on kritiikille altis. Samassa yhteydessä kertomusta mustalaisia karkuun juoksemisesta ei selvityksen mukaan ”voitane pitää hyvän maun mukaisena”.

Lopputulemana selvitys katsoo, ettei juontajan toiminta kokonaisuudessaan näyttäydy erityisen moitittavalta. Laitoksen johto kuitenkin muistuttaa, että rasismille on poliisissa nollatoleranssi.

– Virkamiehen tulee käyttää huolellista harkintaa sen suhteen, millaisia komiikan keinoja käytetään erityisesti silloin, kun aihe sivuaa vähemmistöryhmiä. Nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä hyväntahtoinenkin komiikka saatetaan helposti kokea kielteisenä, kun sen kohteen on jokin vähemmistöryhmä, johto päättelee.

Lopputulemana johto tyytyi kiinnittämään juontaja-rikosylikonstaapelin huomiota asialliseen käyttäytymiseen myös vapaa-ajalla järjestettävissä tilaisuuksissa.

RISTO KUNNAS

[Sd.Kfz. 302]

, johto päättelee

oman aikansa rehtorin naurahdus

[Pasi Fist]

Hakola taas lööpeissä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006337449.html

Helsingin poliisin viestintäjohtajan korruptioepäily syyteharkintaan: rikosepäily koskee ylikomisarion saamaa vaalirahoitusta

Juha Hakolaa epäillään virka- ja lahjusrikoksesta.

Tutkinta Helsingin poliisin viestintäjohtajan ja entisen kansanedustajan Juha Hakolan (kok) epäillystä korruptiosta on valmistunut. Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan.

Hakolaa epäillään virka- ja lahjusrikoksesta. Hänen on epäillään saaneen kolmissa vaaleissa yhteensä 3 000 euroa vaalitukea yritykseltä, jonka kanssa poliisilaitos teki samaan aikaan hankintoja.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Helsingin poliisin on epäilty hankkineen ainakin ruokailua Hakolan vaalirahoittajalta. Kyse on varsin tunnetusta helsinkiläisestä ruokaravintolasta.

Hakolaa epäillään lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi kahta muuta henkilöä epäillään lahjuksen antamisesta.

Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Hakola on työskennellyt Helsingin poliisin viestintäjohtajana, mutta korruptioepäilyn takia laitos vei häneltä julkiset edustustehtävät.

Juha Hakola oli epäiltyjen rikosten tekoaikana ehdolla eduskuntavaaleissa vuosina 2015 ja 2019 sekä kuntavaaleissa 2017. Hakola jäi valitsematta eduskuntavaaleissa, mutta kuntavaaleissa hän pääsi läpi.

Hakola toimi kokoomuksen kansanedustajana vuosina 2007–2011. Hän on kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

[Texas-Peten soosit]

Taas siat/filth lempiharrastuksiensa parissa ja halutaan vielä estää tapausten julkisuus

Kaikkien perheväkivaltajuttujen salaamista esittänyt poliisin rikos­tarkastaja sai itse tuomion seurustelu­kumppaninsa pahoin­pitelystä
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006345986.html

Rikostarkastajan lausunto herätti huomiota, koska se poikkesi aiemmasta julkisuuslain tulkinnasta. Tänä syksynä myös Poliisihallitus kuitenkin ohjeisti salaamaan lähisuhdeväkivaltaa ja ihmissuhteita koskevat tiedot esitutkinnoista.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut tiistaina Helsingin poliisin rikostarkastajan pahoinpitelystä ja lievästä pahoinpitelystä. Juttu käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa kokonaisuudessaan tiistaiaamun aikana.

Rikostarkastaja riiteli maaliskuun lopulla aamuyöstä Helsingin keskustassa seurustelukumppaninsa kanssa. Riitelyn väliin tuli ulkopuolinen mies.

Rikostarkastaja tönäisi miestä Kaivopihalla Helsingissä niin, että tämä kaatui maahan.

Väkivalta jatkui asema-aukiolla, jonne rikostarkastajan naisystävä oli kävellyt. Kaatunut mies käveli niin ikään asema-aukiolle, jossa tilanne miesten välillä kävi yhä kuumana.

Valvontakameratallenteesta näkyy, kuinka rikostarkastaja tämän jälkeen lyö yhtäkkiä naisystäväänsä avokämmenellä kasvoihin. Iskun voimasta seurustelukumppani kaatuu.

Molemmat teot tallentuivat valvontakameralle, eikä tapahtumien kulusta ollut oikeussalissa suurta erimielisyyttä.

Rikostarkastajan mielestä molemmat väkivallanteot olivat lieviä pahoinpitelyitä, eivätkä syyttäjän vaatimalla tavalla perusmuotoisia.

Oikeus katsoikin, että rikostarkastaja Jouni J. Niskanen syyllistyi miestä tönäistessään vain lievään pahoinpitelyyn. Sen sijaan oikeus tuomitsi perusmuotoisena Niskasen kumppanin pahoinpitelyn.

Oikeus huomioi päätöksessään sen, että väkivalta kohdistui pään alueelle ja Niskanen pahoinpiteli omaa seurustelukumppaniaan.

Helsingin Sanomat julkaisee rikostarkastaja Niskasen nimen hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.

Niskanen kuuluu Helsingin poliisin päällystöön. Tässä asemassa hän on myös antanut viime keväänä oikeudelle toisessa oikeusjutussa asiantuntijalausunnon, jonka mukaan poliisissa pitäisi salata kaikki perheväkivaltajuttuja käsittelevät esitutkintapöytäkirjat kannesta kanteen.

”Selvää lienee, että myös kodin ulkopuolella tapahtuneissa puolisoiden välisissä rikoksissa ja riitelytapauksissa etenkin yksityiselämään liittyen on kyse heidän välisestään suhteesta”, todetaan Niskasen laatimassa lausunnossa.

Niskanen on kirjoittanut lausunnon ennen kuin hän itse päätyi epäillyksi väkivaltarikoksista.

Rikostarkastaja Niskasen lausunto aiheutti viime keväänä polemiikkia, koska se poikkesi aiemmista salauskäytännöistä. Nykyinen julkisuuslaki on ollut voimassa jo 20 vuotta.

Lue lisää: Helsingin poliisilta ristiriitaisia viestejä perheväkivaltajuttujen salaamisesta: ”Ei voi olla kokonaan musta aukko”, sanoo professori

Julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjojen tiedot ovat julkisia, ellei niitä koske jokin lain määräämä salausperuste. Vielä tämänkään ehdon täyttyminen ei tee koko asiakirjasta salaista, vaan siitä on lähtökohtaisesti salattava ainoastaan salassa pidettävät kohdat.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei tuoreeltaan ottanut kovin suoraan kantaa Niskasen laatimaan asiakirjaan, mutta hänen mukaansa myös perheväkivaltaa on voitava käsitellä julkisuudessa.

”Ihan kokonaan musta aukko se ei voi tietysti olla”, Mäenpää sanoi.

Helsingin poliisilaitoksen oikeusyksikön poliisilakimies Kari Rauramaa kommentoi viime keväänä Niskasen lausuntoa niin, että paperi ei ole laitostason linjaus vaan ennemminkin ”rikostutkintayksikön tulkinta”.

Syyttäjä käytti kuitenkin Niskasen lausuntoa viime keväänä todisteena jutussa, jossa hän vaati eräälle poliisille rangaistusta muun muassa salassa pidettävien tietojen vuotamisesta.

Kyseisessä syytekohdassa käsiteltiin sitä, oliko poliisi vuotanut yli 20 vuotta vanhan paritus- ja pahoinpitelyjutun esitutkintapöytäkirjan salaamattoman version toimittajalle. Pöytäkirja käsitteli kokoomuksen tuolloisen puoluesihteerin Harri Jaskarin epäiltyä paritus-, pahoinpitely- ja uhkailujuttua.

Jaskari tuomittiin vuonna 2007 entiseen seurustelukumppaniinsa kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta. Vuonna 2006 kihlakunnansyyttäjä ei löytänyt todennäköisiä syitä epäillä Jaskaria muista tutkituista rikoksista: parituksesta, kolmesta pahoinpitelystä ja kolmesta laittomasta uhkauksesta.

Niskasen lausuntoa syyttäjä käytti todisteena julkisuuslain kiristyneestä tulkinnasta poliisissa. Oikeus ei kuitenkaan löytänyt näyttöä pöytäkirjan vuotamisesta ja totesi lisäksi, että asiakirjan tiedot olivat tulleet julkisiksi jo vuoden 2006 syyttämättäjättämispäätöksen aikaan.

Syyttäjä on saanut jatkokäsittelyluvan, joten kyseistä poliisirikosjuttua käsiteltäneen ensi vuoden puolella vielä hovioikeudessa.

Niskasen lausunto ei ole ainoa esimerkki asioiden salaamiseen johtavista julkisuuslain tulkinnoista poliisissa.

Poliisihallitus julkaisi syksyllä 2019 Julkisuuslakikäsikirjaksi nimeämänsä ohjeistuksen, joka poikkeaa monilta osin aiemmasta julkisuuslakia koskevasta oikeuskäytännöstä ja poliisin aiemmista tulkinnoista.

Lue lisää: Poliisi ajaa tutkintojensa salausta tavalla, joka liikkuu lain rajamailla – ”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo professori

Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan esimerkiksi avioliitto on salassa pidettävä tieto, koska se ohjeistuksen mukaan paljastaa yksityisyydensuojan piiriin kuuluvan seksuaalisen suuntautumisen. Avioliittolaissa ei tosin puhuta seksistä.

Lisäksi Poliisihallitus ohjeistaa salaamaan lähisuhdeväkivaltaa koskevat kuvaukset ja ihmissuhteet laajemminkin.

Poliisihallituksen linjauksen vaikutukset ovat toistaiseksi epäselvät. Ainakin Niskasen omassa pahoinpitelyjutussa pöytäkirjaa oli salattu maltillisesti ja parisuhde kävi ilmi pöytäkirjasta.

Poliisirikosjutuissa tutkinnanjohtajana on kuitenkin aina syyttäjä, joten pöytäkirja ei välttämättä edusta poliisivetoisten tutkintojen salauskäytäntöjä.

Muuttuneen salauskäytännön seurauksena poliisi salaa muutenkin laajasti yksityisyyden piiriin katsomiaan asioita. Esimerkiksi jäsenyys rikollisjärjestössä on Poliisihallituksen mukaan salassa pidettävää tietoa.

Tällä hetkellä ainakin keskusrikospoliisi salaa esitutkintapöytäkirjoista tiedon jengiin kuulumisesta, vaikka rikoksen tekemisestä osana järjestäytynyttä rikollisryhmää voi saada muita vastaavia rikoksia kovemman tuomion.

Poliisihallitus ei nojaa Julkisuuslakilakikäsikirjassa sellaisiin aiempiin oikeuden ratkaisuihin, jotka koskisivat poliisin esitutkinnan tietojen julkisuutta.

[Sasse netä]

Helvetin kätevää tulkita julkisuuslakia aina sen perusteella millaisia keissejä itsellä on kesken oikeudessa

[Pasi Fist]

^^---Tuolla linkin takana on videota siitä kun sankaripoliisi pahoinpitelee naisystäväänsä ja sivullista Steissillä.

[Balam-Acab]

Helvetin kätevää tulkita julkisuuslakia aina sen perusteella millaisia keissejä itsellä on kesken oikeudessa

toi piffollakin aikanaan noteerattu lausunto on kuitenkin ilmeisesti kirjoitettu alunperin lokakuussa 2018. julkisuudessa sitä tosin ihmeteltiin vasta keväällä, kun noi pahoinpitelyt oli jo tapahtunut

[Sasse netä]

Helvetin kätevää tulkita julkisuuslakia aina sen perusteella millaisia keissejä itsellä on kesken oikeudessa

toi piffollakin aikanaan noteerattu lausunto on kuitenkin ilmeisesti kirjoitettu alunperin lokakuussa 2018. julkisuudessa sitä tosin ihmeteltiin vasta keväällä, kun noi pahoinpitelyt oli jo tapahtunut

En nyt tiedä onko tämä käänne sit parempaan vai huonompaan jos ihan eka varmistetaan että kukaan ei saa hiiskua mitään ja vasta sitten pahoinpidellään menemään

[hämärämpään määränpäähän]

tasan vitun tarkkaan Jouni J. Niskanen on tehny tota samaa niin kauan ku on voinu, nyt vaan jäi semmoseen valvontakameraan minkä usb-tikkua ei voinut hukata.

[Balam-Acab]

sika on varmasti aina ollut filth, kommentoin vaan tolta osin, että oliko turautellessa keissi kesken oikeudessa vai ei