Top 50 all-women punk bands

[Richard Müller]

ESG on kyllä ihan saatanan ihana bändi.

[No wave Mymmeli]

ESG

[Richard Müller]

Tässä kun oon pitkällisen rokkailun jälkeen nyt illalla kuunnellut vähän no wavea ja tanssipunkkia niin tuntuu, että joutuu lähiaikoina pärähtämään taas täysillä näihin hommiin.

[tpertt]

Tosta "tanssipunkista" (ESG) en kyllä ymmärrä mitään, vähän matkaa koitin kuunnella. Onko niillä edes keesejä ja tuhatta niittiä takissa? Seuraavalla bändillä on.

Dummy Toys tulee Qindaosta Kiinasta ja niiltä on tullut kaksi albumia, Not a Puppet vuonna 2020 ja War is Nightmare viime vuonna.
Bändistä on tehty dokkari, joka löytyy 'tubesta ja se taisi olla ensi kohtaamiseni heidän kanssaan. Sitten tuli tsekattua Street Punk Girls video ja kun tuo War is Nightmare julkaistiin, niin se räjäytti pään lopullisesti. Paras Hardcorepunk -levy tältä vuosituhannelta mitä olen kuullut ja muutenkin vuosikymmenen parhaita levyjä. Ei tällaista voi tehdä muualla kuin diktatuurin ikeen alla. Euroopassa ovat käyneet useasti esiintymässä ja kohta taas tulossa, lämppärinä joku Disorder.

[tpertt]

Fishingirls julkaisi ensimmäisen singlensä 2013 ja ainoa alkuperäisjäsen on kitaristi-laulaja-biisintekijä Befing Lee. Pitkäsoittoja on tullut vain yksi, 2019 ilmestynyt Fishing Queen. Uusin digi-EP Visible World tuli nyt viime perjantaina. Nämä on Koreasta ja musa menee sinne kitara-rockin, power-popin ja K-indien puolelle. Näillä on kyllä joitain ihan pop-punk biisejä myös, ovat esiintyneet punk-keikoilla, duettoa on tehty Crying Nutin (=Korean Juustopäät) laulajan kanssa ja Rumkicksin Yeawon on kanssa kova fani itseni lisäksi. Tämä on ollut viime vuodesta lähtien yksi eniten kuuntelemistani & katsomistani bändeistä.



Laitetaas tätä vanhempaa tuotantoa näytteeksi.

[tpertt]

Soundissa oli aikoinaan joku Go-Go's juttu, jonka tietysti luin, kun lehti tuli muutenkin luettua kannesta kanteen. Se "vesihiihtolevyn" kansi jäi kanssa mieleen noilta ajoilta. Muuten ei kyllä ollut mitään kiinnostusta kyseistä orkesteria kohtaan. Pidin tylsänä mainstream poppina, mitä vähän onkin.
No kun nyt Yle näytti sen dokkarin, niin aloin ihan eri lailla arvostamaan bändiä, ja olihan tää aluksi myös melko "Punk", joo ja koska diggasin tota filmiä kovasti, niin siksi Go-Go's pitää ehdottomasti mainita tässä listauksessa. Levyt, ainakin ekan, voisi myös ottaa talteen, jos halvalla vastaan tulee.

[tpertt]

Hole tuli aikoinaaan vastaan varmaan Rumban ja Junglen sivuilta, kait tätä Räkärodeossakin soitettiin, vaikken muista.
Retard Girl 7" oli ensimmäinen ostamani levy näiltä ja voi sitä angstin määrää. Pretty on the Inside kanssa samaa kamaa. Aina maistunut tää paremmin kuin ukkonsa tekemiset. Live Through This tuli ostettua tuoreeltaan ja se ei sitten enää ollut yhtä hyvä, pientä seestymistä. Pretty in Paris bootleg tuli kanssa hankittua, tämä löytyi P-Tuotannosta.
Viime vuonna sitten täydensin kokoelman Celebrity Skin CD:llä, joka löytyi levymessuilta femmalla. Pari kertaa olen kuunnellut. Pretty on the Insiden laitoin nyt soimaan todella pitkästä aikaa ja kyllähän tämä edelleen kuulostaa hyvältä.

[Kansan syvät rivit]

Mihin jäi Kriipparit?

[digimetsä]

En taida osaa nimee suoriltaa yhtää. Vaikka oon kyl nähnykki keikal..

[digimetsä]

Sähköbikibi!

[tpertt]

Mihin jäi Kriipparit?

Ei mahtunut listalle, Beyond Pink tekee saman jutun niin paljon paremmin.

[tpertt]

Huggy Bear tuli Brightonista UK:sta ja toimi vuosina 1991-1994. Bikini Killin kansss tehdystä Yeah Yeah Yeah Yeah split-LP:ltä tämä tuli tutuksi ja tekivät sitten vielä omankin albumin.
Debyytti EP Rubbing the Impossible to Burst on vielä melkoista avangarde mölyä, myöhemmin sitten normaalimpaa riot grrrl metelöintiä. Tässähän oli myös mukana yksi mies, joka hoitaa osan vokalisoinneista, että mukana olo tässä listauksessa hieman kyseenalaista, sen lisäksi, etten kyllä ole ihan varma pidänkö tästä bändistä niin erityisesti. Toi kakkoslevy on vielä kuulematta.

[tpertt]

Sitten pitää mennä aina vuoteen 1996 asti, ennen kuin Suomesta tuli ensimmäinet äänilevylle päässeet all female punk bändit, nimittäin Clamour ja Kastraatio. Carilloa, Santa Luciaa tai Ultra Bimboja en ihan punkiksi laske, vaikka niilläkin ansionsa ja ihania bändejä. Clamourin levyjä en omista ainuttakaan, eikä tullut nyt tsekattua netistäkään, että oliko nää hyviä (muistelisin, että olivat), joten mennään Kastraatiolla.

Jäähyväiset aseille kokoelmalta löytyvä Luonto kostaa kulkee puheosuuksineen siellä korniuden rajoilla, mutta voiton puolella pysytään komeasti. Lisää biisejä löytyy Better Tomorrow vol. 2 kokikselta ja eihän mulla edes ole tota levyä. Muistan kyllä kuulleeni, Ilmestyskirjassa taisi olla haastattelu ja 8-salillahan nämä tuli nähtyä livenä ja fanitettua kovasti.

[partaalla]

pitääpäs tsekkaa toi bad skin, ja muitakin tosta listalta mitkä ei oo tuttuja. kiitos listasta.

Tästä menee useampikin kuunteluun.

[Vittu nyt aaahhh....]

Otetaanpa topik talteen