N: Lahtareiden ja murhaajien kokoontumisajot Nokialla

[turkulainen demari]

Tässä tuo teksti jos ikkuna faboon ei jollain toimi:

Spoiler:

Täällä Suomessa Tesyllä on kaksi edustajaa (Taru Säteri ja Britt-Marie Juup) Trofeeton EU-työryhmässä joka on jo vuodesta 2015 lobannut trofeiden (metsästysmuistojen) maahantuonnin kieltämisen puolesta. Viimein monen vuoden työ eläinten puolesta on tuottanut tulosta. Nyt on suomalaisten kansanedustajien vuoro kantaa kortensa kekoon ja kieltää metsästysmuistojen maahantuonti.

LEIJONIEN TROFEEMETSÄSTYS AFRIKASSA PÄHKINÄNKUORESSA

- Trofeemetsästysyrittäjät (yleensä valkoihoisia maanomistajia) kasvattavat ja jalostavat maillaan leijonia ja muita eläimiä trofeemetsästystä varten.
- Leijonanpennut viedään emoiltaan noin viikon-kahden ikäisinä.
- Vapaaehtoiset nuoret (yleensä länsimaista) ostavat kalliin "hoivamatkan" ja matkustavat Afrikkaan syöttämään ja hoitamaan "emojensa hylkäämiä orpoja" pentuja trofeemetsästysyrittäjien maatiloilla.
- Kun leijonapennut kasvavat ja alkavat raapia ja purra trofemetsästysyrittäjät siirtyvät myymään "kävele orpojen leijonien kanssa"-retkiä turisteille. Kävelyjen aikana leijonat pidetään kurissa pitkien keppien avulla.
- Aikuiset kesyt leijonat kuvataan, hinnoitellaan, laitetaan luetteloihin ja nettiin mistä trofeemetsästäjät (95% länsimaista, myös Suomesta!) valitsevat ja maksavat mieleisensä leijonan, matkustavat Afrikkaan ampumaan sen siihen tarkoitukseen rakennetulle aidatulle alueelle. Mitä kiireisempi metsästäjä on, sitä pienempi aitaus.
- Metsästäjä saa trofeen (pään, nahan) ja luut trofeemetsästysyrittäjä myy luumarkkinoille, yleensä Aasiaan.

Trofeemetsästystoiminta on valtava liiketoiminta mutta paikalliset eivät juurikaan hyödy rahallisesti toiminnasta vaan ainoastaan trofeemetsästysyrittäjät. Älä osallistu tähän epäeettiseen ja julmaan toimintaan!

[Kalle]

Onko kuluva metsästysvuosi tilastoharha vai vedenjakaja ampuma-asevahingoissa?
Kolumni Sari Penttinen

Jälkiviisautta syyttä moititaan. Vahinkotilanteiden läpikäynnistä voi ottaa opiksi.

Mieskolmikko oli ajanut veneellä jäätikön reunaan ja kaksi miestä oli lähtenyt jäälle hylkeenpyyntiin. Pyynnistä palattuaan toinen miehistä oli antanut aseen kolmannelle miehelle, joka vei sen veneen sisälle kajuuttaan. Tuntemattomasta syystä ase oli lauennut ja lävistänyt veneen kokan sekä osunut molempiin jäällä olleisiin miehiin.

Teksti on sanatarkka lainaus Oulun poliisin tiedotteesta huhtikuun viimeiseltä päivältä. Uutinen veti kyllä hiljaiseksi ja ensimmäinen ajatus oli, että ei kai taas.

Onko kuluva metsästysvuosi tilastoharha vai vedenjakaja ampuma-asevahinkojen suhteen? Se voi olla kumpaa vain, mutta en jäisi rauhallisena odottamaan tilanteen kehittymistä vaan kannustaisin hallintoa ja etujärjestöjä rummuttamaan turvalliseen aseenkäsittelyn ja ampumaharjoittelun puolesta entistä voimakkaammin.

Jälkiviisautta syyttä moititaan. Vahinkotilanteiden läpikäynnistä voi ottaa opiksi. Aseturvallisuuden neljästä säännöstä yksi kuuluu, että käsittele asetta aina kuin se olisi ladattu. Älä koskaan oleta, että ase on lataamaton. Tarkista joka kerta, kun otat ampuma-aseen käsiisi, että se on lataamaton.

Toista, kun lopetat aseenkäsittelyn. Tarkasta patruunapesä, lipas ja taita ase kiinni tai sulje lukko.

Ne, jotka julkaisevat aseturvallisuudesta muistuttavia kommentteja tällaisten uutisten yhteydessä metsästäjien Facebook-ryhmissä, saavat osalta porukasta lynkkaajien leiman. Kysynpähän vain, että miksi. Ei pitäisi kuulemma sahata omaa oksaa. Vahinkoja voi sattua.

Silloin kun haksahdetaan hyssyttelemään ja puolustelemaan, sahataan omaa oksaa. Se se vasta vaarallinen viesti onkin, jos harrastajat ummistavat silmänsä. Tai kuittaavat keskustelunavaukset aseturvallisuudesta hurskasteluna, jossa mollataan muita.

Voisi olla sekä viisautta että kiinnostavaa kerätä tietoja ihmisten aseenkäsittelystä ampumakokeiden valvojilta, ampumaratojen ammutusvuorojen hoitajilta ja isojen metsästys­seurueiden metsästyksenjohtajilta.

Että miltä siellä kentällä ihan oikeasti näyttää. Ovatko nämä poliisien tiedotteisiin ja mediaan päätyvät tapaukset yksittäistapauksia, vai kupliiko pinnan alla?

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.

[Keijo Ihmiskilpi]

Onko kuluva metsästysvuosi tilastoharha vai vedenjakaja ampuma-asevahingoissa?
Kolumni Sari Penttinen
Ne, jotka julkaisevat aseturvallisuudesta muistuttavia kommentteja tällaisten uutisten yhteydessä metsästäjien Facebook-ryhmissä, saavat osalta porukasta lynkkaajien leiman. Kysynpähän vain, että miksi. Ei pitäisi kuulemma sahata omaa oksaa. Vahinkoja voi sattua.

No, tuolla facebookin metsästäjä ryhmässä saat välittömästi myös viherpiiperövassarin -leiman jos olet piirun verran erimieltä jostain asiasta kuin nuo peräkylien mehtuumiehet. Onneks siellä on myös fiksuakin porukkaa mutta isointa ääntä pitää ne kaikkein typerimmät. Yllättäen jokainen heistä perussuomalaisten kannattajia.

[Niin,]

Parikin tuttua lopetti ampumakokeiden vastaanottamisen just sen takia kun isäntien aseenkäsittely oli holtitonta ja vaarallista. Neuvoa ei saanut ja rupesivat vittuilemaan kun totesi että suuntaappanse piippu vähän helvetin äkkiä pois mun mahalta ja sormikin on liipasimella.

[Kalle]

"Vihreällä Helsingilläkin" taitaa olla omat lahtausongelmansa. Helsingin Uutisissa kaks Valkoposkihanhiuutista peräkkäin.

"Pataan vaan", tuomitsee kaupunkilainen valkoposkihanhet – silti puolet halusi pitää hanhet stadin puistoissa

Valtaosa kaupunkilaisista pitää valkoposkihanhia kauniina.

Helsinkiläisten mielipiteet valkoposkihanhista tiedetään, sillä asiaa on tutkittu – tosin viimeksi 2012, mutta hanhikanta oli jo silloin melko suurissa lukemissa.

Ympäristötarkastaja Raimo Pakarisen Helsingin ympäristökeskukselle tekemän tutkimuksen mukaan 56 prosenttia vastanneista koki valkoposkihanhet kiusallisiksi nurmikoilla, kun taas 36 prosentin mielestä hanhia nurmikoilla ei koettu ollenkaan tai juurikaan kiusallisiksi.

Tasan 50 prosenttia oli täysin tai osin sitä mieltä, että valkoposkihanhet kuuluvat Helsingin puistoihin. Eri mieltä oli 40 prosenttia.

Suuri enemmistö (72 %) 420 vastaajasta piti valkoposkihanhia täysin tai jokseenkin kauniina. Eri mieltä oli 15 prosenttia.

Osa piti valkoposkihanhista, osa kovastikin. Lintujen näkeminen ilahdutti heitä. Hanhia kritisoineistakaan suuri osa ei vastustanut niitä luontokappaleina, mutta kyseenalaisti niiden määrän ja aiheuttaman haitan.

Eniten vastenmielisyyttä herättivät ulosteet. Joillakin oli kokemuksia päälle käyneestä valkoposkihanhesta.

Avoimissa vastauksissa oli monenlaisia kommentteja:

– Valkoposkihanhet ovat todella paha riesa.

– Missään ei nykyään voi enää olla piknikillä, kun joka paikka on täynnä tarttuvaa ulostetta.

– On hienoa, että kaupungissa on monenkirjavia lintuja.

– Lapsen ei viitsi antaa nurmella antaa juosta, kun jo kaatuu kakkaläjään.

– Mitä sitten jos joku kakkakikkare löytyy nurtsilta?

– Hanhiparvet kaakatuksineen ovat hienoja varsinkin lennossa mutta kanta on kyllä nykyään aivan liian suuri.

– Valkoposkihanhet ovat hauskoja – Olisiko mahdollista saada myös merihanhia asettumaan Helsinkiin?

– Pataan vaan

– Lintuparvet, kuten hanhet, eivät kuulu kaupunkiin

– Korkeasaaressa ne pirut kävivät kiinni perheeseen vaikka ainoastaan kävelimme ohitse.

– Seurasaaren hanhet ovat hyvin inhimillisiä, kuuntelevat kun niille puhuu ja mielestäni ymmärtävät puhetta.

EU pihtaa valkoposkihanhien metsästyslupaa – Helsinkiläinen: "Inhoan niitä sydämeni pohjasta"

Valkoposkihanhet: Helsinki haluaisi hätistää robottiruohonleikkurilla.

Porolahden rannassa Roihuvuoressa nainen kuvaa kännykällä valkoposkihanhia. Taidatte olla hanhien ihalija?

– En. Inhoan niitä sydämeni pohjasta!

Miksi sitten kuvaatte niitä?

– Siskoni tytär asuu Australiassa, ja lähetän hänelle pieniä videopätkiä vehreästä kevät-Suomesta. Kerron hänelle, että tällainen riesa meillä on, Sirpa Laitvirta selittää.

– Valkoposkihanhet likaavat ja syövät kaiken, ja vievät elintilaa muilta linnuilta, hän perustelee.

Roihuvuori-Seuran toiminnanjohtajan Otto-Ville Mikkelän mukaan valkoposkihanhet eivät ole iso puheenaihe alueella.

– Muutaman kerran niistä on keskusteltu. Meillä facebook-ryhmässä lintukuvaajat aika paljon postailee kuvia ja valkoposkihanhet ovat niissä mukana.

– Kakkakysymys on tietysti ikävä. Hyvänä pidetään sitä, että se on iso kaunis lintu, Mikkelä mainitsee.

Monen mielestä valkoposkihanhia on jo niin paljon, että niitä voisi metsästää. Se ei kuitenkaan käy päinsä.

– Valkoposkihanhi on EU:n lintudirektiivin tiukasti suojeltavien lajien joukossa, ja se on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Nina Mikander.

– Näin ollen sen metsästys ei ole mahdollista. Tappaminen on mahdollista vain määriteltyjen poikkeamisperusteiden mukaisesti, jos vakavan vahingon estämiseksi muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole.

Suomi on toistuvasti vedonnut EU:n komissioon, että valkoposkihanhi tulisi hyvän kannan vuoksi lisätä metsästettäväksi lajiksi. Komissio on kuitenkin todennut, ettei lintudirektiiviä avata lähiaikoina.

– Kansainväliset neuvottelut vievät parhaimmillaankin pitkään. Siksi ensisijaisesti pyritään tekemään se, mikä kansallisesti on mahdollista, Mikander sanoo.

Kaupunkiympäristössä voidaan hänestä tehdä paljon ilman poikkeuslupiakin.

– Toimiva keino on esimerkiksi aidata alueita väliaikaisesti niin, että hanhien kulku ohjautuu toisaalle, sillä poikasten kasvatusaikaan linnut liikkuvat vain jalkaisin.

– Uimarannalle ja puistoihin voi istuttaa ruoholajiketta, jota hanhi ei mielellään syö, ja lähelle hanhien suosimaa lajiketta, jolloin linnut laiduntavat siellä mieluummin. Lisäksi voidaan puhdistaa käytäviä tai nurmia hanhien jätöksistä.

Jo lintujen hätistäminen ja karkottaminen vaatii poikkeusluvan ely-keskukselta.

Helsinki on tänä keväänä anonutkin lupaa valkoposkihanhien karkottamiseen vahingoittamattomilla keinoilla, kuten "aktiivisella ihmistoiminnalla", robottiruohonleikkurilla, koulutetulla ja kytketyllä koiralla sekä visuaalisilla ja äänikarkottimilla.

– Poikasten laidunkauden alettua ei käytettäisi koiraa tai menetelmiä, jotka voisivat vahingoittaa lintuja, Helsingin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen täsmentää.

Lupahakemus on tehty viideksi vuodeksi. Pakarinen ei uskalla odottaa, että hätistelyyn päästäisiin välttämättä vielä tänä kesänä.

– Espoo haki lupaa aiemmin kuin me eikä ole vielä toukokuun viimeisellä viikolla saanut vastausta. Kaikki valkoposkihanhia koskevat hakemukset on keskitetty Varsinais-Suomen ely-keskukseen, ja siellä ovat myös maanviljelijöiden hakemukset.

Helsinki hakee häirintälupaa Arabianrantaan, Kaivopuistoon, Munkkiniemenrantaan ja Töölönlahdelle.

[sössön sössön]

– Lintuparvet, kuten hanhet, eivät kuulu kaupunkiin

[zutonFever]

– Lintuparvet, kuten hanhet, eivät kuulu kaupunkiin

Kärnäkö se siellä on kirjoitellut?

[Kalle]

Eläinten pyynti petoraudoilla on Suomessa laillista ja heikosti säädeltyä – Petorautojen haavoittamat karhut ovat työllistäneet Itä-Suomen poliisia "valtavasti"

Itä-Suomessa on yritetty pyydystää pyyntiraudan käpäläänsä saanutta emokarhua häkkiin. Poliisi on todistanut parin viime vuoden aikana jo useita tapauksia, joissa karhulla on käpälässään pyyntirauta. Tiettyjen eläinten pyytäminen pyyntiraudoilla on Suomessa laillista, eikä rautojen käyttö edellytä metsästyskorttia.

Joensuussa on kitunut emokarhu terävillä piikeillä varustettu petorauta käpälässään jo viikkokausia, mahdollisesti kuukausia.

Karhua yritettiin loppuviikosta pyydystää elävänä metalliseen häkkiin. Tavoite on paikantaa karhu, saada se syöttien avulla häkkiin loukkuun, minkä jälkeen karhu aiotaan nukuttaa ja rauta poistaa. Vastaavaa ei ole kokeiltu Suomessa koskaan aikaisemmin.

Myös toisessa Pohjois-Karjalan kunnassa, Lieksassa, on tehty vastikään havaintoja pienpetoraudoista loukkaantuneesta karhusta.

– Mitään takeita siitä, että oikea karhu saadaan houkuteltua häkkiin, ei ole, sanoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjalainen Itä-Suomen poliisista.

Laki määrittää, että metsästyksessä saisi käyttää vain sellaisia rautoja, jotka tappavat eläimen heti. Käytännössä laki ei kuitenkaan toteudu.

Viimeisen kahden vuoden aikana Itä-Suomessa on poliisin mukaan jäänyt pienpetorautaan tiettävästi kolme karhua.

Pyyntiraudan käyttö ei edellytä metsästyskorttia

Tiettyjen eläinten metsästäminen petoraudoilla on Suomessa laillista. Petoraudan voi kuka tahansa ostaa parilla kymmenellä eurolla metsästysalan verkkokaupoista tai myymälöistä ilman minkäänlaisia rajoituksia.

Myös henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet metsästyskorttia, saavat lain mukaan Suomessa pyytää rauhoittamattomia eläimiä petoraudoilla.

”Rauhoittamattoman eläimen tai haitallisen vieraslajin pyydystäminen ja tappaminen ei ole metsästystä, joten pyynti on sallittua myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa ja maksaneet riistanhoitomaksua”, vastaa asiantuntija Hanna Väyrynen maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksiköstä Lännen Medialle.

Metsästyslaki sallii vain ”heti tappavat” raudat

Pyyntirauta on kahdella lävistävällä piikillä varustettu metsästysväline. Suomessa myydään sellaisia pyyntirautoja, jotka on suunniteltu tappamaan sillä pyydystettäväksi tarkoitettu eläin välittömästi. Jos rautaan astuu joku toinen eläin, rauta ei välttämättä tapa eläintä.

Esimerkiksi Kärkkäisen, Ase ja erän sekä Retkitukun verkkokaupoissa myydään monenlaisia petorautoja. Missään näistä kolmesta verkkokaupasta ei ohjeisteta tarkasti, miten petorautoja tulee käyttää tai mitä eläimiä niillä saa lain nimissä pyytää.

Kärkkäinen jopa mainostaa verkkosivuillaan Duke 220 pyyntirautaa sanoilla ”sopii isommille petoeläimille”. Puhelimessa myyjä kertoo, että valikoimasta löytyy myös halkaisijaltaan 37-senttinen majavarauta.

Lain mukaan petoraudoilla saa metsästää maalla ainoastaan hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseksi. Maan päällä käytettävän petoraudan läpimitta saa enintään olla 20 senttimetriä. Veden alla käytettäväksi sallitaan tietyissä tapauksissa läpimitaksi 30 senttiä.

Rikosylikomisario Pohjalaisen käsityksen mukaan petoraudoilla eläimiä pyytävät toimivat yleensä metsästyslain mukaisesti ja pyrkivät siihen, etteivät muut eläimet rautoihin tartu.

– En näe rautojen käytössä isossa kuvassa ongelmaa.

Pyyntirauta voi tarttua karhun tassuun, vaikka se olisi oikein asennettu

etoraudat pitäisi sijoittaa laatikkoon, jonne asetetaan syötti, joka houkuttelee pyydettävän eläimen laatikkoon. Samasta reiästä, josta supikoira mahtuu sisään, mahtuu kuitenkin myös karhun käpälä.

Pohjalaisen mukaan on mahdollista, että petorauta haavoittaa karhua, vaikka rauta olisi oikeaoppisesti asennettu.

Pyyntirautojen juuttumista ei Pohjalaisen mielestä pysty mitenkään täysin estämään ilman, että pyyntirautojen käyttö kiellettäisiin kokonaan.

– Se ei ole realismia. Petoraudat ovat tärkeä menetelmä vieraslajien metsästämiseen ja niiden käyttö on luonnonsuojelua, Pohjalainen sanoo.

Viranomaiset eivät ole puuttuneet ongelmaan

Petorautojen haavoittamat karhut ovat Pohjalaisen mukaan työllistäneet viime vuosina valtavasti Itä-Suomen poliisia. Petoraudan haavoittama karhu voi olla turvallisuusuhka ihmisille.

– Haavoittuneen karhun jäljittäminen vaatii valtavasti työvoimaa ja osaamista.

Viranomaiset ovat Pohjalaisen mukaan tänä ja viime vuonna käyneet keskustelua keinoista, joilla voitaisiin ehkäistä pyyntiraudoista aiheutuvia karhutappioita.

– Kalan pyydyksetkin on merkittävä kalastuslain mukaan. Onko sitten jatkossa merkittävä myös pienpetopyynnissä käytettävät raudat. Tämäntyyppisiä esityksiä ja pohdintoja on viranomaisten toimesta käyty.

Toistaiseksi viranomaisilla ei ole Pohjalaisen mukaan mitään varsinaista suunnitelmaa siitä, miten petorautojen aiheuttamaa uhkaa voisi vähentää.

Kolme karhunpentua joudutaan mahdollisesti lopettamaan

Joensuussa vaeltavalla emokarhulla on kolme pentua. Pyyntirauta aiheuttaa karhulle vakavan vamman ja pyyntiraudan haavoittama karhu joudutaan mahdollisesti lopettamaan, vaikka se on viimesijainen keino.

Pohjalainen piti torstaina mahdollisena, että karhuemon pennut lopetetaan, jos niiden emo kuolee.

Suomessa ei ole paikkaa, jonne karhunpennut voisi sijoittaa. Karhuisänä tunnetun Sulo Karjalaisen ylläpitämä Kuusamon suurpetokeskus ei pysty ottamaan uusia karhunpentuja hoitoonsa.

Ähtärin eläinpuiston intendentin Marko Haapakosken mukaan alle vuoden ikäiset karhunpennut eivät selviä luonnossa itsenäisesti.

Suurpetokeskuksen Karjalainen sen sijaan arvioi uutistoimisto STT:lle, että pennut pärjäisivät luonnossa jo ilman emoaan. Jos raudat saadaan poistettua ja vammat paranevat, emo voisi Karjalaisen mukaan edelleen huolehtia pennuistaan.

[öö timukas]

Ei helvetti

[jessus sentään]

Luin just tasan kaks virkettä ja tulin tulokseen: imppaa Pohjalainen paskaa

[lainaan ja palautan]

Voi jumalauta että menee eräihmisenä tunteisiin runkkarit joiden pitää saada ampua 300 koko kesän viljalla ruokittua sorsaa syksyssä ja kylvää metsät tukkoon jotain kusisia rautoja. Opettelisivat vittu metsästämään.

[Kalle]

Mies ampui kaksi valkoposkihanhea – liipasimen painaminen maksoi metsästäjälle lähes 1 400 euroa ja haulikon

Mies ampui kaksi valkoposkihanhea Mäntsälässä lokakuussa 2019.

Tapaus sattui metsästyksen yhteydessä, jossa tuomiosta selviämättömästä syystä miehen haulikon tähtäimeen jäi kaksi rauhoitettua valkoposkihanhea.

Vuonna 1985 syntynyt mies tuomittiin 40 päiväsakon rangaistukseen luonnonsuojelurikoksesta, mikä tämän tuloilla tarkoitti 960 euron seuraamusta. Lisäksi hänen täytyi korvata ampumistaan valkoposkihanhista valtiolle 336 euroa. Kun mukaan lasketaan 80 euron rikosseuraamusmaksu, liipasimen painamisesta tuli miehelle maksettavaa yhteensä 1 376 euroa.

Mies tuomittiin menettämään myös Simson-merkkinen rinnakkaispiippuinen haulikko, jolla valkoposkihanhet oli ammuttu. Haulikon arvoa ei ole tuomoissa ollut tarpeen arvioida.

Tuomio on lainvoimainen.

[Kalle]

Pyyntirauta jalassa nilkuttava karhu aiotaan nukuttaa Joensuussa – Jos neljän pennun emon pelastaminen ei onnistu, kohtalona on lopettaminen

Loukkaantuneesta emosta ja sen neljästä pennusta on poliisin tiedon mukaan tuoreimmat havainnot viime viikolta.

...Vaihtoehtona on Joutjärven mukaan edelleen myös karhujen lopettaminen, jos emon pelastaminen ei onnistu tai jos karhuperheestä on vaaraa ihmisille....

Koko juttu:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008142256.html

[pahan vesseli]

toi oli kyllä karsea juttu, olisko nyt pikkusen lainsäädännössä paikattavaa perkele kun jotain ansarautoja saa kylvää tosta noin vaan metsät täyteen

[Kalle]

Ministeri Lepän mukaan pienpeto­raudoista ei luovuta Suomessa: ”Ilman rautoja meillä olisi iso minkki­ongelma”

Metsästäjäliiton mukaan karhun käpälä ei voi jäädä oikein viritettyyn pienpetorautaan.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) mukaan pienpetoraudoista ei luovuta Suomessa, sillä rautoja tarvitaan minkkikannan hallintaan.

”Ei niistä olla luopumassa. Kehitystä tapahtuu niin, että rautojen suojaukset ovat parempia.”

Pienpetoraudoilla on suuri rooli vieraspetolajien, erityisesti minkin pyynnissä.

”Ilman heti tappavia rautoja meillä olisi iso minkkiongelma”, Leppä sanoo...

...Pienpetorautoihin liittyy luonnonsuojeluliiton mukaan vakavia ongelmia. Rautoihin voi mennä esimerkiksi lintuja ja hillereitä. Hilleri on erittäin uhanalainen laji Suomessa.

”Ne ovat valikoimaton pyyntimuoto, ja niihin menee erilaista ei-toivottua sivusaalista”, luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan luonnossa on vähintään kymmeniätuhansia pienpetorautoja...

Koko juttu:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008146390.html
Ja mä kun luulin, että meidän iso minkkiongelma on häkitettynä Pohjanmaalla.