Orpon natsihallituksen kootut natseilut

[pigra senlaborulo]

yle.fi
Suomi rikkoo kansainvälistä sopimusta, koska sosiaaliturva on liian alhainen – Virpi Hyttinen voi menettää asuntonsa
5–6 minutes

Suomi ei noudata kansainvälistä sopimusta, joka määrittelee sosiaaliturvan minimitason. Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset ajavat Suomea yhä kauemmas sopimuksen vaatimuksista.

Sosiaaliturvan minimitason määrittelee Euroopan sosiaalinen peruskirja, jonka Suomikin on allekirjoittanut. Peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Euroopan neuvosto on hallitustenvälinen ihmisoikeusjärjestö.

Lisää aiheesta: Jo parillakymmenellä eurolla on valtava merkitys – pienituloiset kertovat, miltä leikkaukset tuntuvat

Komitea on moittinut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvasta kolmesti, viimeksi edellisen hallituksen aikana helmikuussa 2023.

Tuolloin komitea totesi, etteivät vähimmäisetuudet kata tuensaajan perustarpeita. Komitea määrittelee sosiaaliturvaetuuden liian alhaiseksi, jos se jää alle puoleen maan mediaanitulosta.

Suomessa Ihmisoikeusliitto on ihmetellyt, miksei hallitus puutu sopimusrikkomukseen. Sopimus on osa Suomen lainsäädäntöä.

– Ohitetaan se, että sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan. Sen sijaan syksyllä tuli useita lakeja, joilla perusturvaetuuksia entisestään laskettiin, sanoo liiton asiantuntija Anna Salmivaara.

Hollolalainen Virpi Hyttinen on hakenut työkyvyttömyyseläkettä tuloksetta jo vuosia. Pääkuvan videolla hän kertoo, kuinka uudet sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat häneen.
Suomi saa moitteita, koska kantelu on mahdollista

Moitteista huolimatta Suomen perusturva on Euroopan mittapuulla parhaimpien joukossa, sanoo sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Perusturvaetuuksia ovat esimerkiksi työttömyysturva ja sairauspäiväraha.

Toisin sanoen monet muutkin Euroopan neuvoston jäsenmaat saisivat moitteita, jos sosiaaliturvan tasosta voisi kannella. Suomi on yksi harvoista jäsenmaista, joka on ratifioinut järjestökantelut mahdollistavan lisäpöytäkirjan.

– Intuitiivisesti voisi ajatella, että esimerkiksi Romania voisi saada moitteita, mutta heillä ei ole kantelumahdollisuutta, Siika-aho selittää.

Lisäksi Euroopan sosiaalinen peruskirja ei ota huomioon Suomen järjestelmän erityispiirteitä, Siika-aho sanoo. Erityispiirteitä ovat palvelut, jotka kattavat osan sosiaaliturvasta, sekä asumistuki.

– Asumistuki on poikkeuksellinen elementti. Asumista tuetaan eri tavoin eri maissa, eikä muualla ole vastaavaa tukimuotoa kuin Suomessa. Sitä ei voida ottaa vertailussa huomioon.

Julkisoikeuden emeritaprofessori Raija Huhtanen ei osta selityksiä.

– Se, että komitea on uusinut moitteensa, kertoo mielestäni, että komitea ei hyväksy Suomen selityksiä. Niin kauan kuin Suomi ei osaa perustella vakuuttavasti omia ratkaisujaan, on komitean näkemykset otettava vakavasti.

Myöskään kantelumahdollisuus ei ole Huhtasen mielestä vettä pitävä perustelu.

– Suomi on sitoutunut noudattamaan peruskirjaa ja kantelumahdollisuutta. Ei kritiikkiä voi mitenkään sillä torjua, että muista maista ei voi tehdä kanteluja.
Moitteita tulee luultavasti lisää

Euroopan neuvostolla ei ole valtaa määrätä jäsenmailleen sanktioita. Moite sosiaaliturvan tasosta on lähinnä mainehaitta valtiolle.

Komitean moitteilla pitäisi kuitenkin olla vaikutusta Suomen sosiaalipolitiikkaan, sanovat professori Huhtanen sekä Ihmisoikeusliiton Anna Salmivaara.

– Vaikuttaa, että moitteet halutaan jättää huomioimatta. Leikkauksia perustellaan sillä, että rahat eivät riitä, on pakko. Eivät ihmisoikeusvelvoitteet estä valtiota tekemästä säästöjä, mutta pitäisi löytää keinot, joilla jokaisen ihmisen minimitason oikeudet turvataan, Salmivaara sanoo.

Raija Huhtanen kritisoi Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten valmistelua: perustuslakivaliokunnalla ei ollut riittävää arviota siitä, miten leikkausten kokonaisuus vaikuttaa perus- ja ihmisoikeuksiin.

– Kansainväliset sopimukset jäivät vaille riittävää huomiota vielä valiokunnankin käsittelyssä.

Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnan tehtäviin kuuluu arvioida lakiesitysten suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.

STM:n Liisa Siika-aho kiistää, ettei moitteilla tai kansainvälisillä sopimuksilla olisi mitään vaikutusta. Lainsäätäjät kuitenkin kiinnittävät enemmän huomiota vaikutuksiin Suomen sisällä, hän sanoo.

– Mutta toki, kyllähän leikkauksia on tehty, ja olemme aiemmin saaneet huomautuksia. On todennäköistä, että palautetta tulee myös jatkossa.

Yle pyysi myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.) kommentoimaan asiaa. Ministeri viestitti erityisavustajansa välityksellä, ettei hänellä ole lisättävää Liisa Siika-ahon kommentteihin.

Kelan laskelmien mukaan uudet etuusleikkaukset vaikuttavat eniten pienituloisiin nuoriin. Samaan päätyi myös STM omissa laskuissaan.

– Sitä pidettiin hallituksen piirissä vähiten huonona vaikutuksena. Leikkauksia pyrittiin kohdentamaan sellaisiin ryhmiin, joilla on omilla toimillaan eniten mahdollisuuksia päästä esimerkiksi työelämään, Siika-aho sanoo.

https://yle.fi/a/74-20081049?origin=rss

[pigra senlaborulo]

yle.fi
Kokoomuksen Pia Kauma: Työttömyysturvan suojaosa voidaan palauttaa, jos sen poistamisen vaikutus on negatiivinen
2–3 minutes

Työttömyysturvan suojaosa poistettiin huhtikuun alussa. Suojaosa on antanut työttömälle mahdollisuuden ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se heikentää työttömyysturvaa.


Hallituspuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Kauma sanoo, että suojaosa voidaan palauttaa, jos sen vaikutukset osoittautuvat negatiivisiksi työllisyyden kannalta.

– Kannustinloukku on kohdistunut juuri siihen kohtaan, missä suojaosa saavuttaa maksimin, eli 300 euroon. Ihmiset eivät välttämättä tee enempää töitä kuin suojaosan verran.

Kauma toteaa, että hän on itsekin ollut suojaosan kannattaja.

– Nyt haluamme seurata tällä hallituskaudella, mitkä sen vaikutukset ovat. Vaikka sitä ei sellaisenaan ole kirjattu hallitusohjelmaan, niin me varmasti palaamme tähän (suojaosan poistoon) mikäli huomaamme, että sen vaikutus on enemmän negatiivinen kuin positiivinen.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomauttaa, että suojaosan poiston riski on se, että osa-aikatyö vähenee ilman, että kokoaikatyö lisääntyy.

– Euromääräisesti suurimmat leikkaussummat kohdistuvat opiskelijoista niihin, jotka ovat tehneet osa-aikatyötä. Tämä on hassua ajattelua, sillä emmehän me halua, että opiskelijat siirtyvät kokoaikaiseen työhön.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä mainitsee, että opiskelu ja työnteko täydentävät toisiaan.

Puolen miljoonan suomalaisen tuet ovat pienentyneet hallituksen leikkausten tultua voimaan huhtikuun alussa. Hallitus hakee säästöjä valtiontalouteen pienentämällä sosiaali- ja työttömyystukia.

Työttömyysturvasta poistuivat lapsikorotus ja niin sanottu suojaosa.

Suojaosa on antanut työttömälle mahdollisuuden ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se heikentää työttömyysturvaa.

Leikkaukset koskevat yhtä lailla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä Kelan maksamia työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa.
https://yle.fi/a/74-20081665?origin=rss

[pigra senlaborulo]

ku.fi
Tutkija tylyttää hallituksen härkäpäistä työmarkkinapolitiikkaa: Ei perustu tutkimustietoon tai minkäänlaiseen asiantuntemukseen
Kansan Uutiset
6–8 minutes

– Hallituksen työmarkkinapolitiikka on hyvin vahvasti ideologista, eikä voi juurikaan sanoa, että se perustuisi tutkimustietoon tai minkäänlaiseen asiantuntemukseen, linjaa työelämätutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Pyöriä, joka työskentelee sosiologian yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa.

Hän on huolissaan siitä, että aiemmin kansainvälisessä vertailussa laadukkaana pidetty suomalainen työelämä uhkaa kurjistua.

– Ja tällä kertaa syy ei ole työmarkkinoissa tai edes taloussuhdanteissa, vaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikassa, joka heikentää monin tavoin työntekijöiden asemaa työpaikoilla.

Pyöriä kritisoi esimerkiksi sitä, että hallitus haluaa heikentää työntekijän asemaa laajentamalla paikallista sopimista, vaikka olemassa olevien tutkimusten mukaan sillä on kielteinen työllisyysvaikutus lyhyellä aikavälillä.

Vertaisarvioidussa European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistiin vuonna 2022 tutkimus, jonka mukaan paikallisen sopimisen lisäämistä pitäisi välttää erityisesti taloudellisessa taantumassa.

Muiden muassa Suomen Pankki tiedotti joulukuussa, että Suomi on taantumassa ja että talouden elpyminen alkaa todennäköisesti vasta tämän vuoden lopulla.

– Kaikkein kuvaavinta on, että silloinkin, kun päätökset ovat ristiriidassa tutkitun tiedon kanssa, ne yritetään härkäpäisesti lyödä läpi.

Pyöriä nostaa toiseksi esimerkiksi kotitalousvähennyksen, jota hallitus aikoo laajentaa. Hänen mukaansa suomalaisen tutkimusnäytön mukaan kotitalousvähennyksellä ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja se hyödyttää lähinnä valmiiksi paremmassa asemassa olevia kotitalouksia.

– Voisi vetää sen johtopäätöksen, että kotitalousvähennystä ja sen hyödyllisyyttä pitäisi arvioida uudelleen ja mahdollisesti lakkauttaa koko vähennys.

Tutkijoiden keskuudessa on hänen mukaansa konsensus siitä, että hallituksen toimet ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä. Yhdeksän Helsingin Sanomien haastattelemaa johtavaa taloustieteilijää oli joulukuun lopulla pitkälti samoilla linjoilla siitä, että hallituksen tulisi harkita vakavasti verotuksen kiristämistä leikkausten lisäksi.
Työllisyys tuskin kasvaa

Hallitus on perustellut toimiaan välttämättöminä Suomen talouden ja työllisyysasteen kohentamiseksi. Pyöriä on asiasta eri mieltä.

– Pidän hyvin kyseenalaisena hallituksen kuvitelmia siitä, että näillä toimilla pystyttäisiin parantamaan työllisyyttä.

Hänen mukaansa hallitus puskee jääräpäisesti läpi lakimuutoksia, jotka työolojen kurjistamisen lisäksi saattavat myös heikentää työllisyyttä.

Esimerkiksi työttömyysturvan 300 euron suojaosan poistaminen huhtikuussa vähentää Pyöriän mukaan kannustimia tehdä osa-aikaista työtä silloin, kun kokoaikatyötä ei ole saatavilla. Suojaosa tarkoittaa sitä määrää, minkä työttömyyspäivärahaa saava saa ansaita kuussa, ilman että ansiot vaikuttavat tuen määrään.

Pyöriä toimitti vuonna 2017 julkaistun kirjan Työelämän myytit ja todellisuus, jonka pääteesi oli, että monet asiat Suomen työelämässä olivat paremmin kuin yleisesti arvioitiin. Esimerkiksi prekaarin, eli epäsäännöllisen ja epävarman, työn tekijöiden määrä oli pysynyt suhteellisen vakaana pitkällä aikavälillä.

Nyt tilanne näyttää pahemmalta.

– Prekaarissa asemassa olevien palkansaajien määrä on kasvanut vuoden 2017 jälkeen. Siihen saattaa vaikuttaa erityisesti työssäkäyvien köyhien määrän kasvu.

Pyöriän mukaan tilanteen muuttuminen on viime vuosina johtunut koronapandemian aiheuttamasta hankalasta taloustilanteesta sekä Venäjän aloittaman sodan yhteisvaikutuksesta.

– Suomessa on entistä suurempi joukko palkansaajia, joiden tulot eivät yksinkertaisesti riitä säälliseen toimeentuloon, puhumattakaan niistä, jotka ovat työttömyys- tai sosiaaliturvan varassa.

”Näistä asioista pitäisi yksinkertaisesti neuvotella ja sopia yhdessä.”

Eräs kirjan julkaisun jälkeen tutuksi tullut työn muoto ovat alustatalousyritysten kiistellyt kumppanuusjärjestelmät. Esimerkiksi kaupunkien katuja sähköpyörillä suhaavat ruokalähetit eivät ole työsuhteessa tilauksia välittävään palveluun, kuten Woltiin tai Foodoraan.

Vain muutamia promilleja työllisistä työskentelee alustatalousyritysten kumppaneina, mutta ilmiö huolestuttaa Pyöriää silti.

– Se on äärimmäinen esimerkki suoranaisesta työvoimahyväksikäytöstä, ja se on hyvin oireellista siitä suunnasta, mihin nyt kuljetaan.

Hänen mukaansa tarvittaisiin tiukempaa sääntelyä, jotta huonoimmissa asemissa olevien työläisten asemaa voitaisiin turvata.

Vuoden 2017 jälkeen työstä kertovissa tilastoissa ei ole tapahtunut suuria murroksia, mutta alustatalousyritysten ilmaantumisen tapaan työelämän ongelmat ovat pahentuneet.

– Hallituksen toimet työttömyys- ja sosiaaliturviin uhkaavat kasvattaa tätä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten joukkoa.
Synkkä ennuste

Työelämän myytit -kirjan julkaisun yhteydessä vuonna 2017 Pyöriä kehui KU:lle, että Suomessa työmarkkinaosapuolien välillä vallitsevasta luottamuksen ilmapiiristä tulisi pitää kiinni.

Nyt hän pelkää, että tämä Suomen työmarkkinoiden ja talouden vahvuus on vaarassa romuttua.

– Suomalaiset palkansaajat eivät hetken mielijohteessa tai huvikseen lähde poliittisiin lakkoihin.

Pyöriän mukaan hallituksen toiminta on täyttä sanelupolitiikkaa. Hän painottaa, että asioista pitäisi päättää rauhallisempaan tahtiin yhdessä keskustellen ja tehdä lakimuutoksista huolelliset vaikutusarvioinnit.

Poikkeuksellinen politiikka on saanut monet pohtimaan sitä, ollaanko nyt perustavanlaatuisten muutosten äärellä. Pyöriä muistuttaa, että on aina mahdollista, että seuraava hallitus voisi valtasuhteiden muuttuessa saada tehtäväkseen paikata nykyhallituksen virheitä.

– Huonojen poliittisten päätösten korjaaminen jälkikäteen on kuitenkin vaikeampaa kuin se, että yksinkertaisesti jätettäisiin ne huonot päätökset tekemättä.

Hän arvioi, että hallituksen esittämien leikkausten ja muutosten toteutuessa tulevaisuuden työelämän voittajia ovat jo valmiiksi hyväosaiset. Jos työtilanne on vakaa, eikä työttömyydestä ole pelkoa, hallituksen esitykset eivät juuri hetkauta.

Leikkauksista taas kärsivät jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat työntekijät.

Tämä tarkoittaa erilaisissa prekaareissa työsuhteissa kuten vastentahtoisesti määräaikaisina tai osa-aikaisina, nollatuntisopimuksilla ja vuokratyöläisinä työskenteleviä, sekä niitä, joiden ansiot eivät riitä elämiseen ja jotka joutuvat tasapainottelemaan työn ja työttömyyden välillä.

Ennuste työmarkkinoiden tilasta kymmenen vuoden päästä on vakava.

– Osa työntekijöistä joutuu työskentelemään entistä huonommin ehdoin. Työehtojen heikentymisen lisäksi pelkään, että hallituksen työllisyystavoitteet eivät toteudu, vaan ennemminkin jo nyt työvoimapulasta kärsivien alojen tilanne huonontuu.

Työehtojen ja -olojen huonontuminen voi Pyöriän mukaan johtaa siihen, että matalapalkka-aloille tulee entistä vähemmän työntekijöitä. Työntekijäpula vain pahenee, kun ihmiset eivät suostu tekemään töitä jatkuvasti huonommilla ehdoilla.

Ratkaisu hallituspolitiikan parantamiseksi on selvä.

– Näistä asioista pitäisi yksinkertaisesti neuvotella ja sopia yhdessä.
https://www.ku.fi/artikkeli/4992249-tut ... ntemukseen

[Pyhä Tussis]

Kyllä hiljaiseksi vetää taas tänään tämä hallituksen sadismi ja idioottimaisuus.

[seksikeinutuoli]

Onko tää nyt kolmas vai neljäs kerta, kun Euroopan neuvosto jyrähtää tästä meidän sosiaaliturvan tasosta ja silti niitä miljardisäästöjä pitää sieltä yrittää kauhoa, ei helvetti.

[Karppinen]

Onko tää nyt kolmas vai neljäs kerta, kun Euroopan neuvosto jyrähtää tästä meidän sosiaaliturvan tasosta ja silti niitä miljardisäästöjä pitää sieltä yrittää kauhoa, ei helvetti.

Työ on parasta sosiaaliturvaa, ja jos et töihin pääse tai et niihin kykene olet pelkkä luuseri paska joka ei yritä tarpeeksi, terkuin hallitus.

[neko no obake]

alan uskoa että se työ tekijänsä vapauttaa, mutta missä se leiri, jolla työtä on tarjolla?

[pigra senlaborulo]

[Koiponen]

Ville Ranta tekee arvokasta työtä.

Ensimmäinen arkipäivä kun leikkaukset tuli voimaan ja samana päivänä kouluampuminen ala-asteella. Aika synkkää on.

[Archie Crust Bunker]

Siis noi saatanan vatulat ei kykene vertaamaan aikaa ennen suojaosaa VS suojaosan aikana? Pitää maailman paskinta hallitusohjelmaa ehdoin tahdoin siinäkin kokeilla?

[Masturbaani]

Siis noi saatanan vatulat ei kykene vertaamaan aikaa ennen suojaosaa VS suojaosan aikana? Pitää maailman paskinta hallitusohjelmaa ehdoin tahdoin siinäkin kokeilla?

Niinpä. Ei siinä kyllä mitään kokeilemista ole. Asia on yksiselitteinen. Suojaosa auttaa kaikkia mahdollisia osapuolia.

[paskasti täytetty eläin]

Siis noi saatanan vatulat ei kykene vertaamaan aikaa ennen suojaosaa VS suojaosan aikana? Pitää maailman paskinta hallitusohjelmaa ehdoin tahdoin siinäkin kokeilla?

Niinpä. Ei siinä kyllä mitään kokeilemista ole. Asia on yksiselitteinen. Suojaosa auttaa kaikkia mahdollisia osapuolia.

Kerkesin olla työtön ennen kun toi suojaosa tuli ja aika nopeesti tajusi, ettei todellakaan kannata tehdä yhtään mitään joten keskityin syrjäytymiseen.

[Ismo Linkola]

alan uskoa että se työ tekijänsä vapauttaa, mutta missä se leiri, jolla työtä on tarjolla?

[otsasuoni sykkii]

Tänäänkin on hyvä käydä keskustelua siitä, mihin kaikkeen veronmaksajan kallisarvoista rahaa oikein pitää tässä maassa käyttää ja erityisesti mihin ei.

Ja pohtia sitäkin, miksi politiikassa tuon kyseisen rahan lupaaminen sinne tänne lasketaan jotenkin hyväksi ja moraaliseksi asiaksi. Sehän on käytännössä äänten ostamista toisten rahoilla.

Hyvää pääsiäistä!

Sosiaaliturva ja yhteiskuntarauha ei ilmeisesti ole veronmaksajan kallisarvoisen rahan arvoisia käyttökohteita.

[maailman paras hallitusohjelma]

Tänäänkin on hyvä käydä keskustelua siitä, mihin kaikkeen veronmaksajan kallisarvoista rahaa oikein pitää tässä maassa käyttää ja erityisesti mihin ei.

Ja pohtia sitäkin, miksi politiikassa tuon kyseisen rahan lupaaminen sinne tänne lasketaan jotenkin hyväksi ja moraaliseksi asiaksi. Sehän on käytännössä äänten ostamista toisten rahoilla.

Hyvää pääsiäistä!

Sosiaaliturva ja yhteiskuntarauha ei ilmeisesti ole veronmaksajan kallisarvoisen rahan arvoisia käyttökohteita.

Tekis mieli sanoa Riikalle jotain oikein ilkeää tän päivän tapahtumista mutta ei ole painokelvollista tekstiä.