Koodaaminen

[hashtag rikesakko]

Oon varmaan vähemmistössä, mut mä tykkään XML:stä. Siinä on etunsa että se ei tuu tasan muuttumaan enää mihinkään suuntaan ja XML Schema Definition kaikkine monimutkaisuuksineen ja koukeroineen on kuitenkin osa virallista standardia, eikä semmonen päälle liimattu härveli niinku JSON Schema. Standardin mukaisia validointityökaluja on loputtomiin ja XPathilla voi tehdä aika nerokkaitakin systeemejä, jos on semmosessa spesifisessä tilanteessa missä tietokanta on vähän liian stydi ratkaisu ja toisaalta tekstifilut tai JSON ei tarjoa ihan riittävästi.

Mun roguelike-pelin data (itemit, monsut, spellit jne.) oli XML:ää alkujaan, generoin kaikki data structien tyypit suoraan XML-skeemasta ja latasin muistiin peliä käynnistäessä. Tuskin olisin ees vaihtanu pois XML:stä, mut ku otin Luan mukaan skriptauskieleksi, niin oli vaan helpompaa tehä datat sillä kans ni ei tarvi parsii useampaa eri formaattia. Piti tosin tehdä oma validaatiokirjasto tätä varten, kyllä siinä tuli edellisiä skeemoja ikävä.

mää oon siirtynyt 2024 kirjottaa kaikki muistiinpanoni/henk. koht. verkkosivuni XML:llä ja sitten muutamaan sen XSLT:llä HTML:ksi

erittäin sujuvaa, jossain uuden tägin lisäämisessä kestää sekuntteja

en tiiä käyttäsinkö silti data varten

[ei vittu mikä meno]

Semmonen tapa muuten jää ärsyttävästi päälle että esim täällä piffiltä maalaa sana ja sitten painaa lainausmerkkejä. No ei tule lainarit sanan ympärille vaan sana katoaa ja tulee lainari tilalle. Joitain muitakin tommosia tulee turhan selkärangasta nykyään

[Henkkamaukka Perusjätkä]

Onko toi kokonaisarkkitehti niin kuin pallojen ja neliöiden pyörittelyä PowerPointilla? Koodari vääntää jotain helvetin monimutkaista matikkaa, korjaa mahdollisesti miljoonia maksaneen bugin ja sitten arkkitehti näyttää johtoryhmässä, että mä siirrän vähän tätä palloa oikealla ja lisään tohon nuolen, mutta laitetaan suoran nuolen sijaan vähän kaareva nuoli. Onko toi semmosita keskijohdon työtä, jossa istutaan Teams-kokouksissa ja katsotaan, kun muut on tehnyt töitä?

[Henkkamaukka Perusjätkä]

En puhu välttämättä yksityisestä sektorista

[jaltsun käyttäjänimi]

Onko toi kokonaisarkkitehti niin kuin pallojen ja neliöiden pyörittelyä PowerPointilla? Koodari vääntää jotain helvetin monimutkaista matikkaa, korjaa mahdollisesti miljoonia maksaneen bugin ja sitten arkkitehti näyttää johtoryhmässä, että mä siirrän vähän tätä palloa oikealla ja lisään tohon nuolen, mutta laitetaan suoran nuolen sijaan vähän kaareva nuoli. Onko toi semmosita keskijohdon työtä, jossa istutaan Teams-kokouksissa ja katsotaan, kun muut on tehnyt töitä?

uus termi itelle ja nopeella googletuksella näköjään käytännössä julkiselle sektorille räätälöity vaihtoehtoinen termi yritysarkkitehdille

eli jotain keskijohtoportaan kokouksissa istumista ja miettimistä et mitä rojektia rahotetaan ja mitä ei ja pitäskö pistää organisaatiorakenne uusiks tänää vai huomenna ja näin.

suomi-wikipediassa aivan upea avaus yritysarkkitehtuurille!

Yritysarkkitehtuuri on keino ymmärtää ja hallita laajoja kokonaisuuksia maalaisjärjellä. Se on väline jonka käyttö ei takaa onnistumista, eikä käyttämättä jättäminen epäonnistumista. Se auttaa johtoa keskittymään suunnitelmien käytännön toteuttamiseen.

[Henkkamaukka Perusjätkä]

Jatketaas vielä sellaisella kysymyksellä, että onko scrum, lean ja kanban jotain konsulttikieltä, jolla koodarivelhojen elämästä tehdään vielä vaikeampaa? Eikö riitä, että on cokista, rasvainen tukka ja mukavat kengät?

[dundergubbe]

ite ymmärrän kokonaisarkkitehdin homman niin, että se miettii mitä järjestelmiä on käytössä ja miten ne linkittyy toisiinsa ja miten data kulkee jne, ja miten linkittyy siihen varsinaiseen tekemiseen. Teknisempää tekemistä mun mielestä kuin yritysarkkitehdin homma tuon kuvauksen perusteella

[jaltsun käyttäjänimi]

ite ollu vähän sillä linjalla että ehkä noin yleensä kandee organisaatiossa pyrkiä hyödyntämään kaikkien työntekijöiden osaamista organisaatiohommissa sen mukaan, et keitä nyt kiinnostaa osallistua. ts ennemmin kuin otettais jotain himputin yritysarkkitehteja tai kokonaisarkkitehteja tai strategiakonsultteja pohtimaan asioita, niin koitetaan vetää semmonen sociocracy/holacracy -tyyppinen lähestyminen, jossa inputtia tulee pitkin organisaatiota asioihin.

se niissä toki on että se vaatii työntekijöiltä enemmän panostusta ja jos sitä vastuuta ei seuraa myös enemmän vapauksia, valtaa ja viimekädessä riittävästi rahhaa, niin eihän semmoiset kiinnosta. mut tietty yritys, jonka työntekijöitä ei oikein jaksa kiinnostaa yrityksen meininki ja haluavat lähinnä tehdä minimin ettei tuu fuduja, on jo lähtökohtaisesti vähän hankalassa asemassa.

sen lisäks se vaatii ylimmältä johdolta halua olla heittämättä valtakorttejaan pöytään ja kykyä pitää välillä turpansa kiinni.

[Darkthronen tunnettu Hiisi]

Meni hermot Delliin tänään kun piti aamusella yks aika kriittinen asia hoitaa ja se alko TAAS vittuilemaan silleen että ei viitti käynnistyä mistään napista tai vivusta tai muustakaan, mut sit kun laittaa virtajohdon kiinni niin se taas suostuu käynnistymään ja sanoo että lol 100% akkua. Vähän huono ominaisuus kannettavassa tietokoneessa semmone että pitää virtajohto laittaa kiinni että sen saa päälle tai en tiiä,

Hyppäsin sitten autoon ja menin verkkikseen ja siirryin tulevaisuus-aikaan elikkäs Snapdragon Elite X rossuna ja ihan varppina lentää koodia ihan vitusti nytten

[jaltsun käyttäjänimi]

Jatketaas vielä sellaisella kysymyksellä, että onko scrum, lean ja kanban jotain konsulttikieltä, jolla koodarivelhojen elämästä tehdään vielä vaikeampaa? Eikö riitä, että on cokista, rasvainen tukka ja mukavat kengät?

ei, tai no, riippuu organisaatiosta. aika moni organisaatio ymmärtää agilet ja kanbanit ja leanit ihan päin helvettiä, ja esim scrumista tehdään joku ihan hirvee prosessikokonaisuus, jota on pakko seurata ja joka lähinnä hidastaa työtä. semmosta ei alkuperäisiin scrum-kuvailuihin ja prinsiippeihin oikeasti kuulu.

mutta on noissa aika paljon oleellista hyvää. kaikissa on enemmän tai vähemmän ideana se, että tiimillä ja yksilöllä ois enemmän vaikutusvaltaa, ja että työtavat on iteratiivisia ja että työ visualisoituu, jotta sitä voi sitten myös optimoida ja niitä työtapoja kehittää.

[Darkthronen tunnettu Hiisi]

ite ymmärrän kokonaisarkkitehdin homman niin, että se miettii mitä järjestelmiä on käytössä ja miten ne linkittyy toisiinsa ja miten data kulkee jne, ja miten linkittyy siihen varsinaiseen tekemiseen. Teknisempää tekemistä mun mielestä kuin yritysarkkitehdin homma tuon kuvauksen perusteella

Näinhän se menee ja tämmöset on tärkeitä kaivella esille ja dokumentoida esim ISO 27001:a varten.

[Santeri Endman]

Scrumissa stooreille määritetyt pisteet mitkä ei kuvaa aikaa mutta niitä käytetään edistymisen seurantaan ja ne kuvaa aikaa mutta ei kuvaa aikaa ja on tärkeää että kaikki mahtuu sprinttiin

[jaltsun käyttäjänimi]

ite ymmärrän kokonaisarkkitehdin homman niin, että se miettii mitä järjestelmiä on käytössä ja miten ne linkittyy toisiinsa ja miten data kulkee jne, ja miten linkittyy siihen varsinaiseen tekemiseen. Teknisempää tekemistä mun mielestä kuin yritysarkkitehdin homma tuon kuvauksen perusteella

helsingin kaupungin jonkun työryhmähommelin kuvaukses on:

Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on systemaattinen lähestymistapa tavallisimmin organisaation toiminnan ja sen rakenteiden jäsentämiseen, kehittämiseen ja hallinnoimiseen. Kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät määritelmät, suunnitelmat, kuvaukset, toimintatavat, menetelmät, ohjeet, kehityshankkeet ja –projektit ja eräissä tulkinnoissa myös toteutukset. Kokonaisarkkitehtuurityö on osa organisaation strategiatyötä, johtamisprosessia sekä talouden ja toiminnan suunnittelua.

Kokonaisarkkitehtuurissa on siis kyse siitä, että koko organisaation tai yrityksen toimintaa hallitaan ja kehitetään kokonaisuutena, joka koostuu osioista ja niiden välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuuri on sovitulla tavalla toteutettavia kuvauksia ja ratkaisuja siitä, miten työyhteisön periaatteet, prosessit, tiedot, järjestelmät, käsitteet, sovellukset, teknologia, infrastruktuuri ja resurssit toimivat yhdessä vuorovaikutteisesti.

Kokonaisarkkitehtuuri on myös menetelmä, jolla toteutetaan määrämuotoisia, loogisia ja hierarkisia kuvauksia, joissa eri kerrokset linkitetään ja sovitetaan toisiinsa.

Helsingin kaupungilla kokonaisarkkitehtuuri perustuu JHS 179 -suositukseen rakenteeseen, jonka perustana on Open Groupin TOGAF KA -malli ja -viitekehys.

jos tähän palkataan joku erillinen kokonaisarkkitehti, niin kuulostaa kyllä juuri siltä, että pyritään kehittämään ja tukemaan johtajavetoista mallia sen sijaan, että oikeasti pyrittäis voimaannuttamaan (huoh kauhea termi mutta en tiijä miten muuten enkun sanan empower tässä nyt kääntäis) tiimit ja tekijät ja kehittämään työyhteisöä yhteisö edellä. sen sijaan tässä taijetaan kehittää työyhteisöä prosessit ja johto edellä.

toi lopussa mainittu "Open" Groupin TOGAF -standardikin näköjään joidenkin megaosakeyhtiöiden idea siitä miten liiketoimintaa pitää kehittää. yks isoimmista rahottajista IBM joka ei oo tehny mitään uutta tai omaa pariinkytä vuoteen ja lähinnä keskittyneet ostamaan pois jokaisen pienen kilpailijan ja sitten tappaneet niiden tuotteet jahka saanu nyhjettyä lisensseistä mahollisimman paljon rahaa siitä sitten vähän oppeja käyttöön.

en tiijä. aika todella kyyninen olen tämmöisistä jutuista ja tuntuu että näitä lähinnä keksitään että saatais johto ja keskijohto näyttämään siltä, että langat on käsissä ja homma hallussa, vaikka pallo on ihan missä sattuu ja työntekijöitä lähinnä kiinnostaa että koska pääsee eläkkeelle.

[jaltsun käyttäjänimi]

Scrumissa stooreille määritetyt pisteet mitkä ei kuvaa aikaa mutta niitä käytetään edistymisen seurantaan ja ne kuvaa aikaa mutta ei kuvaa aikaa ja on tärkeää että kaikki mahtuu sprinttiin

ei scrum guidessa oo mainittu sanallakaan pisteitä.

se on varmaan yleisin virhe ja koko konseptia vastaan, että joku organisaatiolaajuinen prosessi määrää että vaikka pisteitä pitää käyttää ja niiden pitää olla tässä muodossa ja tällä tavalla arvioitu. kyse ei silloin enää oo scrumista, vaikka harmillisen moni organisaatio luuleekin, että on.

[eh]

Jatketaas vielä sellaisella kysymyksellä, että onko scrum, lean ja kanban jotain konsulttikieltä, jolla koodarivelhojen elämästä tehdään vielä vaikeampaa?

Koodarivelhoista en tiedä, mutta semmosia on niin vähän, ettei niistä tarvitse välittää.

Historiallisesti Scrum on semmonen "antakaa meidän tehdä töitämme, niin lupaamme saada enemmän aikaan" -sopimustarjous koodareilta damagementille, lean ja kanban taas on valmistusteollisuudesta omittuja fiksuja tapoja saada asioita aikaan.

Se on sitten eri asia, että nykyään liiniksi kutsutaan ihan mitä vaan ja ScrumButt on vallitseva työskentelymenetelmä. Mutta ne Agile Manifeston arvot ja periaatteet on edelleen aivan kurantteja.