Taapero-palsta piffiläisille

[Lörsson.]

War Pigsin alkua moitittiin: "Miksei kunnolla soiteta koko ajan!"

[Lörsson.]

Nyt se kohta tuli uudelleen ja kitarat matkitaan ukulelella.

[Lörsson.]

Loppurevittelyt ja liikehdintä.

[Hans Normaali]

Nyt on opittu heiluttamaan. Kun tota vie sylissä ja menee huoneesta toiseen, niin se on aina moro ojoon ovensuussa siltä varalta että seuraavassa huoneessa ois joku morotettava.

[Kyrvästö-Brežnev]

Käsittämätöntä miten tommonen 3v jaksaa painaa heräämisestä nukahtamiseen 13h päivän liikkeessä. Ja taukoamatta höpöttäen tai lauleskellen.

[Olavi Virta 93]

Käsittämätöntä miten tommonen 3v jaksaa painaa heräämisestä nukahtamiseen 13h päivän liikkeessä. Ja taukoamatta höpöttäen tai lauleskellen.

On. Pysyispä vaan ite mukana edes vähän. Täällä kolmevuotias myös lopetti television katsomisen tykkänään, koska Pikku kakkosen Jaska pelotti tai jotain. Nyt ei sitte saa töllöstäkään varakasvattajaa

[Kyrvästö-Brežnev]

Käsittämätöntä miten tommonen 3v jaksaa painaa heräämisestä nukahtamiseen 13h päivän liikkeessä. Ja taukoamatta höpöttäen tai lauleskellen.

On. Pysyispä vaan ite mukana edes vähän. Täällä kolmevuotias myös lopetti television katsomisen tykkänään, koska Pikku kakkosen Jaska pelotti tai jotain. Nyt ei sitte saa töllöstäkään varakasvattajaa

Toi on paha kyllä. Meillä onneksi telkku kiinnostaa että vähän saa breikkiä. Toinen ihan hyvä on jos sattuu olemaan tabi tms. niin pikku kakkosella on semmonen ilmainen peli, jossa on monia ihan järkeviä minipelejä.

[tekstendääriä naulan kantaan]

Käsittämätöntä miten tommonen 3v jaksaa painaa heräämisestä nukahtamiseen 13h päivän liikkeessä. Ja taukoamatta höpöttäen tai lauleskellen.

On. Pysyispä vaan ite mukana edes vähän. Täällä kolmevuotias myös lopetti television katsomisen tykkänään, koska Pikku kakkosen Jaska pelotti tai jotain. Nyt ei sitte saa töllöstäkään varakasvattajaa

Jaska kunnon koheltaja.

Juniori (1,5v) pelkää Katti Matikaista.

[dillen aspen]

Käsittämätöntä miten tommonen 3v jaksaa painaa heräämisestä nukahtamiseen 13h päivän liikkeessä. Ja taukoamatta höpöttäen tai lauleskellen.

On. Pysyispä vaan ite mukana edes vähän. Täällä kolmevuotias myös lopetti television katsomisen tykkänään, koska Pikku kakkosen Jaska pelotti tai jotain. Nyt ei sitte saa töllöstäkään varakasvattajaa

Jaska kunnon koheltaja.

Juniori (1,5v) pelkää Katti Matikaista.

Meidän 3,5v sankarilla sama homma, pelkää jopa pikkukakkosen loppua koska sen jälkeen tuli joskus Matikaisen mainospätkä.

[ORDNUNG HUSSEIN]

Tota noin. Vähän semmoinen outo/surullisehko kysymys, mutta haluaisiko joku kertoa semmoiselle, joka ei ole ennen asiaa itse tehnyt, että miten tuollainen yksivuotias tenava pitäisi nukuttaa? Onko normaalia, että lapsi itkee, ennen kuin uni tulee, vai pitäisikö tuo tehdä siten, että se on aina kyyneleetön ja "kiva" toimenpide?

[hailander]

Tota noin. Vähän semmoinen outo/surullisehko kysymys, mutta haluaisiko joku kertoa semmoiselle, joka ei ole ennen asiaa itse tehnyt, että miten tuollainen yksivuotias tenava pitäisi nukuttaa? Onko normaalia, että lapsi itkee, ennen kuin uni tulee, vai pitäisikö tuo tehdä siten, että se on aina kyyneleetön ja "kiva" toimenpide?

Miten milloinkin
Ja mielestäni se on normaalia että itkee, ainakin meillä oli/on välillä vieläkin.

[hailander]

Meillä oli joskus sellasia viikkoja/kuukausia, että joka yö herättiin aivan hysteerisenä rääkymään ja jos meni hyssyttelemään ni aivan kouristuksenomaisesti kammettiin pois sylistä ja huudettiin vielä lisää jos mahdollista. Peri kertaa oli erittäin voimaton olo siinä ku ei voinut mitenkään autta tota loppumaan. Loppui kyllä itestään aina sitten joskus, mutta olihan se aika sellasta. Nykyään sentään saa jossian vaiheessa vastauksen siihen että mikä on pielessä. Yleensä jotain jalkakramppia jos on kohellettu paljon ulkona tms.

[Keskiluokkainen perheenisä]

Tota noin. Vähän semmoinen outo/surullisehko kysymys, mutta haluaisiko joku kertoa semmoiselle, joka ei ole ennen asiaa itse tehnyt, että miten tuollainen yksivuotias tenava pitäisi nukuttaa? Onko normaalia, että lapsi itkee, ennen kuin uni tulee, vai pitäisikö tuo tehdä siten, että se on aina kyyneleetön ja "kiva" toimenpide?

Onhan se aina kivempaa jos uni tulee rauhassa ja ilman itkua, mutta itkeminen nukuttaessa on ihan täysin normaalia. Sitä ei tartte pelästyä eikä kannata liikaa lannistua, vaikka se itestä saattaa todella ikävältä tuntuakin. Vetää vaan vaikka Peltorit korville ja silittelee/hyssyttelee/keinuttelee/mitä vaan menemään.

Me juuri tossa viikonloppuna hoksattiin, etten ole laittanut tuota meidän yksivuotiasta varmaan kertaakaan nukkumaan silloin kun ollaan oltu vaimon kanssa molemmat kotona, vaan ollaan huomaamattamme ajauduttu rutiiniin, missä mä hoidan vanhemman lapsen iltatoimet ja vaimo nukuttaa nuoremman. Niinpä ollaan nyt kolmena iltana vaihdettu osia, mikä järkytti nuorempaa lasta todella kovasti. Vaimon viereen tyttö nukahtaa tosi helposti, mutta mun kanssa eka ilta oli aivan kamalaa venkoilua ja karjumista, ja sain pitää skidiä puolisen tuntia sylissä suurin piirtein hallintaotteessa, ettei se kammennut itseään lattialle. Eilinen meni sitten jo vähän paremmin ja tänään lapsi nukahti sängyssä vierelle parin minuutin nyyhkyttämisen jälkeen. Isompi taas huusi yksivuotiaana meille molemmille ihan sumutorvena aina nukkumaan mennessä.

[Ovaskainen]

Huh huh. Viime viikon lauantaina iltapäivällä lähdettiin kotoa ja just äsken saavuttiin takaisin. Vajaa 10kk ukkeli jaksoi kyllä urheasti painaa Kreikan reissun kaikkineen. Lennot Saksan välilaskujen kera, parin päivän välein uus majapaikka, autoilua, lauttamatkailua, yöhön kestäviä hääjuhlia rattaissa nukkuen, uusien omituisesti puhuvien ihmisten sylejä, helteessä meren rannalla pötköttelyä ja ekat aika jännittävät uimareissut iskän sylissä istuen Välimeren aalloissa.

[manic pixie dream cunt]

Meillä oli joskus sellasia viikkoja/kuukausia, että joka yö herättiin aivan hysteerisenä rääkymään ja jos meni hyssyttelemään ni aivan kouristuksenomaisesti kammettiin pois sylistä ja huudettiin vielä lisää jos mahdollista. Peri kertaa oli erittäin voimaton olo siinä ku ei voinut mitenkään autta tota loppumaan. Loppui kyllä itestään aina sitten joskus, mutta olihan se aika sellasta. Nykyään sentään saa jossian vaiheessa vastauksen siihen että mikä on pielessä. Yleensä jotain jalkakramppia jos on kohellettu paljon ulkona tms.

Oiskohan ollu jotain kauhukohtauksia? Meillä oli lapsella näitä vauvasta noin 3-vuotiaaksi asti satunnaisesti, yleensä syynä liikaa uusia/vauhdikkaita hulinajuttuja päivällä tai liiallinen väsymys. Esim. päiväunien skippaaminen johti melkein poikkeuksetta tommoseen kohtaukseen. Ne alkoi aina 1-3h nukkumaanmenosta ja ihan täysin tajutonta huutoa oli ja just rimpuilua yms. Saattoi sanoa et haluaa vaikka olkkariin/vessaan/meidän sänkyyn mut jos vei sinne niin ihan sama tai vielä pahempi huuto ja rääkynä ja rimpuilu. Näytti et on hereillä mut ei varmaan oikeasti ollu. Luin jostain et tuollaiset kohtaukset kestää tyypillisesti max. 15 minuuttia eikä auta kuin oottaa niin kelloa tuijottaen sitten odoteltiin ne ohi. Tuntui kyllä noin 15 tunnilta se vartti, mutta sitten se vaan nukahti uudelleen et naps vaan niin kuin mitään ei ois tapahtunutkaan.

Vieläkin on alitajuisesti kyllä joku pelko perseessä että jos on kova hulinapäivä vaikka jossain reissussa eikä nukuta päiväunia niin miten mahtaa käydä mut ei oo enää onneksi uniin vaikuttanut. Eikä viikonloppuisin oo tarvetta päiväunille jos vaan herätään normaaliin aikaan aamulla. Voin sanoa että on useammin kuin yhden kerran vituttanut omien tai appivanhempien tai muiden sukulaisten/tuttujen ihmettely siitä miksi meidän päivärutiini on ollut niin kellontarkka, eivät varmaan ois paljoa kyselleet jos oisivat noita kohtauksia todistaneet. Nyt 3,5-vuotiaan kanssa voi jo freestailata ihan huoletta ja seurauksena on korkeintaan pieni väsykiukku jossain kohtaa päivää.

Kun noita kauhukohtauksia katsoi niin en yhtään ihmettele jotain vanhoja tarinoita pirujen ja demonien riivaamista lapsista.