Vinyyliuudelleenjulkaisujen hinnat

[Happis]

jos ei löydy uskoa omaan musaan sen vertaa, etteikö jonkinnäköisellä keikkailulla yms. saisi muutamaa sataa levyä menemään, niin en tiedä onko sitten pakko julkaista ollenkaan fyysisenä.

On mukava puuhastella välillä pieni määrä rieskoja maailmaan.

[Pete TNT]

On mukava puuhastella välillä pieni määrä rieskoja maailmaan.

[Lörsson.]

On mukava puuhastella välillä pieni määrä rieskoja maailmaan.

[Il Duce Lee]

Ja kyllähän sitä vähän enempi vois taalaa iskee tiskiin jos on tarpeeks kiinnostavaa.

[Poistunut käyttäjä a64e92]

^ach tuo postikulujen hintaan kuuluminen aiheellinen tarkennus. Sitä en huomannut.

Painosmäärien pienuus ihmetyttää siksi, että kuvittelisin kysyntää olevan enemmänkin.

Ihan vaan tohon Jonin levyyn viitaten niin olis varmaan mennyt enemmän kun kaikki myytiin saman tien, mutta tollaisen intrumentaali-lp:n kanssa sitä on ihan ymmärrettävästi vähän varovaisempi.

[Vilja heilimöi, minä en]

Noista Earachen taannoisista vinyyliuusinnoista tuli kauhea haloo kun ne tehtiin cd-mastereilta. Sit tuli lafkalta pitkä perustelu, että miksi ne oli ihan ok. No vähän päästä tuli sitten ne Full Dynamic Range -uusinnat kuitenkin.

No sitten ne oli varmaan liian lyttyyn masteroitu ja haluttiin julkaista myös dynaamisemmat versiot. Se liittyy siihen masterointiin, ei siihen että ne on jotain "cd-mastereita".

Paska master on paska master formaatista riippumatta.

Eiks Earache selitellyt, että "ei ole mahdollista" tehdä muusta kuin cd-masterista?

Mulla on yksi noista "dynaamisimmista versioista" eli Altars of Madness ja alkuperäiseen vinyyliin vertaamatta levy kuulostaa paljolti siltä kuin olisi bassoa ja rumpuja nostettu ylös. Basarit jytää niin maan perkeleesti kaiken päälle. Dynamiikkaa kyllä löytyy, näkemystä miksauksesta ja masteroinnista ei.

Reek of Putrefactionista sai masteroimalla varmaan ihan vitun full dynamic rangen.

[Bill Fruge]

Noista Earachen taannoisista vinyyliuusinnoista tuli kauhea haloo kun ne tehtiin cd-mastereilta. Sit tuli lafkalta pitkä perustelu, että miksi ne oli ihan ok. No vähän päästä tuli sitten ne Full Dynamic Range -uusinnat kuitenkin.

No sitten ne oli varmaan liian lyttyyn masteroitu ja haluttiin julkaista myös dynaamisemmat versiot. Se liittyy siihen masterointiin, ei siihen että ne on jotain "cd-mastereita".

Paska master on paska master formaatista riippumatta.

Eiks Earache selitellyt, että "ei ole mahdollista" tehdä muusta kuin cd-masterista?

Mulla on yksi noista "dynaamisimmista versioista" eli Altars of Madness ja alkuperäiseen vinyyliin vertaamatta levy kuulostaa paljolti siltä kuin olisi bassoa ja rumpuja nostettu ylös. Basarit jytää niin maan perkeleesti kaiken päälle. Dynamiikkaa kyllä löytyy, näkemystä miksauksesta ja masteroinnista ei.

Reek of Putrefactionista sai masteroimalla varmaan ihan vitun full dynamic rangen.

Noo.. ihan ok se on, Left Hand Path oli aika vaisu mun mielestä originaaliin verrattuna

edit: pistin tuon Reekin uusinnan soimaan, kyllähän tossa on paremmat soundit kuin originaalissa, ainakin kovaäänisempi kaiverrus

[_IS_]

Rashied Alin ja Frank Lowen Duo Exchange - Complete Sessions 2LP on kallein uusintajulkaisu, jonka olen ostanut. 49,95€ taisi olla plus postit päälle. On se sentään kaikin puolin todella hyvin tehty julkaisu, mutta onhan toi hinta aivan naurettava.

Cd-kokoelmien vinyyliuusinnoista puheen ollen, vähän houkuttelisi Germsin MIA-tupla, jonka pitäisi ilmestyä tässä näin. Cd-versio on joskus ollut, mutta sen olen hukannut tai antanut pois. Uusintajulkaisu ilmeisesti masteroitu alkuperäisiltä nauhoiteltu vinyyliä varten, joten saattaa jopa kuulostaa ihan asialliselta. Hintaa tässäkin tietty tympeät 35€ tjsp.

[Sun äitis]

Rashied Alin ja Frank Lowen Duo Exchange - Complete Sessions 2LP on kallein uusintajulkaisu, jonka olen ostanut. 49,95€ taisi olla plus postit päälle. On se sentään kaikin puolin todella hyvin tehty julkaisu, mutta onhan toi hinta aivan naurettava.

Sain muutaman euron halvemmalla amazonin kautta ton, mutta on silti kallein uusintajulkaisu mullekin. Ärsyttää kyllä kun menivät muuttamaan kannen hemmetti.

[_IS_]

Rashied Alin ja Frank Lowen Duo Exchange - Complete Sessions 2LP on kallein uusintajulkaisu, jonka olen ostanut. 49,95€ taisi olla plus postit päälle. On se sentään kaikin puolin todella hyvin tehty julkaisu, mutta onhan toi hinta aivan naurettava.

Sain muutaman euron halvemmalla amazonin kautta ton, mutta on silti kallein uusintajulkaisu mullekin. Ärsyttää kyllä kun menivät muuttamaan kannen hemmetti.

Harmitti minuakin vähän aluksi, mutta nyt olen jo tottunut tohon kanteen. Tavallaan olisi myös ollut kiva, että alkuperäinen levy olisi pidetty eheänä ja kaikki lisämateriaali omalla levyllä, mutta ymmärrän kyllä, että julkaistiin kuten julkaistiin ja ihan hauskoja noi välisössötyksetkin on. Plus ei tosta triplaa olisi tästä syystä kannattanut tehdä. Prässiin olen oikein tyytyväinen.

[Riivattu Velho]

jos ei löydy uskoa omaan musaan sen vertaa, etteikö jonkinnäköisellä keikkailulla yms. saisi muutamaa sataa levyä menemään, niin en tiedä onko sitten pakko julkaista ollenkaan fyysisenä.

On mukava puuhastella välillä pieni määrä rieskoja maailmaan.

mutta vielä mukavampi puuhastella "iso" määrä. Kyllä kaikkee pitää aina tehä joku 400-500

[Vilja heilimöi, minä en]

jos ei löydy uskoa omaan musaan sen vertaa, etteikö jonkinnäköisellä keikkailulla yms. saisi muutamaa sataa levyä menemään, niin en tiedä onko sitten pakko julkaista ollenkaan fyysisenä.

On mukava puuhastella välillä pieni määrä rieskoja maailmaan.

mutta vielä mukavampi puuhastella "iso" määrä. Kyllä kaikkee pitää aina tehä joku 400-500

Sängyn alla on vielä tilaa...

[I & I Spit On Their Graves]

jos ei löydy uskoa omaan musaan sen vertaa, etteikö jonkinnäköisellä keikkailulla yms. saisi muutamaa sataa levyä menemään, niin en tiedä onko sitten pakko julkaista ollenkaan fyysisenä.

On mukava puuhastella välillä pieni määrä rieskoja maailmaan.

mutta vielä mukavampi puuhastella "iso" määrä. Kyllä kaikkee pitää aina tehä joku 400-500

[_IS_]

jos ei löydy uskoa omaan musaan sen vertaa, etteikö jonkinnäköisellä keikkailulla yms. saisi muutamaa sataa levyä menemään, niin en tiedä onko sitten pakko julkaista ollenkaan fyysisenä.

On mukava puuhastella välillä pieni määrä rieskoja maailmaan.

mutta vielä mukavampi puuhastella "iso" määrä. Kyllä kaikkee pitää aina tehä joku 400-500

Melulevyissä pari sataa vinyyliä varmaan usein ihan järkevä määrä, mutta 30 on kyllä jo vähän

https://www.discogs.com/The-Cherry-Poin ... se/6551307

No nyt tosta tuli viiden vuoden jälkeen cd, että asia sikäli kunnossa.

[I & I Spit On Their Graves]

Melulevyissä pari sataa vinyyliä varmaan usein ihan järkevä määrä