Muunsukupuolisuudesta ja elämästä

[Mörkyli]

Kirjoitin sosionomiopintojen aikana tämmösen kirjotuksen ku piti kirjoittaa jostain. Moni mun opiskelukaveri sanoi, että tekstin kautta alkoivat itse miettimään juttuja enemmän. Että jos kiinnostaa tämmönen aihe niin tässäpä tämä.

Muunsukupuolisuudesta ja elämästä

Sukupuoli on moninainen ilmiö ja sukupuolia on monia. Siinä voi olla monenlaisia ulottuvuuksia ja joillakin ihmisillä se voi myös vaihdella, kun taas toisilla ihmisillä se pysyy samana koko elämän ajan. Muunsukupuolisuus tarkoittaa sukupuoli-identiteettiä, joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jotain aivan muuta. Monille muunsukupuolisuus on henkilökohtainen, omaa sukupuolta kuvaava käsite. Länsimaisten esiintyvyystutkimusten mukaan noin neljä prosenttia ihmisistä on muunsukupuolisia. (Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus 2019.)

Muunsukupuolisten lippu – Nonbinary Pride

Uusi tasa-arvolaki, joka tuli voimaan 1.1.2015, ottaa huomioon sukupuolen moninaisuuden. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.  Lisäksi tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia ennaltaehkäisemään syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. (Tasa-arvovaltuutettu 2019.) Lain tunteminen ja sen mukaan toimiminen on osa sosiaalialalla toimimista. Sukupuolen moninaisuus ei siis ole mielipidekysymys.

Syrjintä jää usein huomaamatta, koska ihmiset pitävät syrjiviä rakenteita, asenteita ja mikroaggressioita normaaleina. Mikroaggressiot ovat arjessa tapahtuvaa viestintää, jolla tahallisesti tai tahattomasti vähätellään tai stereotypisoidaan tiettyjen ryhmien identiteettejä. Mikroaggressioiden haitalliset vaikutukset syntyvät niiden toistuvuudesta arjessa ja siitä, että niiden kuormittavuutta ei useinkaan ymmärretä. (Karvinen & Venesmäki 2019.)

Yhteiskunnassamme monet rakenteet ja käytännöt ovat rakentuneet heteronormin varaan. Samalla oletetaan, että henkilö kokee sukupuolensa samaksi kuin mikä syntymässä on määritelty. Usein puhutaan cis-heteronormatiivisuudesta, joka lähtee oletuksesta, että cis-heteroseksuaalisuus on luonnollinen ja toivottu seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuoli-identiteetti ja kaikki muut suuntautumiset ja identiteetit nähdään poikkeavina ja vähemmän toivottuina. Normi on yhteydessä cis-hetero-oletukseen; ihmiset oletetaan ensisijaisesti cis-heteroiksi, ellei toisin erikseen mainita. (THL 2018.)

Entäpä mitäs nämä termit tarkoittavat ja mitä meidän ammattilaisten pitäisi ottaa huomioon? Onneksi tietoa löytyy helposti netistä ja perusasioiden opetteluun ei mene varttia kauempaa. Kirjavinkki: Sukupuolena ihminen. Vaatimus ottaa asioista selvää on muunsukupuolisen Emilia Kokon mielestä kohtuullinen. (Yle 2019.)

Varsinkin ammattilaisten on hyvä olla perillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä käytettävästä terminologiasta. Oikeusministeriön koordinoima Rainbow Rights Promoting LGBTI Equality in Europe –hanke teki oppaan Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen. ”Opas on suunnattu eri alojen ammattilaisille sekä viranomaisille, jotka työssään kohtaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Jokainen ammattilainen tietää, että syrjintä on kiellettyä, mutta aina syrjivää käytöstä tai syrjiviä rakenteita ei ole helppo tunnistaa. Tässä oppaassa tarkastellaan erilaisia haasteita, joita sateenkaarevat ihmiset ovat muun muassa palveluissa kohdanneet sekä sitä, miten jokainen ammattilainen voi omassa työssään edistää yhdenvertaisuutta. Opas tekee näkyväksi asenteissa ja rakenteissa olevia haasteita ja esittää keinoja ylittää ne. Oppaaseen on koottu käytännön toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta voidaan edistää henkilöstön ja toiminnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa sekä myös laajemmin arjen työssä.” (Karvinen & Venesmäki 2019; Valtioneuvosto 2019.)

A-klinikkasäätiön Messiin-projektin tuotoksena ilmestyi vuonna 2007 opas Vedettiin viinaa ihan homona – Ei-heterot ja sukupuolen monimuotoisuus päihdepalveluissa. Oppaan tarkoituksen on lisätä ymmärrystä seksuaalisuuden, sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuudesta sekä aihepiirin liittymisestä päihteiden käyttöön ja riippuvuuksiin. Oppaassa kerrotaan, että ammattilaisen tehtävänä on kehittää omaa ajattelua ja asenteitaan, mikään ammatillinen työote ei kykene peittämään asiakkaalta sitä, että ammattilaisella on ennakkoluuloja häntä kohtaan. Työnantajan velvollisuus on puuttua epäasialliseen asennoitumiseen, joka voi tulla esiin esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa, joissa asiakkaista tai työtovereista puhutaan halventavasti tai epäkunnioittavasti. (Lydén 2007.)

Ammattilaisen ja työyhteisön vastuulla on koulutuksen ja asiantuntijuuden lisääminen, ei ole asiakkaan vastuulla olla ohjaaja tilanteessa, jossa asiakas itse tarvitsee tukea (Lydén 2007). Saman voisi katsoa pätevän muihinkin marginaaliryhmiin ja vähemmistöihin. Meidän opiskelijoiden ja ammattilaisten velvollisuus on siis ottaa asioista selvää, vaikkakin ideaali olisi, että asioita käsitellään osana sosionomin ydinosaamisopintoja. Ehkäpä tämä tapahtuu sosiaalialan lainsäädännön kurssilla.

Olen muunsukupuolinen. Juridisesti olen nainen, sillä Suomessa ei ole kolmatta juridista sukupuolta. Mikroaggressioita tulee vastaan jatkuvasti. Ulkonäköni vuoksi oletetaan, että olen nainen, samoin nimen perusteella. Myös monia muita ominaisuuksiani tarkkaillaan oletetun naiseuden viitekehyksestä. Minulle kerrotaan usein, että käytökseni tai sanani eivät ole sopivia, koska olen nainen. Ihmiset jaksavat ihmetellä sitä, että olen asiakeskeinen, käytännönläheinen, tykkään puutöistä, ilmaisen harvoin tunteitani, vihaan ruoanlaittoa ja en halua lapsia. Nämä asiat tuntuvat jostain syystä olevan ristiriidassa sen kanssa, että minulla on ihmisnaaraan lisääntymiselimet. Toisaalta pidän neulomisesta, virkkaamisesta ja leipomisesta, joita pidetään naisoletetuille sopivina puuhina.

Stereotypiat ovat väsyttäviä, varsinkin jos vuodesta ja sosiaalisista tilanteista toiseen ihmiset jaksavat kummastella asiaa. Monessa asiassa ihmiset haluavat tuoda ilmi sen, että minä olen erilainen, eivätkä minun oikeuteni oikeastaan ole niin tärkeitä, ei ainakaan niin tärkeitä kuin niiden, joita on enemmän. Monen mielestä on ihan ok päivitellä kummallisuuttani ääneen. Myös eristämistä outouden vuoksi on tapahtunut koulu- ja työyhteisöissä usein, ellei ryhmässä satu olemaan muita oudoiksi määriteltyjä. Useinhan eristämistä ei ymmärretä kiusaamisen muodoksi vaan se on oikeutettua johtuen yksilön ominaisuuksista. Minun oletetaan ottavan kaiken huumorilla tai että minun pitää ymmärtää, että outouteni on etuoikeutetussa asemassa oleville vaikea pala purtavaksi. Todella harva ymmärtää, miten paljon mikroaggressioita heidän sanoissaan tai teoissaan on. Harva hahmottaa, että toisen sukupuoli-identiteetistä puhuminen henkilön selän takana olisi jotenkin väärin. Vaikka moni niin tekee, se ei ole oikein.
Toisinaan minua ja muita vähemmistöjen edustajia kiukuttaa se, miten vähemmistöihin suhtaudutaan ja miten vähemmistöistä puhutaan. Usein annetaan ymmärtää, etteivät vähemmistöt saa tuohtua mistään vaan heidän pitää ymmärtää valta-asemassa olevia. Tätä kutsutaan sävypolisoinniksi (tone policing), joka tarkoittaa pyrkimystä kontrolloida vähemmistöön kuuluvan ihmisen tapaa reagoida. Siihen puuttuminen, minkälaiseen sävyyn sorretut puhuvat itseensä kohdistuvasta sorrosta ja/tai millaisella tunteella he reagoivat siihen. Tyypillistä sävypolisointia on vaatia sorretuilta rauhallisuutta ja asiallisuutta silloinkin, kun heihin kohdistuu sortoa. (Yle 2019.)

[Mörkyli]

osa kaksi

Usein muut haluavat puhua vähemmistöjen puolesta, antamatta heille mahdollisuutta kertoa itse. Liittolaisuudessa ja tilan tekemisessä on yksi sääntö ylitse muiden, jota voi olla vaikea noudattaa, mutta sen opettelu palkitsee. Emilia Kokko sanoo:  ”Keskeinen asia on väistäminen ja hiljaa oleminen. Jotta jonkun ääni voi kuulua, jonkun pitää olla hiljaa ja kuunnella. Se voi olla tosi kaunis liittolaisuuden teko.” (Yle 2019.)
Entäpä stressaako vähemmistössä olo? Kiitos kysymästä, kyllä stressaa ja sille on myös oma nimitys, nimittäin vähemmistöstressi. Tämä tarkoittaa kroonista stressitilaa, joka syntyy muun muassa ympäröivän yhteiskunnan sukupuoli- ja hetero-oletuksista, erilaisuuden tunteista, toiseuden kokemuksesta, sosiaalisesta leimautumisesta sekä kiusatuksi tulemisen ja väkivallan kokemuksista. Tällä tarkoitetaan yksilön pitkäaikaista sosiaalista ja sisäistä painetta vähemmistöryhmään kuulumisen takia. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. (Seta 2019.)

No mutta varmasti sosiaali- ja terveysalan opiskelijana voin luottaa siihen, että opiskeluympäristöni on turvallinen ja mukava ja tällaiset asiat otetaan huomioon?

Laureassa on opiskelijoiden yhdenvertaisuussuunnitelma ja luku kuusi käsittelee sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista. Seksuaaliseen moninaisuuteen suhtaudutaan luontevasti ja se otetaan huomioon opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. (Laurea 2016.) Eräs opettaja on tuskin miettinyt sekuntiakaan, millaisen kuvan hän antaa tai millaisia ajatuksia hän herättää, kun ottaa avoimesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistövastaisen Jari Sinkkosen kirjan oppimateriaaliksi. Asenteet näkyvät myös vuonna 2018 ilmestyneen kirjan sisällössä. Laitoin erään tehtävän mukana kysymyksen ko. opettajalle, vastausta ei ole kuulunut.

Toisessa oppilaitoksessa jouduin ottamaan yhteyttä koulutoimenjohtajaan, joka perusteli erään opettajan käytöstä sananvapaudella tyyliin ”on se kumma kun mitään ei saa enää sanoa!”. Saa sanoa, perustuslaki antaa meille vapauden ilmaista itseämme miten haluamme, mutta vastuu sisällöstä ja sanomisten lain- tai sopimusten vastaisuudesta on sanojalla itsellään. Ko. oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa yksiselitteisesti kerrotaan, millaiseen puheeseen tulee puuttua. Oli hämmentävää, ettei koulutoimenjohtaja itse tiennyt, mitä lakeihin perustuvat suunnitelmat pitävät sisällään ja mitä toimia se häneltä vaatii. Tuntui käsittämättömältä, että minun tehtäväkseni jäi ammattilaisen koulutus tuossa tilanteessa.
Kuten jo aiemmin on todettu, sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen ja huomioonotto ovat osa sosiaalialan ammatillisuutta. Varsinkin lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ovat avainasemassa sen suhteen, tunteeko lapsi tai nuori olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet että perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet ottavat sukupuolen moninaisuuden huomioon. Varhaiskasvatuksen ammattilaisille on ilmestynyt vuonna 2019 Setan julkaisema opas Sukupuolen moninaisuus ja lapset. Perusopetuksen ammattilaisille on taas olemassa vuonna 2016 julkaistu Setan opas Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus – Opitaan yhdessä! . Opetushallitus julkaisi vuonna 2015 oppaan Tasa-arvotyö on taitolaji- opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa (Jääskeläinen ym. 2015.)

Tupu Ruuska (2019) käsittelee asiaa THL:n sivujen blogikirjoituksessa, jossa hän kehottaa oppilaitoksia ottaamaan yhdenvertaisuus ja sukupuolen moninaisuus vakavasti. THL:n vuoden 2017 Kouluterveyskysely selvitti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemuksia ensimmäisen kerran, lomaketta oli täydennetty kaksijakoisen sukupuolijaottelun ylittävällä kysymyksellä. Tutkimustulokset kertovat, että hyvinvointierot ovat huomattavia.
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
-tuntevat itsensä muita ikätovereitaan useammin yksinäiseksi (28 % vrt. 10 %)
-kokevat enemmän syrjivää kiusaamista (32 % vrt. 11 %)
-kokevat enemmän viikoittaista kiusaamista (8 % vrt. 1 %)
-kiinnittyvät kouluyhteisöön heikommin (37 % vrt. 55 %)
-kokevat harvemmin, että kouluyhteisössä on helppoa olla oma itsensä (69 % vrt. 84 %)
-kokevat terveydentilansa useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi (43 % vrt. 19 %)
(Ruuska 2019.)

Sukupuolen moninaisuudesta opettaminen ja sukupuolittuneiden käytänteiden purkaminen ovat osa opetussuunnitelmaa ja näin ollen kyseessä ei siis ole mielipideasia. Sukupuolen moninaisuus pitää ottaa huomioon arjessa, käytännöissä sekä opetuksessa systemaattisesti. Myös valtiollisen tason sitoutuminen – esimerkiksi translain uudistamisen muodossa – on tärkeää. Yhdenvertaisuutta ei saavuteta itsestään, vaan se vaatii aina sitoutumista ja konkreettisia tekoja. (Ruuska 2019.)  

THL:n vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan nuorten kokemus sukupuolesta on paljon moninaisempi kuin aiemmin. Koulusta ja sen asteesta riippuen tytöistä 3,6-5,6 % ja pojista 2,9-5,5 % koki sukupuolensa muuksi kuin syntymässä määritellyksi. Osa näistä on translapsia, ja lopuilla on vaihteleva sukupuoli-identiteetti tai he kokevat olevansa muunsukupuolisia. Tiedot olen poiminut aikoinaan vuoden 2017 kyselyn tuloksista, mutta ne eivät ole enää nähtävillä THL:n sivuilla, mikä on kummallista. Ainoa lähde, jonka enää löysin, oli Sateenkaariyhteisöt ry:n uutispalstalta (Mollgren 2017). Alla jutussa ollut taulukko.

Entäpä viralliset tilastot? Saako niistä tietoa muunsukupuolista? Miina Keski-Petäjä käsittelee asiaa blogiteksissään Tilastoja naisista, miehistä ja heteropareista? – Miksi moninaisuus jää virallisissa tilastoissa usein piiloon (2019).

Tilastotietoa sukupuolen moninaisuudesta on vähän ja osa sateenkaariperheistä ja samaa sukupuolta olevista pareista jää tilastoissa piiloon. Suomen väestötietojärjestelmässä sukupuolitieto on binäärinen, mies tai nainen. Tämän seurauksena rekistereihin pohjautuvien tilastojen kuva sukupuolista ei onnistu tavoittamaan todellista sukupuolien kirjoa. Tästä johtuen tilastot tarjoavat vähänlaisesti tietoa henkilöistä, joiden sukupuolen kokemus on eri kuin heidän rekisteröity sukupuolensa, kuten transihmisistä ja intersukupuolisista. Joissakin maissa tilastovirastot ovat alkaneet tilastoida koettua sukupuolta ja sukupuolen moninaisuuden kysymistä on selvitetty kyselytutkimuksien ja väestölaskentojen yhteydessä. Julkisesti rahoitetut kyselytutkimukset ovat pitkään toistaneet kaksijakoista sukupuolikuvaa ja heterokeskeistä näkökulmaa. (Keski-Petäjä 2019.)

Tasa-arvobarometrissa vuonna 2017 vastaajat saivat määritellä sukupuolensa itse, mutta vastausten vähyyden vuoksi tuloksia ei voitu käyttää, mutta niitä ei sivuutettu. Ongelmana onkin usein, että kun juridisia sukupuolia ei ole kuin kaksi, pitäisi otannan olla todella suuri, jotta myös sukupuolivähemmistöiltä saataisiin niin paljon vastauksia, että tietosuoja ei vaarantuisi ja että tutkimus olisi luotettava. Samalla hän muistuttaa, että väestötutkimuksia ja -tilastoja tehtäessä tunnistetaan vähemmistöihin liittyvät luokitusten ja aineistojen haasteet. ”Meidän tilastontekijöiden ja tutkijoiden on vähintäänkin tehtävä näkyväksi se, miksi tilastojen ja luokitusten maailma ei aina vastaa todellista maailmaa.” (Keski-Petäjä 2019.) Muistakaamme tämä tilastoja ja tutkimuksia lukiessamme.

Lähteet:
Jääskeläinen ym. 2015. Tasa-arvotyö on taitolaji. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/ ... laji_0.pdf
Karvinen, M & Venesmäki E. 2019. Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Oikeusministeriö. https://yhdenvertaisuus.fi/documents/52 ... isille.pdf
Keski-Petäjä, M. 2019. Tilastoja naisista, miehistä ja heteropareista? – Miksi moninaisuus jää virallisissa tilastoissa usein piiloon. https://www.tilastokeskus.fi/tietotrend ... n-piiloon/
Laurea 2016. Laurean opiskelijoiden yhdenvertaisuussuunnitelma. https://laureauas.sharepoint.com/sites/ ... hjelma.pdf
Lydén, H. 2007. Vedettiin viinaa ihan homona – Ei-heterot ja sukupuolen monimuotoisuus päihdepalveluissa. A-klinikkasäätiö. https://a-klinikkasaatio.fi/sites/defau ... viinaa.pdf
Mollgren, S. 2017. Nuorista useampi prosentti ei koe syntymässään määriteltyä sukupuoltaan oikeaksi. Sateenkaariyhteisöt ry. https://ranneliike.net/uutiset/13337/nu ... n-oikeaksi
Ruuska, T. 2019. Oppilaitosten tulee ottaa yhdenvertaisuus ja sukupuolen moninaisuus vakavasti. https://blogi.thl.fi/oppilaitosten-tule ... vakavasti/
Seta 2016. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus – Opitaan yhdessä! https://www.dropbox.com/s/iffkzu8f0ft73 ... I.pdf?dl=0
Seta 2018. Sateenkarisanasto https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/
Seta 2019. Sukupuolen moninaisuus ja lapset. https://www.dropbox.com/s/pina1x952cjba ... 9.pdf?dl=0
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus 2019. Sukupuolen moninaisuus. https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/suku ... puolisuus/
Tasa-arvovaluutettu 2019. Tasa-arvolaki ja sukupuolen moninaisuus. https://www.tasa-arvo.fi/tasa-arvolaki- ... oninaisuus
THL 2018. Tasa-arvosanasto. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa- ... rvosanasto
Yle 2019. Muunsukupuolinen esitystaiteilija Emilia Kokko: “Jotta jonkun ääni kuuluu, pitää jonkun muun olla hiljaa” https://yle.fi/uutiset/3-11070741

[Didier Aciermont]

Pitääpä lukea illemmalla

[Man-Thing]

Pitääpä lukea illemmalla

Hyvältä vaikuttaa,pitää perehtyä ajan kanssa..

[Lana Ctrl-Alt-Del Rey]

Hyvä Mörkis.

[paskasti täytetty eläin]

Hyvä Mörkis.

[James ''Macho'' Cagney]

Hyvä Mörkis.

[werner mold]

Hyvä Mörkis.

[EX-Pertti, nykyinen Anneli]

Liian pitkä en jaksanu lukee

[harhaiskaali]

Hyvä Mörkis.

[Mörkyli]

Liian pitkä en jaksanu lukee

Mukava että osallistuit kuitenkin

[Sergio Pissahätä]

Hyvä Mörkis.

[riparapa]

Hyvä Mörkis.

[Keitossani on mies]

Hyvä Mörkis.

[tekstendääriä naulan kantaan]

Piffo postaus (amk)